maanantaina, helmikuuta 28, 2011

Perussuomalaisten vaaliohjelma; löysää heittelyä

Jos joku oikeasti varteenotettava poliittinen voima kirjoittaisi vaaliohjelmassaan, että "kansojansa sortavat gebardihatut kiittävät, kun hyväuskoiset kukkahatut Suomesta lähettävät heille rahaa ja näin mahdollistavat diktaattoreille oman kansansa sortamisen", suomalainen media kiljuisi suoraa huutoa ties minkä oikeuden perään ja siinä sivussa vaatisivat edes jonkinlaista kuluttajansuojaa äänestäjille.

Mutta näin ei tapahdu, kun muoti-ilmiöksi kehitetty Perussuomalaiset-puolue esittää vaaliohjelmansa (PDF), joka muutenkin on puolillaan varsin alkeellisia asiavirheitä (lapsilisät on jo sidottu indeksiin, Suomi ei yksin päätä omasta EU-jäsenmaksustaan, yliopisto-opiskelijoille ei ole suunniteltu pakollista vaihto-opiskelujaksoa ulkomailla jne.) tai muuten vaan kummallisia ideoita kuten sen, että "Valtion myöntämiä kulttuuritukirahoja on ohjattava siten, että ne vahvistavat suomalaista identiteettiä. Tekotaiteelliset postmodernit kokeilut sen sijaan olisi syytä jättää taloudellisesti yksittäisten henkilöiden ja markkinoiden vastuulle."

Anekdootti ehkä, mutta aina kun poliittiset puolueet ovat ryhtyneet määrittelemään sitä mikä on oikeaa taidetta tai hyvää kulttuuria, on menty täyttä vauhtia ojasta allikkoon sekä politiikassa että kulttuurissa.

Media näyttää suhtautuvan Perussuomalaisiin kuten johonkin komediatähteen, sellaisesta aidon kritiikin sanominen olisi jotenkin julmaa. Nyt kun Perussuomalaisten gallupkannatus on kasvanut pienpuoluieden marginaaliprosenteista neljänneksi suurimman puolueen lukemiin, olisi kohtelun myös syytä olla samaa tasoa. Nythän hallituspuolueiden parin sadan euron kuitti saa iltapäivälehdet repimään otsikoita koko sivun leveydeltä.

Ajatelkaa mitä olisi tapahtunut, jos joku hallituspuolueista tai keskeisistä oppositiopuolueista olisi kopioinut jonkun järjestön ohjelman lähes sellaisenaan? Suunnatonta kohua ja sormella osoittelua. Mitä tapahtui Perussuomalaisille? Media ohitti koko ongelman lähinnä sillä, että "pojat ovat poikia", vaikka puheenjohtaja Soini käytännössä syyllistyi median edessä valehteluun. Muistettakoon, että julkisesta valehtelusta on Suomessa eräskin pääministeri saanut potkut eikä aihe nyt tosiasiallisesti juuri kummempi tainnut olla.

Yksi ongelma on se, että ohjelma ei kerro, miten kaikki se populistinen hyvä, jota ohjelma löysin sanankääntein lupailee, oikeasti rahoitetettaisiin.

Sillä, että postmoderni taide jätetään rahoittamatta, ei rahoiteta oikeasti käytännössä yhtään mitään muuta, sen verran minimalistisesta summasta on kyse. Käytännössä sama asia koskee osaa yritystukien leikkauksia tai mainittua EU-jäsenmaksujen leikkauksia, niiden kokonaisvaikutus jäisi selvästi pienemmäksi kuin pelkän leikkauksen oletettu hyöty. Maahanmuuton tai pakkoruotsin kustannukset ovat fiskaalisesti sen verran vähäisiä, etteivät ne heilauttele budjettia juurikaan sinne eikä tänne todellisten haasteiden edessä.

Ilmasto- ja ympäristöpoliittisesti Perussuomalaiset tarjoilevat aiemmin kuvattua toimimatonta ja käytännössä tavoitteetonta fraseologiaa. Asiaa perustellaan elinkeinopoliittisesti jättämällä tästäkin, kuten esimerkiksi taloudesta, kaikki dynaamiset vaikutukset arvioimatta.

