Kulutusarvioita alas

Työ-ja elinkeinoministeriö on ottanut lusikkaa kauniiseen käteensä ja reivannut uusiksi sähkönkulutuksen kasvuarvioitaan alemmaksi.

Kehityskulku on ollut nähtävissä jo aikaisemminkin, sillä esimerkiksi Energiateollisuus ry. kertoi lokakuun lopulla, että sähkönkulutus on viimeisen 12 kuukauden aikana laskenut 9,5 %. Silloin viimeisten 12 kuukauden aikana (lokakuu 2008 – syyskuu 2009) Suomessa käytettiin sähköä 80,4 terawattituntia.

Nyt työ- ja elinkeinoministeriö arvioi seuraavasti:

"Talouden taantuma, metsäteollisuuden rakennemuutos ja kotitalouksien ja palvelujen sähkönkäytön voimallinen tehostuminen kääntävät sähkönkulutuksen pysyvästi aiempia odotuksia alemmalle kasvu-uralle."

Ministeriössä arvioidaan nyt, että aiemman 98 terawattitunnin sijaan vuonna 2020 kulutuksessa päädytäänkin noin 91 terawattitunnin sähkönkulutukseen.

Tämäkin arvio perustuu siihen, että metsäteollisuuden vielä kehitys- tai kokeiluasteella olevia tuotteita saadaan tuotantoon ja että maaham­me rakennetaan tarkastelujakson loppuun mennessä 2–3 puuta raaka-aineenaan käyttävää biopolttonesteitä tuottavaa laitosta.

Jos taas sähkönkäytön tehostamistoimissa onnistutaan tavoitteiden mukaisesti, sähkön kulutus voisi ministeriön mukaan jäädä esitettyä alemmaksikin.

Jossittelua arvioihin siis mahtuu mukaan, mikä tietenkin myös tarkoittaa sitä, että myös strategisilla valinnoilla on merkityksensä. Jos sähkönkäytön tehostamiseen panostetaan, kavulukemat jäävät selvästi ennakoidusta ja esimerkiksi siitä, millä pohjalla hallitus on ydinvoimamyönteisen ilmasto- ja energiastrategiansa laatinut.

Asia on huomattu eduskunnassakin, missä kaksi keskustalaista kansanedustajaa Kimmo Tiilikainen ja Timo Kaunisto julkaisivat tiedotteensa, jossa todetaan itse asiassa varsin järkevästi:

"Kun fossiilisten polttoaineiden käyttöä on tarkoitus korvata nimenomaan uusiutuvalla energialla, lisäydinvoiman rakentaminen nopeasti vaikuttaa tarpeettomalta. Vuoteen 2020 tarvittava, suljettavia voimaloita korvaava, 12 terawattitunnin sähkön lisätuotanto voidaan kivuttomasti kattaa uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia rakentamalla."

Aivan. Ydinvoimaa ei tarvita ja kysymys on alenevassa energiankulutuksessa tehdävistä valinnoista. On mahdollista valita kestävämpi energiapoliittinen linja eikä yrittää hankkia lisää Olkiluoto 3:n kaltaisia ongelmia.

Ei edistystä

Kööpenhaminan ilmastokokoukseen valmistautuvat neuvottelijat viettivät viime viikon Barcelonassa neuvotellen, mutta tuloksista on oikeastaan turha puhua.

Neuvottelutekstejä tiivistettiin ja yhteisymmärrystä etsittiin, mutta ympäristöministeriön tiedotteen mukaan keskeisistä neuvottelukysymyksistä kuten kehittyneiden maiden päästövähennystavoitteista ja niiden riittävyydestä, kehitysmaiden päästövähennystoimista sekä rahoituksesta ei edelleenkään ole sopua.

Asioiden ratkaiseminen jää siis Kööpenhaminaan ja sitä edeltävään sukkulointiin, mutta ministeriön tiedotteen johtopäätös on hyvin synkkä koko prosessin menestyksen osalta:

"Kuitenkin on nähtävissä, ettei yksityiskohtaista laillisesti sitovaa sopimusta ole vielä mahdollista saada aikaan nyt pöydällä olevien neuvottelutekstien pohjalta."

