Valokuvatorstai: Muistot

Valokuvatorstain 170. haaste on Clint Mansellin kappale Memories (Someone We'll Never Know) elokuvasta Moon. Löydetään vastaus tunnelmaan näin:

Biisi, johon haasteessa viitataan on tämä:

Some day classic: Krummi

Sunnuntaiklassikoiden venyttelykiertueella lennähdetään nyt Ruotsin, Viron, Islannin, Norjan, Norjan, Kanadan, Yhdysvaltojen,  Iso-Britannian ja Venäjän jälkeen Tanskaan. Tai jonnekin sinne päin:

Krummi on monikansallisen, mutta Tanskassa päämajaansa pitävän Valravn elektrofolk-tai foltronica-yhtyeen biisi vuoden 2007 albumilta Valravn. Ensimmäisen kerran biisi on julkaistu EP:llä krunk jo vuonna 2005 sekä tupla-EP:llä krunk krunk vuonna 2007. Yhtyeen toinen albumi Koder på snor ilmestyi vuonna 2009.

Vuonna 2003 perustettu Valravn on varsin monikansallinen koostumus. Laulaja, lyömäsoittaja ja elektroniikkaa käsittelevät Anna Katrin Egilstrøð on kotoisin Färsaarilta. Viulisti, huilisti ja laulaja Matrin Seeberg on tanskalainen kuten kampiliiraa ja mandolaa soittava Søren Hammerlund sekä kosketisoittimia, elektroniikkaa ja sampleja käsittelevä Christopher Juul. Lyömäsoittimia, davulia ja sampleja soittava Juan Pino on juuriltaan ecuadorilainen, mutta kotoisin Sveitsistä.

Useat yhtyeen kappaleet perustuvat tavalla tai toisella pohjoismaiseen kansamusikkiin ja tarustoon, mutta eletroniikka ja perinteisten soitinten yhdistelmä luo aika urbaaniakin äänimaisemaa. Uusimman levyn sävellykset on kirjattu koko yhtyeen nimiin, mutta sanoituksista on paria poikkeusta lukuunottamatta vastannut Anna Katrin Egilstrøð.

Valravn esiintyi viimeksi Suomessa Maailma kylässä-festareilla toukokuun lopussa ja meno oli erinomaisen intensiivistä.

Videolla esitetty Krummi perustuu islantilaiseen kansanmusiikkiin. Sanana "krummi" tarkoittaa islannissa korppia. "Valravn" taas on pohjoismaisessa mytologiassa mies, joka noiduttuna muuttui korpiksi.

Videon lähde: YouTube. Video on kuvattu yhtyeen keikalta Roskildesta vuonna 2008. Musiikki tulee kuitenkin levyltä soitettuna. Videolla nähdään myös useilla yhtyeen kappaleilla vieraileva laulusolisti Maria Franz.

Lähteitä ja lisätietoja:

• Valravnin verkkosivusto
• Valravnin My Space-sivut

Julkkissuosion lopun alku?

Tuli ihan puoli väkisin tavattua Iltalehdestä juttu, jossa ingressissä kerrotaan Mikko Leppilammen ja Kimi Räikkösen kumonneen yhdessä drinkkejä karaokebaarissa. EVVK.

Samassa juttussa nimetään kuitenkin jokunen kapakka, jossa julkkikset käyvät bongattavina tai joista lehden mielestä julkkiksina itseään pitäviä voi bongata.

Olisikohan se kuitenkin niin, että baarit, jotka itseään julkkiksilla ryhtyvät mainostamaan iltapäivälehdessä, ovat niitä jotka mainostavat, mutta joissa julkkikset tai itseään kunnioittavat julkkisuuden henkilöt eivät käy?

Ihan vaan siksi, että osa julkisuuden henkilöistä ei ole pähkinöitä kaipaavia apinoita, vaikka jotkut ovat. Tuli vaan mieleen ja lisäsin nämä baarit listalle, jossa ei ole tarpeen käydä...

EDIT klo 20.39:
Tai ehkä nämä julkkikset eivät välitä koko asiasta, vaan ajattelevat tällaisenkin mainonnan lisäävän heidän olematonta ominaispainoarvoaan.

"Hallitus valehtelee"

Ei, kysymys ei ole helposta oppositioasenteesta nykyistä hallitusta kohtaan, vaan Greenpeacen esittämästä argumenttipatterista hallituksen ydinvoimakäsityksiä vastaan.

