Turbulenssia, ei kiitos

On syytä toivoa, että ne ekonomistit ja kansainvälisen talouspolitiikan ammattilaiset, jotka ovat vakuutelleet ettei Yhdysvaltain asuntoluototuksesta liikkeelle lähtenyt pankkikriisi heijastu Eurooppaan tai Suomeen kovinkaan suoraan, ovat oikeassa. Sitä kannattaa toivoa ihan oikeasti.

Tänään nimittäin tuulee Yhdysvaltain pankkimaailmassa ja lujaa. Kunhan pörssit Yhdysvalloissa iltapäivällä avautuvat, on odotettavissa jotain hyvinkin jyrkkää ja suunta on alaspäin. Puhutaan jopa murroksesta, joka tapahtuu kerran sadassa vuodessa.

Taustalla ovat viikonlopun tapahtumat pankkimaailmassa. Yhdysvaltain neljänneksi suurin investointipankki Lehmann Brothers on konkurssin partaalla ja sen pelastusyritykset ovat epäonnistuneet. Pankki onkin hakemassa konkurssisuojaa.

Suurin pankki Bank of America joutui ostamaan toiseksi suurimman Merrill Lynchin. Vakuutusfirma AIG on kuilun partaalla.

Monien yhdysvaltalaisten pohdinnoissa on esillä kysymys siitä, miten esimerkiksi Morgan Stanley tai Goldman Sachs pärjäävät tässä tilanteessa ja tiesikö Bank Of America varsinaisesti mitä Merrill Lynchin ostaessaan sai? Lisäksi iso joukko suuria yrityksiä on liikkeellä etsimässä rahoitusta tai suojaa tulevalle turbulenssille.

Yhdysvaltain keskuspankin entinen pääjohtaja Alan Greenspan sanoi, että Yhdysvaltain hallituksella on edessään vaikeita päätöksiä sen yrittäessä välttää Lehmann Brothersin joutuminen konkurssiin. Hallitus ei halua rahoittaa hanketta, mutta ei ole osannut päättää mitä asian kanssa pitäisi tehdä.

Greenspan varoitteli myös muiden suurten pankkien joutuvan ongelmiin ja ettei hallituksen edes pitäisi yrittää pelastaa kaikkia. Hän arveli tilanteen jatkuvan epävakaana kunnes asuntojen hinnat ovat stabiloituneet Yhdysvalloissa. Se tapahtunee kenties joskus vuoden päästä.

Kokonaan toinen asia onkin se, miten tilanne vaikuttaa tulossa oleviin Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin? Ja mitä vaalitilanne vaikuttaa talouteen?

Kansainvälisesti pankit ovat jo valmistelleet sadan miljardin hätäpakettia vaikeuksissa oleville rahoituslaitoksille rahoitusmarkkinoiden maailmanlaajuisen paniikin estämiseksi.

* * *

Miten sitten Euroopassa?

Euroopan komissio valmistelee meitä taantumaan kertoessaan, että Iso-Britannia, Saksa ja Espanja ovat taantuman tiellä tänä vuonna. Suomessa valtiovarainministeriö ja rahoituslaitokset ovat kilvan alentaneet kasvuennusteitaan viime aikoina.

Talouspuheet ovat synkenneet viime viikkoina aika merkittävästi ja toivoa sopii, että nyt kun olemme ensimmäistä kertaa kohtaamassa euroalueen jäsenenä tavallista taantumaa rajumpia kansainvälisen talouden aaltoja, siitä euroalueesta nyt on hyötyä.

Konkretiaa talousalamäelle tarjosi viime viikolla metsäteollisuus, joka aloitti rajut leikkaukset. Metsäteollisuuden leikkausten perimmäinen syy ei ole suhdanteissa tai kansainvälisessä pankkitoiminnassa, vaan ihan talouden rakenteiden muutoksessa. Ajoitukseen yleinen tilanne kenties on vaikuttanut.

* * *

Kuriositeetti sinänsä, mutta tämä asian pohdinta alkoi tässä blogissa jo yli vuosi sitten. Nähtäväksi jää oliko noilla pohdinnoilla mitään pohjaa.

* * *

Yksittäisellä kuluttajalla ei ole muuta tehtävissä kuin odottaa ja toivoa, mitä tuleman pitää.

Markkinavoimat ovat nyt koonneet voimansa ja myrsky on rantautumassa jossakin Atlantin rannikkolla. Pitäisikö näille hurrikaaneille antaa jokin nimi?

