Vuotos, Vuotos, Vuotos

Muutama päivä sitten kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoi tuovansa Vuotoksen altaan käsiteltäväksi ja tänään kuoroon liittyi valtion omistajapolitiikasta vastaava puolustusministeri Jyri Häkämies. Vihreät ovat vastustaneet hanketta ja hallitusohjelman mukaisesti vesilain muuttamiseen vaaditaan yksimielisyyttä ja ilman vesilain muuttamista Vuotosta ei tule, niin on oikeusteitse jo kerran kokeiltu.

Pekkarinen ja Häkämies perustelevat kantaansa mm. sillä, että EU vaatii jäsenmaitaan kasvattamaan uusiutuvan energian käyttöä ja ajattelevat Vuotoksen olevan siinä suhteessa hyvä idea. Ei ole.

EU:n kanta kun perustuu ilmastonmuutoksen hillintään ja uusien tekoaltaiden rakentaminen olisi itseasiassa sen tavoitteen vastainen koska tekoaltaan alle jää eloperäistä materiaalia, joka mätänee hapettomissa oloissa ja tuottaa metaania, hiilidioksidia haitallisempaa kasvihuonekaasua. Tämä on toki trooppisissa olosuhteissa pahempi ongelma kuin täällä Pohjolassa, mutta ei sitä huomiotta voi jättää.

Näin ollen EU:n oikeastaan pitäisi ottaa altaan tuottamat päästöt huomioon päästöoikeuksia jakaessaan, mikä taas nostaisi energian hintaa toisaalla, kun päästöoikeuksista tulisi pulaa ja niitä jouduttaisiin hankkimaan muualta, mikäli se allas päätettäisiin rakentaa. Ilmeisesti siitä kuitenkaan ei tule mitään, jos aikaisemmat sopimukset pitävät ja vihreät eivät ryhdy luopumaan periaatteistaan.

Vuotosta (tai Kollajaa) ei edes tarvita EU:n tavoitteisiin pääsemiseksi, jos panostetaan aidosti uusiutuviin energiamuotoihin. Ja jos sitä vesivoimaa halutaan, niin edullisinta se on tehdä olemassa olevien laitosten tehoa kasvattamalla eikä tekoaltaita rakentamalla. Joidenkin arvioiden mukaan näin olisi saatavissa jopa 1TWh:n verran lisäkapasiteettia. Vuotoksen altaan arvioidaan tuovan kapasiteettia 0,36 TWh.

Altaan yhteyteen rakennettavan voimalaitoksen teho olisi noin 35 MW. Tämän lisäksi allas lisäisi talven aikana alapuolisen joenosan nykyisissä voimalaitoksissa käytössä olevaa tehoa 50-100 MW ja yhteensä Vuotoksen rakentamisen mukanaan tuoma lisäkoneistojen teho olisi 250 MW. Tällä hetkellä Suomi tuottaa vesivoimalla 2070 MW:n verran tehoa.

Eli Vuotoksen tuottama energiamäärä olisi korvattavissa paljon ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla ja koko energiataloutemme olisi terveemmällä pohjalla, jos myös säästämisestä tehtäisiin aidosti strateginen asia, eikä vain valitettaisi kuinka vaikeeta se muka on.

Ilmeisesti Vuotoksesta on tullut koko joukolle poliitikkoja päähänpinttymä, josta he eivät pääse eroon. Samalla nämä poliitikot tulevat jälleen kerran nostattaneeksi niitä vanhoja asioita, joita ihmiset ovat pelänneet tai kuvitelleet jo pitkään. Ja ihan turhaan.

Vuotoksen haikailu kuuluu lisäydinvoiman kanssa siihen samaan sarjaan turhia asioita, joiden kohdalla vain hukataan aikaa välttämättömältä eli energiapolitiikkamme saattamiselta kestävän kehityksen tielle.

Tällaiset poliittiset avaukset eivät lupaa kovinkaan hyvää tekeillä olevalle ilmasto- ja energiapoliittiselle strategialle.