Greenpeacen lista on synkkä. Hallitus on valehdellut ainakin seuraavissa asioissa ydinvoimaesitystä tehdessään:

• Päästövähennykset (Hallituksen omat selvitykset osoittavat, että ydinvoiman lisärakentamisella saatavat päästövähennykset ovat murto-osa siitä, mitä ministerit ovat julkisesti väittäneet.)
• Sähköntuotannon lisätarve (Sitä on paisuteltu muun muassa olettamalla sähkön ja lämmön yhteistuotannon mittava alasajo, mitä ei tapahdu. Lisäksi tehdyt päätökset toimista sähkön käytön tehostamiseksi ohitetaan yhden ydinvoimalan verran)
• Sähkön hinta-arvioista on jätetty pois, niitä nostavia tekijöitä.
• Ydinenergialakia vähintäänkin periaatteessa pilkataan siinä, että fennovoimalle ehdotetaan ydinvoimalalupaa, vaikka sillä ei ole osoittaa paikkaa jätteilleen.

Toisin kuin eräät (esim. ydinvoimalobby) haluavat väittää, Greenpeace on  itse asiassa varsin tarkka argumenteissaan. Ei tietenkään täydellinen, mutta hutikuteja sille on energiapolitiikassa tullut vähemmän kuin ydinvoimalobbylle. Edellä esiteltyjen väitteiden (tarkat muotoilut löytyvät linkin takaa) perustelut Greenpeace on julkaissut lähdeviitteineen.

Sitaatti Greenpeacen tiedotteesta: "Kansanedustajat ovat päättämässä virheellisten tietojen perusteella Suomen kohtalonkysymyksestä. Hallitus haluaa sitoa energiapolitiikan vuosikymmeniksi riskialttiiseen menneisyyden tekniikkaan, joka tuottaa hengenvaarallisesti säteilevää jätettä kymmenille tuhansille sukupolville. Yksikään vastuullinen kansanedustaja ei voi hyväksyä hallituksen ydinvoimaesitystä."

Se on moraalinen kannanotto, jota jokaisen kansanedustajan on syytä pohtia hyvin tarkasti. Kansanedustajien on syytä pohtia mitä tarkoittaa se, että 30 000 kansalaista on antanut sitoumuksen äänestää eduskuntavaaleissa 2011 lisäydinvoiman rakentamista vastustavaa kansanedustajaa tai uutta kansanedustajaehdokasta, joka vastustaa ydinvoimaa.

Kaikki netistä jotain ymmärtävät tietävät, että tuo 30 000 on vain se aktiivien joukko ja suurin osa porukasta ei koskaan pistä nimeään listalle, mutta kannattaa ajatusta ja toimii niin.

Viimeiseen poliittismoraaliseen argumenttiin voi yhden asian voi lisätä. Nyt tiedetään varmuudella, että OL3:lle annettiin lupa valheellisin perustein (aikataulu ei pitänyt, kustannukset tuplaantuivat, työllistäminen ei toteutunut ja niin edelleen), joten halutaanko sama virhe toistaa uudestaan? Halutaanko valheen päälle enää rakentaa lisää?

Ydinvoimalobbylla ei hätää jätteistä

Ydinjätteistä uusia ydinvoimalalupia hakevat yhtiöt eivät kanna huolta, vaikka jäteongelmaa ei ole ratkaistu ja päätökset uhkaavat viivästyä. YLE:n uutisen mukaan ydinjäteselvitysten viivästyminen ei stressaa Posivan ydinjäteluolaan omaa jätettään sijoittavia TVO:ta tai Fortumia eikä edes ilman mitään ydinjäteongelman ratkaisumallia touhuavaa Fennovoimaa.

Syykin on tietysti helppo sillä vielä ei tarvitse ja välivarastoinnin tilat riittävät vielä pitkän aikaa. Ongelma pitemmällä aikavälillä vain on se, että ydinjäteluolat voivat osoittautua teknisesti turvattomiksi, koska Posivan ongelmana on se, ettei tarvittavia tutkimuksia kenties saada loppuun (paitsi luopumalla eräistä kriteereistä).