Riittämätön tavoite

YLE Uutisten mukaan hallitus on päässyt sopuun lähivuosina rakennettavan tuulivoiman määrästä. Hallituksen tavoitteen mukaan uutta tuulivoimaa pyritään rakentamaan vuoteen 2020 mennessä noin 2000 megawattia eli noin 1000 tuulimyllyä. Linjaus liittyy vielä valmisteilla olevaan hallituksen ilmasto- ja energiastrategiaan.

Suomen luonnonsuojeluliitto pitää hallituksen tuulivoimatavoitetta riittämättömänä.

Tavoite on riittämätön. Itseasiassa se ei ole edes mikään varsinainen tavoite, jonka toteuttamiseksi pitäisi ponnistella, sillä jo olemassa olevat kaupalliset suunnitelmat näyttäisivät täyttävän tämän tavoitteen jopa etuajassa.

Luonnonsuojeluliitto epäilee, että löysän tavoitteen taustalla on halu rakentaa lisää ydinvoimaa.

Vaikuttaa siis siltä, että hallitus ei ole tekemässä sellaisia strategisia ratkaisuja, jotka veisivät kohti kestävämmän kehityksen tietä, vaan yhä edelleen nojataan keskitettyyn energiastrategiaan ja kulutuksen kasvattamiseen. Tästä seuraa siis myös ympäristökuormituksen kasvu.

Tietysti asian voisi tulkita toisinkin. Jos kerran hallitus katsoo, ettei aidosti uusiutuvaa energiaa tarvita tuon enempää, ei sitä ydinvoimakaan tai muuta uusiutumatonta energiaa voida rakentaa, sillä EU on asettanut uusiutuvien energiamuotojen käytön suhteellisena osuutena energiankulutuksesta. Vähäinen uusiutuvan energian kulutus indikoi siis vähäistä energian kokonaiskulutusta. Tai niin sen ainakin pitäisi tehdä.

Energiapolitiikka näyttää tällä hetkellä siltä, että meille yritetään syöttää pikapuolin paksua pajunköyttä siitä miten ydinvoimasta tehdään ratkaisu tähänkin ongelmaan ja ettei mistään muusta muka ole ratkaisuksi. Se on siis kuvitelma, jonka poliitikot luovat tai johon he uskovat.

Tämä ei siis lupaa kovinkaan hyvää tulevan ilmasto- ja energiastrategian sisällön osalta.

Porkkanaa myös Lontoossa

CarrotMob-toiminta on leviämässä myös Iso-Britanniaan. Ensimmäinen kohdekin on jo löytynyt ja kyseessä on Redchurch bar ja aika 16. syyskuuta. Paikan omistaja on sitoutunut sijoittamaan 20 % illan tulosta energiatehokkuuden parantamiseen sekä osallistumaan sana levittämiseen.

Jos siis sattuu olemaan reissua tuohon suuntaan, niin siellä on sitten bileet.

Kotimainen Porkkanamafia on sekin lähdössä käyntiin ja ensimmäinen isku alkaa Helsingissä 27.9. klo 18.00. Neuvottelut ovat käynnissä, nähtäväksi jää kuka saa kunnian olla ensimmäinen voittaja.

Tolkkua turpeesta

Päivän uutisen mukaan europarlamentin teollisuusvaliokunta on hylännyt ehdotuksen turpeen energialuokittelun muuttamisesta sellaiseksi, että turve luokiteltaisiin uusiutuvaksi energiaksi. Suomi on ajanut tätä muutosta, jotta turvetta voitaisiin ryhtyä kutsumaan bioenergiaksi.

Järkevä linjaus. Turve ei ole uusiutuvaa energiaa ja sellaiseksi sen väittäminen on keinotekoista kikkailua. Turpeen ilmastopäästöt ovat jopa hiiltä suuremmat, joten turpeen polttaminen ei ole mikään ilmastoteko.

Valiokunta teki myös muita ihan kelvollisia linjauksia:

- EU-alueen energiasta pitää 20 % olla uusiutuvilla energianlähteillä vuonna 2020.
- Biopolttoaineen tuotanto ei saa haitata ympäristöä tai ihmisiä.
- Kaiken energiabiomassan on täytettävä vastuullisen tuotannon kriteerit.
- Suurin Biopolttoaineiden tuki annetaan eniten hiilidioksidipäästöjä vähentäville energiamuodoille.
- Vuoteen 2015 mennessä liikenteen uusiutuvalla energialla on voitava vähentää päästöjä 60 prosenttia päästöistä verrattuna fossiilisiin energiamuotoihin.

