perjantaina, syyskuuta 17, 2010

Ylilaskutusyhteiskuntia

Tuli piipahdettua Lontoossa. Pari havaintoa.

Vierailu tavallisessa pubissa on aina avartavaa. Tavallisena päivänä keskellä viikkoa jonkun verran keskimääräistä suuremmassa pubissa oli noin 60 asiakasta. Henkilökuntaa oli paikalla 8. Kansa haki juomansa tiskiltä ja keittiö oli sujuvasti kiinni.

Siis 8 asiakaspalvelua hoitavaa henkilöä. He eivät olleet opiskelijoita tai esimerkiksi maahanmuuttajia, vaan ihan perusbrittejä. Palvelu toimi ja oli ystävällistä, tyhjiä laseja ei notkunut pöydillä.

En tiedä paljonko Suomessa mitoitetaan henkilökuntaa, mutta kokemus saman kokoisesta ja samaa asiaa tekevästä ravintolasta on se, että paikalla on 2 henkilökunnan edustajaa.

Jokin tässä yhtälössä ei täsmää, kun pakettiin lisää sen, että 7 euroa maksavat juoman saa tuosta paikasta n. 3,80 eurolla.

Ja sen ystävällisyyden kaupan päälle.

* * *

Mobiilidatan hinnoittelu kansainvälisen liikenteen osalta on mieltä ja järkeä vailla.

Jos suomalaisessa liittymässä on ulkomailla käytettäessä vaikka vaan pelkkä sähköposti saakka siten, ettei se muuta tee kuin tarkistaa uuden postin ja tuo tekstit ilman liitteitä puhelimeen tavallisen rauhallista tahtia, datalaskua tulee tolkuttomasti. Eikä saakka edes ole mitään älypuhelinten herkkuja.

EU:n ilmoitusraja paukkuu kerran päivässä ja se raja on 61,50 euroa. Sillä rahalla saa kotiin nopean laajakaistan kahdeksi kuukaudeksi. Kotimaassa saa mobiilidatan kuukaudeksi muutamalla eurolla. Teleoperaattoreiden kansainvälisen roamingin hinnoittelua voi hyvin kutsua varkaudeksi.

Siltä voi suojautua laittamalla puhelimen off-asentoon tai hankkimalla paikallisen prepaid-liittymän. Tietoyhteiskunnan kanssa tällä typeryydellä ei pitäisi olla mitään tekemistä.

2 kommenttia:

lepis kirjoitti...

Onhan se palvelu toista lähes missä vain, kun rajoiltamme hieman kauemman menee. Siis lähes missä vain.

Tuo hinnoittelu ja riittävän palveluhenkilökunnan määrä on todella positiivinen asia. Siihen kun meilläkin päästäisiin takaisin.

Onnistuin väkertämään kännykkäni niin, että se ei enää hae automaattisesti s-posteja. Tosin en tiedä miten se tapahtui. Ja tuskin aion palauttaa hakemaan enää. Rauhallisempaa.

Vaiheinen kirjoitti...

Totta. Palvelukulttuuri ei ole sana, joka sisältyy suomalaiseen sanakirjaan. Poikkeuksiakin toki on, mutta ihmettelen välillä mitä tällaisesta busineksesta osaajille opetetaan?

Kännystä saa linjota poikki ja niin on ulkomailla viisasta tehdäkin (koska työmatkalla ne työasiatkin pitää selvittää). Pointtinit on myös se, että niin ei oikeasti pitäisi tehdä. Mikä ihmeen talousalue se sellainen on, jossa informaation välittäminen tyssää siihen, että roaming-firmat varastavat kuluttajilta?

Suomomalaisen palvelukulttuurin ongelmat konkretisoituvat varsin pian kun sosiaalisuudesta tulee välttämättömyys kaupallisessa kilpailussa.