Sellaista ilmastosopimusta, jolla itse asiassa eli ilmastonmuutoksen hillinnässä päästäisiin eteenpäin, Kööpenhaminasta on turha odottaa.

Eipä siis ihme, että esimerkiksi kehitysmaiden turhautuminen koko prosessiin on kasvamassa.

Tavallaan voi ihmetellä miksi tämä 4000 ilmastoneuvottelijan porukka reissaa ympäri maailmaa, kun menestymisen edellytyksiä ei näytä olevan?

* * *

Sitten hieman toisenlainen ilmastoasia.

Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU)-hankkeessa on toteutettu reaaliaikainen päästöseuranta eli kasvihuonekaasujen viikkotilasto maakunnittain. Se lasketaan kolmesta osasta eli kuluttajien sähkönkulutus, lämmitys ja tieliikenne. Hankkeessa mukana olevien kuntien osalta on tehty tarkempaa kuvausta.

Some day classic: Hymn of the Seventh Galaxy

Kolme viikkoa sitten alkoi tässä blogissa oma sarjansa sunnuntaiklassikoiden soittelussa. Sarja, jossa artisteja yhdistää eräs tietty asia, on lähetymässä päätöstään. Aiemmin sarjassa ovat esiintyneet Bobby Hutcherson, Béla Fleck and the Flecktones ja John Scofield. Kuka ensimmäisenä keksii syyn näiden biisien soittamiseen täällä, saa palkinnoksi ihan uniikin haikun. Vastaus paljastuu alkavan viikon lopulla ellei sitä kukaan ennen sitä keksi.

Halo Aiko Efekti on löytänyt yhden yhdistävän tekijän, joka ei ollut se haettu, mutta tosi. Se huomioidaan. HAE:n terävä havainto oli se, että mainitut artistit ovat esiintyneet Pori Jazzeilla. Etsittävä yhdistävä tekijä ei kuitenkaan löydy historiasta. Seuraavakin artisti on esiintynyt Porissa.

EDIT klo 21.12: Halo Aiko Efekti keksi myös koko kuvion ratkaisun eli kaikki nämä artistit esiintyvät ensi viikoloppuna London Jazz Festivalin tiimoilta Lontoossa. Kommenteissa vähän lisää tästä.


Return to Forever on yhtye, jonka johtajana toimii pianisti Chick Corea. Yhtyeen toinen voimahahmo on basisti Stanley Clarke.

Return to Forever on perustettu alunperin 1970-luvun alussa ja se tunnetaan alunperin fuusiojazzistaan. Yhtye toimi alunperin vuosina 1972-77.

Yhtyen koottiin jälleen vuonna 2008, jolloin Corean ja Clarken lisäksi yhtyeessä on soittanut rumpuja Lenny White ja kitaraa Al Di Meola.

Yhtyeeltä on ilmestynyt 1970-luvulla 7 studioalbumia. 2000-luvulla on ilmestynyt kokoelmia ja tuplalive Returns, jolta löytyy myös videolla esiintyvä biisi Hymn of the Seventh Galaxy. Biisi on myös saman nimisen albumin nimikappale vuodelta 1973.

Yhtyeen vetäjä Chick Corean ura on ollut merkille pantavan aktiivinen ja monivivahteinen. Hän on levyttänyt ahkerasti 1960-luvun lopulta alkaen ja vaihdellut tyylilajista toiseen. Corea on levyttänyt myös lukuisten artistien kanssa kuten esimerkiksi Miles Davisin, Wayne Shorterin, Joe Hendersonin ja Stan Getzin. Corea on mukana esimerkiksi sellaisilla Davisin klassikoilla kuin Filles de Kilimanjaro, In a Silent Way ja Bitches Brew.

Nykyisellään Corea, Clarke ja White esiintyvät myös ilman Di Meolaa, jolloin setistä käytetään myös nimeä Power of Three.

Videon lähde: YouTube.