Ohjelma tarjoilee samalla vadilla sisäänpäin kääntymistä ja eristäytymistä, mutta kertoo luovuudessa olevan vahvuuden. Kuten tunnettua, luovuus ei vahvistu ainakaan umpiossa, vaan vaatii ympärilleen erilaisia kulttuurisia virtauksia ja vuorovaikutteisuutta. Samaan tosiasiassa ristiriitaisten vaatimusten laariin menee ohjelman koulutuspoliittinen osuus siinä, että vaaditaan korkeakouluopintojen järjestämistä siten, että "pääosassa aineista alemmasta korkeakoulututkinnosta eli kandidaatintutkinnosta tulisi tehdä yliopistoissa perustutkinto nykyisen maisteritutkinnon sijaan, sillä Suomessa on nostettava opiskelun laatua eikä keskityttävä sen määrään".

Ja niin edelleen. Perussuomalaisten vaaliohjelmaan olisi syytä soveltaa sen itsensä väittämää:"Epäselvät poliittiset järjestelmät ovat omiaan ruokkimaan harvainvaltaa ja byrokratiaa". Sen verran epäselvää, ristiriitaista ja pintapuolista ohjelmahimmeliä tämä ohjelma on, että äänestäjän olisi syytä vaatia sen kohdalla edes jonkinlaista kuluttajansuojaa.

Median olisi jo vihdoin syytä lopettaa harjoittamansa teinipoikien pään silittely ja paapominen. Eiköhän tämä kymmeniä vuosia vanha poliittinen liike ole jo ihan aikuinen ja ansaitsee sen mukaisen kohtelun.

PS: Paradoksaalista kyllä, mutta Perussuomalaiset näyttävät ohjelmassaan ratsastavan 1950-luvun lopulla perustetun Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) fraseologialla samalla kun se syyttää kaikkia muita "vanhoiksi puolueiksi". Sekin käytännössä nk. mediatemppua kaikki tyynni.

8 kommenttia:

Niko L. kirjoitti...

Olen samaa mieltä ohjelman heppoisuudesta. Yksi sinun kommenteistasi kuitenkin ihmetyttää:

"Anekdootti ehkä, mutta aina kun poliittiset puolueet ovat ryhtyneet määrittelemään sitä mikä on oikeaa taidetta tai hyvää kulttuuria, on menty täyttä vauhtia ojasta allikkoon sekä politiikassa että kulttuurissa."

Poliittiset puolueethan joutuvat tekemään tuota jatkuvasti. Iso osa taiteen ja kulttuurin rahoituksesta tehdään verovaroin ja siitä päätetään poliittisesti. Siellä ne politiikot istuvat lauta- ja toimikunnissa päättämässä, mikä taide- tai kulttuurihanke katsotaan tukemisen arvoiseksi, mikä ei.

Minusta on aivan paikallaan, että perussuomalaiset nostavat esille asian poliittisuuden, koska sitähän se on. Itse linjauksesta voi tietysti olla eri mieltä, jos haluaa, mutta perussuomalaiset ovat rohkeasti ainoa puolue, jolla tässä asiassa ylipäänsä on linja.

Jos halutaan päästä eroon siitä, että puolueet määrittelevät taiteen hyväksi tai huonoksi, niin sitten on lopetettava taiteen julkinen rahoitus.

Pellon pientareella kirjoitti...

Kiitos tästä Vaiheinen! Tämä (ja paljon muuta) olisi persuja äänestävän tai äänestämään aikovan syytä lukea. Ja miettiä.

Eivätköhän taideapurahoista päätä kuitenkin taiteen asiantuntijat, eivät (populisti)poliitikot. Ainakin tutkimusrahasta päättävät tutkimuksen ja tieteen asiantuntijat.

Tuo "vääränlaisen" taiteen rahoituksen kieltäminen (monen muun kohdan ohella) haiskahtaa kyllä niin pelottavalta, että historian siivet ihan kahisee... Hui.

Tillman kirjoitti...

pääosassa aineista alemmasta korkeakoulututkinnosta eli kandidaatintutkinnosta tulisi tehdä yliopistoissa perustutkinto nykyisen maisteritutkinnon sijaan, sillä Suomessa on nostettava opiskelun laatua eikä keskityttävä sen määrään".

Persut ovat ehkä vähän myöhässä.

Minä aloitin 1,5 vuotta sitten yliopistossa ja nimenomaan alemman tutkinnon suorittamisella. Kun se on kasassa, opiskelija sitten päättä, jatkaako vai ei.

