VAPO pukkina kaalimaalla?

Nyt rupesi kiinnostamaan miksi veronmaksajat omistavat 50,1 % turveyhtiö VAPO:sta?

Yhtiö on paistatellut viime aikoina julkisuudessa muun muassa siksi, että se on halunnut hyllyttää turvesuohakemuksia käsittelevän ympäristöneuvoksen kaikista Vapoa koskevista hakemusasioista. Yhtiö jakaa verkkosivuillaan varsin värittynyttä ellei sitten väärää informaatiota turpeen polton välttämättömyydestä hakkeenpolttolaitoksissa, jos SLL:n blogin tietoihin on luottaminen.

Turvetta verotetaan helläkätisesti valtion toimesta ja tuetaan muutenkin. Samaan aikaan yhtiön toiminta ympäristöasioissa herättää muutenkin pahaa verta, kuten vaikkapa Iiro Viinasen kirjoituksesta voi päätellä, vesistöjen kohtelussa.

Miksi valtio omistaa enemmistön tällaisesta firmasta? Taloudellisilla syillä sijoitusta ei oikein voi perustella, sillä jos katsoo viime vuosien tilinpäätöksiä, niin valtio on saanut osinkoja selvästi alle 10 miljonaa euroa vuodessa. VAPO:n liikevaihto on noin 10 % Fortumin liikevaihdosta.

Aika kaukaa haettu olisi selitys myös VAPO:n strategisesta merkityksestä, sillä sellaista ei oikein edes energiasektorilta lopultakaan löydy.

Aluepolitiikkakin tuntuu huteralta selitykseltä valtion omistukselle. Vuonna 2009 VAPO:lla oli henkilökuntaa 1451.

Miksi valtio omistaa enemmistön yhtiöstä, jolla ei näytä olevan oikeastaan merkitystä sijoituskohteena, mutta jonka toiminta ympäristö on selvästi riippuvainen yhteiskunnan muiden toimintasektoreiden linjauksista?

Turvebusiness on selkeästi ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa ja löytää itsensä helposti myös havittelemasta luonnonsuojelualueita omiin käyttötarkoituksiinsa. Pukki kaalimaan vartijana-efekti ei ole kovinkaan kaukana tästä asetelmasta.

Eikö paljon puhutun energiasektroin kilpailun kannalta olisi selvempää, jos VAPO toimisi selkeästi markkinaehtoisesti ja valtio vastaisi regulaatioistaan ilman omistuksen mukanaan tuomaa suoraa tai välillistä intressiristiriitaa?

* * *

Sivujuonne kokonaisuudessa on se, että aikaisemmin HS paljasti, että "Lämmityspolttoaineiden energiaverotusta käsittelevän raportin laatinut VTT:n teknologiajohtaja Satu Helynen on kansainvälisen turveyhdistyksen IPS:n hallituksen jäsen". Samaisen turveyhdistyksen pääsihteerinä on toiminut Turveteollisuusliiton toimitusjohtaja, mikä ei estänyt Helystä väittämästä järjestöä "tieteelliseksi järjestöksi", minkä väitteen hän sittemmin on nielaissut sujuvasti takaisin: "En osaa sanoa, että mitä se tarkoittaa, että onko yhdistys tieteellinen vai ei, mikä se kriteeri on".

Europarlamentaarikko Satu Hassi on kirjoittanut ”pyöröovesta” VTT:n ja turvebisneksen välillä. Siinä on hänen mukaansa kulkenut enemmänkin porukkaa.

Samainen VTT:n Helynen on sotkeutunut myös tapaukseen, jossa ydinvoimapäätöksen valmistelua kritisoinut tekniikan tohtori Jari Ihonen sai työnantajaltaan varoituksen mm. siitä, että hän oli eduskunnan valiokunnassa kuultavana ydinvoima-asioissa. Helynen on Ihosen esimies.

Oikeusasiamies on ottanut Ihosen tapauksen eräänä kolmesta tarkasteltavakseen tutkiessaan epäilyjä VTT:n tutkijoiden sananvapauden rajoittamisesta.

* * *

Turvebusiness ei ole puhdasta, se haisee.