Turpeen viherpesu on ollut turha yritys suomalaisilta ja sellaisena pelkkää ajanhukkaa. Nyt olisi sitten syytä unohtaa moinen vehtaaminen ja keskittyä itse asiaan.

(Kuvassa pitkospuut Lauhavuoren kansallispuistossa. Lähde: Wikimedia commons)

"Se siistii, joka on sotkun aiheuttanut"

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) kävi puhumassa Energia-lehden seminaarissa ilmastopolitiikasta.

Hän puhui mm. siitä, miksi EU on pyrkinyt ilmastotalkoiden veturiksi. Viesti oli ytimekkään järkevä: "Se siistii, joka on sotkun aiheuttanut".

EU-maiden on kannettava vastuuta ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta, koska EU-maat ovat vahvasti asiaan viime vuosisatoina itse vaikuttaneet. Kehitysmaita on ihan turha maanitella mukaan, jos EU ei näytä esimerkkiä.

Lehtomäki totesi myös, että nyt olisi aika luopua ilmastotalkoisiin liitetystä "taakan" käsitteestä ja siirtyä "tekemisen iloon."

* * *

Juuri niin. Ministeri ansaitsee virtuaaliset ruusut siitä asenteesta, jolla hän asiaa lähestyy. Nyt on aika lopettaa turha jurputtaminen ja vetkuttelu sekä ryhtyä toimiin ainokaisen pallomme pelastamiseksi. Siitä seuraa paljon positiivista eri yhteiskunnan osa-aluelle.

Ilmastonmuutoksen hillintä on taloudessa osattava ottaa myös mahdollisuutena. Muutoskyvyttömien johtajien olisi aika joko oppia uusille tavoille tai annettava tilaa niille, jotka kykenevät johtamaan suurten murrosten yli.

Taloudessa on myös oltava realisti ja ymmärrettävä, että ilmastonmuutos muuttaa toimintaympäristöä ja voi hyvinkin olla, että jostain tuotannosta yksinkertaisesti on luovuttava. Teollisuuden on ymmärrettävä myös, että hinnat nousevat ja että meidän on vähennettävä kulutusta. Muuten on ihan sama miten tehokkaita teollisuusprosesseja milläkin eneregialla väännetään.

Joutavaa vetkuttelua ja hölmöilyä edustaa sellaiset kommentit, joiden mukaan "ilmastonmuutos on poliittinen päätös", joka "voi olla tosikin".

Meidän teollisuutemme ei oikein tunnu elävän tässä ajassa, vaan takertuu vanhoihin kaavoihin.

Valokuvatorstai: Ajatus

Ajatus vilnalaisesta kansanmurhan uhrien museosta eli KGB-museosta. Rakennus toimi KGB:n vankilana aina vuoteen 1990 asti.

(Kuva mukana Valokuvatorstain 101. haasteessa)

Isoveli haluaa lisää

Poliisille annettavasta sormenjälkirekisteristä onkin ollut jo aikaisemmin puhetta ja asia näkyy valtionhallinnossa etenevän. Poliisille halutaan antaa oikeus käyttää passeihin tulevista sormenjäljistä muodostettavaa rekisteriä vakavien rikosten ehkäisyyn ja selvittämiseen. Näin esittää asiaa pohtinut sisäasiainministeriön työryhmä. Samainen ministeriö vastaa poliisiasioista.

Hallituksen esitykseksi muotoiltu esitys on lähtenyt lausuntokierrokselle. Työryhmä ei ollut yksimielinen. Aiemmin myös tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on vastustanut rekisteriä.

EU ei vaadi rekisterin toteuttamista ja läheskään kaikissa EU-maissa niin ei aiota tehdä. Passeihin sormenjäljet ovat tulossa.

Iso Veli hamuaa siis lisää ja lisää keinoja kontrolliin. Pienistä kontrollin puroista on maassamme muodostumassa iso joki valvontaa ja erilaisia keinoja murtaa eri syistä tavallisen kansalaisen vapauksia.

Tämä kehityssuunta on yksi niistä typeryyksistä Suomessa, jotka pistävät hetkittäin pohtimaan omia exit-suunnitelmiaan.

Mitkäs ne muut laajakantoiset typeryydet sitten ovat? Taidanpa palata niihin paremmalla ajalla ja laajemmin lähiaikoina...