Persujen Post - modernin viha on saman kaltainen harha. He sanovat vastutavansa post-modernia, mutta tarkoittavat käytännössä taidetta, jota he itse eivät ymmärrä.

Post- moderni on aikakausi, jota elämme. Siihen emme voi oikeastaan vaikuttaa muuten kuin väittämällä, että elämme nyt vaikkapa after shave - kautta.

Vaiheinen kirjoitti...

Niko L.,
Minusta taiteen ja kulttuurin määritteleminen hyväksi poliittisin argumentein on erinomaisen huono idea. Sitä on harrastettu vasemmiston toimesta Suomessakin takavuosina ja vanhemmat sukupolvet muistavat ne ajat edelleen esimerkiksi reporadion muodossa.

Nykyäänkin erinäisissä vähemmän demokraattisissa maissa vallapintäjät määrittelevät sen mitä saa esittää ja pahimmassa tapauksessa myös miten. Kokemukset ovat osin varsin karmaisevia ja lopulta ihmisoikeuksia polkevia.

Se johtaa kulttuurin köyhtymiseen ja kuten monien maiden kohdalla siihen, että myös se valta kaatuu. Suomessa ammoisina aikoina SKP ja SKDL ja muut sellaiset olivat tällä asialla kovalla teholla ja näitä liikkeitä ei oikeastaan enää ole edes olemassa.

Ei taiteen rahoitusta tarvitse lopettaa, emmehän me lopeta yliopistojenkaan rahoitusta siksi, että poliitikot eivät pääse niissä päättämään mitä siellä tutkitaan (onneksi, koska jos pääsisivät, niin tutkimus ei tuottaisi niitä poikkitieteellisiä näkemyksiä ja innovaatioita, joita menestykseen ja inhimilliseen yhteiskuntaan tarvitaan). Taiteessa, kulttuurissa, tieteessä ja muuten itse asiassa myös urheilussa julkinen rahoitus toimii pitkälti niin ettei poliitikoilla ole sisälöllistä valtaa (toki he voivat rahojen tasoa määritellä).

Pellon pientareella,
Olet juuri oikeassa.

Tillman,
Juuri noin.

Persut ovat sekä myöhässä, että väärässä tuossa koulutuspolitiikassaan. Laatua ei saa sillä, että keskitytään vielä nykyistä voimakkaammin kanditutkintoihin. Laatua haettaessa pitäisi tehdä juuri päinvastoin.

Persujen "postmodrnin tekotaiteen" vihaa ei voi oikein muuten ymmärtää kuin sitä kautta, että sillä yritetään nuoleskella jotain ryhmää tai sitten vain inhotaan juuri sitä, ettei homma mene itselle ymmärrykseen.

Tuo muuten on tosi pointti, että postmoderni ei ole mikään taidesuuntaus vaan myös yleisempi ajattelutapa ja suuntaus myös esimerkiksi tieteen puolella. Hyvä tai huono, iitä ei voi vaikkapa tieteessä äänestää, sillä suuntaus on tässä ajassamme tuonut myös omia tuloksiaan, jotka ovat käyttökelpoisia maailman ymmärtämisessä.

Ei sitä postmodernia noin vain pääse pakoon eikä sen nk. "tekotaiteen" rahoittamatta jättämisellä auteta oikeastaan ketään, sen verran vähissä ne taidepläjäykset ovat.

Ilmeisesti persut tarkoittavat jotain abstraktia taidetta tai vastaavaa (joka siis ei ole välttämättä mitään postmodernia). Sen juuret taas ulottuvat pitkälle 1800-luvulle.

Muistettakoon sekin, että abstrakti taide ja muut modernismin suuntaukset kiellettiin kansallissosialistisessa Saksassa ja Neuvostoliitossa. Kumpaakaan ei muisteta demokratioina.

Mutta modernismi on eri asia kuin postmodernismi, joten ilmeisesti Persut tarkoittavat jotain ihan muuta. Vai?

Niko L. kirjoitti...

Täällä Helsingissä meillä ainakin on sellainen kulttuurilautakunta, jossa istuu poliitikkoja, ja joka päättää, mihin taide- ja kulttuurihankkeisiin kaupunki rahaa antaa. Siis poliittista toimintaa. Ei se mikään taideasiantuntijoiden laitos ole.

