Löperöitä puheita

Kööpenhaminan ilmastokokous lähestyy ja tosiasiallinen tilanne näyttää joiltain osin aika absurdilta. Katsotaan nyt vaikka päivän otsikoita:

"Sopimusluonnos: Päästöjen vähennystarve kohdistuisi rikkaisiin" (HS)
Jutun mukaan Kööpenhaminan ilmastokokousta varten on laadittu sopimusluonnos, jonka mukaan kasvihuonekaasuja tulisi vähentää 50 prosenttia vuoden 1990 määristä vuoteen 2050 mennessä. Kokouksen puheenjohtajamaa Tanskan esityksen mukaan rikkaiden maiden tulisi tehdä suurimmat leikkaukset eli yhteensä 80 prosenttia vähennyksestä.

"Tanska: Ilmastokokouksen sopimusluonnosta ei ole vielä" (TS ja muut STT:n jutun julkaisseet)
Tanska ei uutiset mukaan ole esittänyt Kööpenhaminan ilmastokokouksen sopimusluonnosta. Tanska neuvottelee hänen mukaansa yhä kaikkien maiden kanssa, ja kompromissiesitys valmistuu vasta myöhemmin.

"Löperöt puheet eivät riitä Kööpenhaminassa" (Verkkouutiset)
Ympäristöministeri Paula Lehtomäen (kesk.) mukaan Kööpenhaminan ilmastokokoukselta halutaan muutakin kuin vain löperö yleinen julkilausuma.

Eli sopimusluonnoksessa vaadittaisiin kokonaisuudessaan vaatimattomia tavoitteita, sillä Eurooppa-neuvosto ilmoitti jo maaliskuussa 2007, että vuoteen 2050 mennessä päästöjä on vähennettävä 60–80 prosenttia. Kokouksen puheenjohtajamaa kuitenkin veistelee, että ei vaan, ei mitään ole esitetty.

Sinänsä voisi hieman ihmetellä HS:n otsikointia, sillä se ikäänkuin alleviivaa sen, että rikkaiden maiden on maksettava tästä urakasta enemmän. Alleviivaus sinänsä on paikallaan, sillä se, että rikkaat joutuvat maksamaan, on pelkästään oikein.

Oma tarinansa on se, että ympäristöministerimme pitää puheenvuoron, jossa vaatii jo valmiiksi tyhjyyttään kumisevaan sopimukseen muuta kuin löperyyttä. Lehtomäkikin tunnustaa sen tosiasian, ettei mitään sitovaa sopimusta saada aikaiseksi, vaan pelkästään poliittinen sopimus. Poliittinen sopimus on vain tahdonilmaisu, jolla mikään ei vielä oikeasti muutu. Vain neuvottelut ja valtaisien delegaatioiden maailmanmatkailu jatkuu. Mitä muuta se tällaisen neuvottelukiertueen jälkeen on kuin löperyyttä?

BBC käyttää CC:tä

Ihan havaintona sellainen yksityiskohta, että vaikka brittien yleisradioyhtiö BBC:n verkkosivuston terms of use kieltää kaikenlaisen kopioinnin jne., musiikkiarvostelut on tehty CC-lisenssin alla. Arvion mukana on lisenssin mukainen pyyntö linkata alkuperäiseen sivuun, jos sitä jossain toisaalla käyttää.

Tavallaan looginen veto silloin kun kyseessä on veronmaksajien rahoilla toteutettu työ. Uutisiin ja muuhun materiaaliin tuo ei näytä ulottuvan.

Asia tietystikään ei ole yksiselitteinen, mutta avaa kuitenkin mielenkiintoisia yhtälöitä.

Ydinpolttoaineista pulaa?

New Scientist-lehden verkkosivustolla kerrotaan, että ei ole mitenkään itsestään selvää, että ydinvoiman polttoainetta olisi ikuisesti saatavilla mitenkään halpaan hintaan. Samaan aikaan uraanifirmat pitävät myös polttoainepulaa mahdollisena tulevaisuuden kuvana.

Tilanteeseen vaikuttaa se, että maailmalla on suunnitelmia lisätä ydinvoimaa ja samalla taloudellisesti hankittavia uraanivaroja on mahdollisesti arvioitu olevan liikaa. Hinta on joka tapauksessa nousemassa. Lisäksi saastuttavia uraanikaivoksia ja uusien perustamista hillitsee kiristyneet ympäristösäädökset.

Artikkelissa CERNin fyysikko Michael Dittmar viittaa erilaisiin tilastoihin ja toteaa pahaenteisesti:

"Western countries planning to expand their nuclear capacity without their own source of uranium ought to be looking at the figures very carefully."

TreeHuggerissa mahdollista uraanin hinnan kohoamista ja pulaa ei pidetä mitenkään pahana, sillä se avaisi entistä paremmat mahdollisuudet puhtaalle energialle.

Ja tässä on se strateginen kysymys, joka pitäisi Suomessakin oikeasti selvittää, eikä vain tolkuttaa typeränä ydinvoiman riemullisuutta:

"Who knows -- maybe governments will stupidly throw money at an industry that generates vast amounts of toxic waste, and nuclear energy will continue to thrive. But maybe, just maybe, this is an opportunity for renewable energy to really take off".

Ilmastodataa

Joissain yhteyksissä on väitetty, että ilmastotutkijat piilottelisivat tutkimusdataa tai jotain muuta sellaista.