Lähteitä ja lisätietoja:

• Chick Corea Wikipediassa englanniksi
• Chick Corea Wikipediassa suomeksi
• Return to Forever Wikipediassa englanniksi
• Chick Corean www-sivusto

Tietoturvattomuutta

Mitä ihmettä. Suomessa on varsin suurten, tunnettujen ja osaaviksi oletettujen palveluntarjoajien palveluihin käytettävissä salasanoissa on vähän kummallisia vaatimuksia.

Esimerkiksi Itellan NetPosti, jossa voi ohjata muuten paperilla tulevia kirjeitä omaan sähköpostiin, ei hyväksy salasanoihinsa erikoismerkkejä. Elisan kotipostissa taas on salasanojen enimmäispituus rajoitettu 8 merkkiin.

Miksi ihmeessä? Molemmat rajoitukset ovat tietoturvan kannalta jonkinlaisia pulmia.

Historiallisia virheitä luonnon kustannuksella

Suomalaista ympäristöhallintoa ollaan ajamassa alas.

Kysymys on aluehallinnon uudistamisesta (HE 59/2009 vp, PDF), jolloin alueelliset ympäristökeskukset alistettaisiin työ- ja elinkeinoministeriö ohjaukseen. Luonnonsuojeluliitto on kutsunut uudistuksen hyväksymistä esitetyssä muodossaan historialliseksi virheeksi.

Sitä se olisikin. Uudistuksen myötä ympäristöasioista aluetasolla päättäminen siirrettäisiin näin taloudellisten ja markkinapoliittisten intressien alle sen sijaa, että luontoarvoilla olisi oma itsenäinen merkityksensä. Se olisi todellakin historiallinen virhe, jota istuva hallitus ajaa.

Samaan ideologiseen pakettiin voidaan pistää myös suunnitelmat siirtää valtion luontopalvelut omaan erityisyhtiöönsä. Metsähallituksen purkamisen yhteydessä on esitetty ideoita, joilla kansallisomaisuuttamme ja luonnonsuojelulle sekä virkistykselle tärkeitä alueita siirtyisi liiketoiminnan osaksi.

Kuvioon on kuulunut myös salassa valmistellut pyrkimykset siirtää salaa eräkämppiä ja muita rakennuksia lähialueineen kaavailemalleen yhtiölle.

Suomalaista luontoa ollaan siis myymässä oikein urakalla valtion toimesta. Se olisi anteeksiantamaton virhe. Nykyisessä markkinataloudessa se voi ihan hyvin tarkoittaa myös sitä, että omistaja on mikä tahansa maailman yhtiöistä.

En tiennytkään, että maamme on niin köyhä, että kivijalkakin pitää myydä.

Vähän erilaiset arviot

Joku aika sitten ilmestyi Le Monde Diplomatiquen Maailmanpolitiikan atlas, joka omien sanojensa mukaan hahmottaa kansainvälisiä suhteita ja kysymyksiä tiiviiden tekstien, karttojen ja kuvioiden kautta.

Kauppalehti arvioi kirjaa varsin ylistäen ja toteaa esimerkiksi, että "kirjan kääntäminen on ehdoton kulttuuriteko" ja että "luulisi, että Suomessakin ainakin 300 henkeä Arkadianmäeltä ja vaikkapa 200 eri monikansallisten yritysten ylintä johtajaa poikkeaisivat kaupan kautta".

Sen sijaan Vihreiden äänenkannattaja Vihreä Lanka kirjoittaa: "Maailmanpolitiikan Atlas on varsin poliittinen, ja se on yksi kirjan ongelmista. Vanhassa perheatlaksessa näkyivät maiden rajat ja vuorten korkeudet. Uuden kirjan kartat heijastelevat tekijöidensä näkemyksiä pelkkien maantieteellisten totuuksien sijaan".

Anteeksi, mutta en ymmärtänyt. Vai kuka ei ymmärtänyt? Maailmanpolitiikan atlasta on aika vaikea kirjoittaa ilman, että se olisi poliittinen ja poliittinen on aina enemmän tai vähemmän henkilökohtaista.

Valokuvatorstai: Kuu

Valokuvatorstain 147. haaste on kuu. Kuvassa on kuitenkin Kuu ja se mitä siitä Maassa seuraa.