Vaiheinen: "Nykyäänkin erinäisissä vähemmän demokraattisissa maissa vallapintäjät määrittelevät sen mitä saa esittää ja pahimmassa tapauksessa myös miten. Kokemukset ovat osin varsin karmaisevia ja lopulta ihmisoikeuksia polkevia."

Hyppäys siitä, mitä halutaan julkisin varoin rahoittaa, siihen, mitä saa ylipäänsä esittää ja miten, on täysin perusteeton. Pahimmanlaatuista populismia suorastaan.

Vaiheinen kirjoitti...

Ei se sillä tavalla perusteetonta ole, että kyse on vain saman asian jatkumosta ja esimerkki siitä miten maailmalla asian tiimoilta toimitaan.

Se, että kategorisesti ennalta kerrotaan, mitä taidesuuntausta halutaan ja mitä ei haluta rahoittaa ei ole oikein sopusoinussa sen suhteen, että julkinen päätöksentekokoneisto tekee omien periaatteidensa mukaiset rahoituspäätökset niille hankkeille, joille se katsoo sen tarpeelliseksi.

Tuossa on kaksi erillistä asiaa eli se, että a) päätetään ennalta, mitä rahoitetaan ja mitä ei ja b) millä mekanismilla päätöksiä tehdään.

Molemmat ovat toki hankalia kysymyksiä, mutta ennalta ja sisällön vuoksi joidenkin kulttuurihankkeiden rahoittamisen poissulkemisella tehdään samanlaista politiikkaa kuin silloin, jos vaikkapa julistettaisiin ennalta etteivät ruotsikieliset eivät voi edustaa Suomea euroviisuissa (riippumatta ihan siitä miten laadukkaista ruotsinkielisiä kappaleita voisi olla jne.).

Niko L. kirjoitti...

Sinulla on nyt jokin omalaatuinen tapa jakaa asioita niihin, jotka ovat toistensa jatkumoita ja niihin, jotka ovat eri asioita. Minusta jatkumo siitä, minkälainen päätöksentekokoneisto meillä on, siihen, millaisia päätöksiä tehdään, on huomattavasti suorempi kuin jatkumo siitä, mitä tuetaan verovaroin, siihen, mitä ylipäänsä saa tehdä.

Kuitenkin sinusta tuo jälkimmäinen on jatkumo, mutta ensimmäinen "kaksi erillistä asiaa".

Jos vaikkapa jollakin puolueella on tietty liikennepoliittinen linja, ja se näkyy siinä kuinka puolueen edustajat toimivat kaavoitusasioissa, niin sitä tuskin kukaan pitää mitenkään kummallisena. Jos taas puolueella on taidepoliittinen linja, niin yhtäkkiä onkin omituista, jos se näkyy siinä kuinka sen edustajat toimivat kulttuuriasioissa. Ei kai taideasioista päättämisen pitäisi olla sen kummempi asia kuin liikenneasioistakaan?

Minusta puolueella saa olla linja sellaisissa asioissa, joissa tehdään poliittisia päätöksiä, kuten vaikkapa jaetaan rahaa. Sitä linjaa saa tietysti kritisoida. Sen kritisoiminen, että puolueella ylipäänsä on linja, on kuitenkin täysin älyvapaata.

Hirlii kirjoitti...

Hyvät herrat,
nyt ei kannata juuttua tähän pst-tai pomo-moderni kuvaan lainkaan.

Jokaisen puolueen vaalohjelmassa on täynä virheitä, yksikään puolue ei voi luvata mitään. Meidän eduskunnassamme istuu ihmisiä jotka toimivat lainvastaisesti, ovat siis rikollisia.

Jos suomalaisista äänestäjistä nyt yksi viidennes tai neljännes tai kolmannes äänestää perussuomalaisia, niin se mahdollistuu tässä demokratian muodossa. Hyvä niin. En haluaa yksipuoluejärjestelmää.

Kysymys tulee asettaa toisin: mitä ja miten voimme korjata/muuttaa demokratiaamme? Voisiko ja onko joitain toimintatapojamme muutettava siten, että tämä demokratiamme toimisi paremmin? Voisiko päätöksentekoa "laskea" alemmas, kuulla kansalaisia esim. kuntatasolla enemmän ja paremmin?

Ja monia muita kysymyksiä...

Enivei, kannattaa miettiä mistä tämä kertoo.