RealClimate on pistänyt pystyyn listan ilmastonmuutosdatan lähteistä. Joukossa on sekä raakadataa, että prosessoitua dataa.

Sieltä voi sitten etsiä ihan itse vastauksia, jos muiden arviot eivät miellytä.

Some day classic: Memory Lane

Tässä on jotain paljon tyyliä, viehättävyyttä, draamaa, mutta myös taituruutta:

Memory Lane on Minnie Ripertonin kappale vuodelta 1979. Se löytyy samana vuonna julkaistulta albumilta Minnie.

Häikäisevän Minnie Ripertonin ura oli harmittavan lyhyt, sillä tämä vuonna 1942 1947 syntynyt taiteilija kuoli rintasyöpään 31-vuotiaana vuonna 1979. Uransa aikana hän ehti tekemään yhteensä 6 albumia, joista viimeinen Love Lies Forever, julkaistiin postuumisti vuonna 1980.

Memory Lane on Minnie Ripertonin, Richard Rudolphin, Keni St. Lewisin ja Gene Dozierin tuotantoa ja sen kerrotaan olevan Minnien katsaus omaan menneisyyteensä tilanteessa, missä hän tiesi oman tulevaisuutensa. Rintasyöpä oli diagnosoitu jo vuonna 1976. Kappaletta pidetään eräänlaisena hyvästijättönä läheisilleen.

Minnie Riperton oli naimisissa tuottaja ja musiikintekijä Richard Rudolphin kanssa ja heillä oli kaksi lasta; Marc Rudolph and sekä Saturday Night Live:stä tuttu näyttelijä Maya Rudolph.

Riperton muistetaan hänen viiden ja puolen oktaavin äänialastaan sekä usein myös ykköshitistään Lovin' You (video YouTubessa). Silti voidaan hyvin keskustella siitä, onko Memory Lane kuitenkin hänen tuotantonsa kirkkain helmi.

Videon lähde: YouTube.

Lähteitä ja lisätietoja:

• Minnie Riperton Wikipediassa englanniksi
• Minnie Riperton Wikipediassa suomeksi

EDIT 29.11.2009
Ripertonin syntymä vuosi oli alunperin merkitty postaukseen väärin. Nyt se on korjattu eli Riperton syntyi vuonna 1947, eikä 1942 kuten virheellisesti alunperin kirjoitettiin. Niko L.:lle kiitokset huomautuksesta.

No nyt Viestintävirasto heräsi

Ruotsin FRA:n eli armeijan radiotiedustelun vakoiluoikeudet tulemava muutaman päivän päästä voimaan ja nyt Suomen Viestintäviraston on herännyt tiedottamaan teleyrityksille, että niillä
on velvollisuus tiedottaa asiakkailleen ulkomailla toteutettaviin, suomalaisille asiakkaille tarjottaviin palveluihin kohdistuvista tietoturvauhkista.

Tämä teleyritysten tiedotusvelvollisuus perustuu sähköisen viestinnän tietosuojalakiin. Onko joku saanut teleyrityksiltä mitään tietoa tästä aiheesta? Ainakaan tänne ei sellaista ole ilmaantunut mistään.

Viestintävirastolla itsellään on varsin suppea verkkosivusto sähköisen viestinnän suojaamisesta.

FRA:n vakoiluoikeudet tarkoittavat sitä, että valtaosa suomalaisten ulkomaille kohdistuvasta tietoliikenteestä on ruotsalaisten laillisesti vakoiltavissa.

Esimerkiksi se, että jokin sivusto on suomenkielinen ja suomenkielisessä osoitteessa ei tarkoita sitä, että se sijaitsisi Suomessa, vaan se voi aivan hyvin olla jossain muualla. Esimerkiksi sellainen varsin suosittu palvelu kuin suomi24.fi näyttää sijaitsevan Telian verkossa ja basefarm.net-domainissa. Se taas näyttäisi sijaitsevan Solnassa, Ruotsissa. Se taas takoittaa sitä, että mitä tahansa Suomesta tuolla suomi24.fi:ssä tehdään eli sähköpostitellaan, keskustellaan, nettideittaillaan ja niin edelleen, on Ruotsalaisten vakoiltavissa.

Suomessa julkishallinto on suhtautunut tähän FRA-asiaan ikäänkuin sitä ei olisi tai ikään kuin sillä ei olisi merkitystä. Se on täysin väärin arvioitu. Kun suomalaisten yksityisyyden suojaa murretaan vieraan valtion taholta ja Suomessa valtio käytännössä pistää päätään puskaan, niin se ei ole enää kovinkaan suoraselkäistä toimintaa.

FRA:n välttämiseksi on olemassa keinoja.

Aiheesta aiemmin tässä blogissa.

(via Piraattiliitto)

Mainoskuplat

Luonto-Liitto kertoo, että Älä osta mitään -päivän yhteydessä viidettä kertaa Luonto-Liiton ja Voima-lehden järjestämän Mainoskupla-vastamainoskilpailun voittajat ovat ratkenneet.

Ammattilaissarjan voitti Vastamainostoimisto 101 videotyöllä Ydinlinja. Avoimen sarjan veivät nimiinsä Jenni Valon, Tytti Halosen ja Anu Toivolan juliste Ateria Trash.

Kaikki osallistuneet työt ovat esillä Luonto-Liiton-sivuilla.