Tosin sekään ei välttämättä ole yhteiskunnan kannalta huono asia, sillä ydinjätteiden kaivaminen maahan voi osoittautua ihan lähtökohtaisesti huonoksi ideaksi, jos löydetään järkevä keino saattaa ydinjäte turvattomaksi muuten. Tästä tosin ei ole mitään malleja, koska sellaisia ei ole juuri vaivauduttu tekemään.

Yksi asia jää kuitenkin huomiotta, samaan tapaa kuin se, että ydinvoimaonnettomuuden kohdatessa nykyinen lainsäädäntö käytännössä sysää kustannukset veronmaksajan maksettaviksi (mikä johtuu siitä, että ydinvoimayhtiöiden vastuu on rajoitettu naurettavan pieneksi eli yhteiskunta subventoi ydinvoimaa poistamalla siltä merkittävän riskin).

Ydinjätteet eivät todellisuudessa ole ydinvoimayhtiöiden ongelma. Yhteiskunnalla ei ole varaa olla hoitamatta niitä.  Jos turvallista ratkaisua ei löydy, monikansalliseksi muodostunut ydinvoimalobby voi kohotella hartoitaan ja todeta, että turvallista ratkaisua ei ole, joten eipä kannata mitään tehdä.

Ydinjätteiden hoitaminen on ydinvoimayhtiöille yhteiskunnan asettama velvoite, ei yhtiöiden oman sisäisen liiketoimintalogiikan vaatimus. Markkinatalouden mukainen kilpailuun viittaava teoretisointi on aika turhaa, sillä ydinvoimabusiness on suljettua businesta, eikä mitään avoimen talouden toimintaa, missä eettisellä toiminnalla saattaisi saavuttaa kilpailuetua.

Toukokuu 10

Toukokuussa 2010 yhteiskunnallinen keskustelu kääntyili ydinvoiman ympärillä, selvitteli yhä edelleen poliitikkojen sotkuja ja valmistautui kesän puoluekokouksiin, noihin poliittisen näkyvyyden kilpailuihin.

Muuten puhuttiin Facebookin yksityisyysasetuksista ja käyttäjien kyllästymisestä firman toimintapolitiikkaan. Puhuttu joukkopako kuivui lopulta kasaan ja palvelun käyttäjämäärät jatkavat kasvuaan. Sen verran yhtiö joutui antamaan periksi, että se hieman sääteli yksityisyysasetuksiaan uudelleen.

Muuten maailmanmeno näytti pitkälti yhtä hullukuriselta kuin niin usein aikaisemminkin. Eikä Suomen jääkiekkomaajoukkue päässyt mitalipeleihin ja Eurovision laulukilpailuissa edustajamme putosi jo semifinaalissa.

Numeroina Vaiheisen tilastot viime kuulta näyttävät tältä:

• Postauksia: 37 (+/- 0 edelliseen kuukauteen verrattuna)
• Käyntejä: 1503 (-74)
• Näyttökertoja: 2249 (-360)
• Kävijöitä: 1024 (-42)

Päivittäiset keskiarvot näyttävät seuraavilta:

• Käyntejä: 48,5 kpl /vrk (-4,1)
• Näyttökertoja: 72,5 kpl /vrk (-14,5)
• Kävijöitä: 33,0 kpl /vrk (-2,5)

Kaikkien aikojen keskiarvot (8.4.2007 jälkeen):

• Käynnit: 52,3 kpl / vrk
• Näyttökerrat: 76,6 kpl / vrk
• Kävijät: 35,4 kpl / vrk

Vaiheinen kiittää kaikkia.

Haluatko hakkeroida?

Jos haluat, niin Googlella on nyt Jarlsberg-palvelu, jossa on nippu tietoturva-aukkoja ja ihan tarkoituksella.

Homman nimi on se, että palvelun avulla halutaan verkkopalveluiden kehittäjille antaa opastusta ja ajattelumalleja turvallisempien palveluiden rakentamiseksi. Jarlsbergiin liittyy myös oppimateriaalia ja harjoitustehtäviä, joiden avulla pyritään siihen, että palveluiden kehittäjät oppisivat ajattelemaan kuin hakkerit. Idea on siinä, että turvallisempia palveluita syntyy, jos kehittäjät oppivat ajattelemaan kuten hakkerit. Näin ainakin väitetään.

Mikäpä siinä, ihan turhan paljon eri tavoin reiällisiä juustopalveluitahan verkosta löytyy.

(via Tivi.fi)