Ilmastonmuutoksen hypekäyrä

Hypekäyrä tunnetaan esimerkiksi teknologioiden elinkaaren kuvauksena. Hypekäyrän kehitti 1995 markkinatutkimusyritys Gartnerin tutkija Jackie Fenn.

Hypekäyrän ensimmäisessä vaiheessa tapahtuu läpimurto julkisuuteen. Sen jälkeen kiinnostus kasvaa vähitellen kunnes se johtaa ylisuuriin odotuksiin. Ylisuuria odotuksia seuraa krapulavaihe, jonka jälkeen ajatus kypsyy. Viimeisessä elinkaaren vaiheessa ilmiö muuttuu arkipäiväiseksi ja silloin sen ympärille on syntynyt esimerkiksi teknologian saralla järkevää kaupallista toimintaa.

Ilmastonmuutoksen hypekäyrässä tuntuu olevan nyt krapulavaihe.Ylisuurin odotuksen vaihe tuli vastaan Kööpenhaminan ilmastokokouksen aikoihin noin vuosi sitten ja kokous osoittautui pannukakuksi.Nyt krapulavaiheessa on edessä Meksikon Cancunissa pidettävä ilmastokokous, josta ei oikeastaan odoteta mitään. Järjestöt ovat toki laatineet tavoitteita kokoukselle, mutta arvatenkin niillä on vain heiveröiset menestymisen mahdollisuudet silloin kun ne ovat konkreettisia.

Siinä missä vuosi sitten suomalainenkin media käsitteli laajalla rintamalla ilmastoasioita varsin näkyvästi, nyt asia on varsin näkymättömissä, vaikka sama asia on agendalla ja volyymit varsin mittavat.

Poikkeuksiakin tässä trendissä on. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan kunnat ovat heränneet ilmastoasioihin vasta viimeaikoina. Vielä 2000-luvun alussa kuntia lamautti keskustelun pyöriminen energiantuotannon ja ydinvoiman ympärillä, mutta nyt energiansäästö nähdään mahdollisuutena.

Itse asia eli ilmastonmuutos on edelleen osoittautumassa pahemmaksi kuin erilaisissa arvioissa on esitetty. Esimerkiksi syksyllä WWF:n tutkijat arvioivat maailman merenpintojen nousevan huomattavasti jyrkemmin ilmaston lämpenemisen vuoksi kuin hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on vuonna 2007 arvioinut.

Pohjoisen napa-alueen lämpötilat ovat tutkimuksen mukaan viimeisen 2000 vuoden aikana muuttuneet niin, että ensimmäisen 1900 vuotta lämpötilat laskivat tasaisesti, mutta viimeisen 100 vuoden aikana lämpötilat ovat nouseet jyrkästi. Tätä muutosta ei enää selitä esimerkiksi auringon säteily, vaan syypää on ihminen omine toimintoineen.

Kun ilmastonmuutos ilmiönä kypsyy ihmisten yhteiskunnissa, se aletaan nähdä paljon selvemmin arkipäiväisenä asiana ja siihen voidaan suhtautua ilman ilmastodenialistien propagandaa. Ihan samalla tavalla kuin vaikkapa tupakointiin. Tupakkatehtaathan ovat kuluttaneet miljoonan toisensa jälkeen sumuttaakseen sitä tosiasiaa, että tupakka aiheuttaa tappavia sairauksia. Nykyisellään jo lainsäädännön tasolla pyritään tarkoituksella kitkemään tupakointia pois. Kukapa muistaisi enää miten esimerkiksi busseissa sai tupakoida ja kohta sama muistijälki häviää ravintolatupakoinnin osalta.


Ilmastonmuutoksen kohdalla meillä ei ole aikaa odotella järjen valon saapumista vuosikymmeniä, vaan nykyiseen maapallon ylikulutuksen leikkaamiseen on ryhdyttävä nyt.