Muutosta ilmassa?

Yhdysvaltojen presidentinvaalit käydään tänään, kampanjoiden viime metrit ovat menossa. Tulos on tiedossa noin vuorokauden päästä.

Maailman mittakaavassa yhdysvaltalaisten valinnalla saattaa olla tällä kertaa hyvinkin suuri merkitys talouskriisin ollessa päällä ja ilmastonmuutosratkaisujen lähestyessä.

Gallupit ovat näyttäneet Barack Obamalle johtoasemaa John McCainista jo pitempään. Prosentit ovat toki mielenkiintoisia, mutta yhdysvaltalaisessa vaalijärjestelmässä käytetään valitsijamiehiä, joiden määrä ratkaisee. Valitsijamiehiä valitaan yhteensä 538 ja presidentin paikka irtoaa 270 valitsijamiehellä.

Tätä kirjoitettaessa Pollster.com arvioi tilanteen olevan sellainen, että Obama saisi 311 valitsijamiestä, McCain 142 ja 85 olisi vielä epävarmoja. FiveThirtyEight puolestaan arvioi Obaman marssivan voittoon lukemin 346,5 vastaan McCainin 191,5. Jopa vahvasti republikaanitaustainen Karl Rove ennakoi Obaman voittoa lukemin 338 - 200.

FiveThrityEight arvioi Obaman olevan 5,8 %-yksikön johdossa ja hänen voitolleen estimoidaan jopa 98,1 %:n todennäköisyys.

Miten tässä sitten käy, sitä ei tietenkään vielä tiedä. Gallupit ovat vain mielipidekyselyjä ja arviot arvioita.

Sekasotku ja oikeusjutut eivät olisi mikään ihme sekään. Sähköisen äänestämisen käytön osalta sellaisia on jo valmiiksi uumoiltu. Vaalivilppisyytöksiä on jo valmiiksi sinkoiltu ilmoille.

Show on huipentumassa.

Malleja

Vastaan tuli pari toisiinsa mitenkään liittymätöntä saittia, jotka käsittelevät malleja tavalla tai toisella.

RealClimate on tehnyt ilmastomalleista FAQ:n. Se esittelee perusasiat siitä mitä malleilla tarkoitetaan ja mitä niillä voi tehdä. Ja mitä niillä ei voi tehdä. FAQ esittelee myös ohjelmistoja, joilla itse voi kokeilla mallien toimintaa kuten esimerkiksi EdGCM - Educational Global Climate Modeling -ohjelmiston.

Toinen malli tuleekin sitten mediamaailmasta. Gene Expression on pistänyt New York Timesissa julkaistut artikkelit maittain kuvaajaan.

Maailma näyttää NYT:n katsantokannasta varsin erilaiselta kuin täältä Pohjois-Euroopasta käsin. Pallokuviossa Egypti on artikkeleiden määrässä mitattuna 3 kertaa niin kiinnostava maa kuin Suomi. Suomi painii samassa sarjassa Bosnia-Herzegovinan kanssa jonkin matkaa Vietnamin takana. Ja kuten arvata saattaa häviämme NYT:n huomiossa Ruotsille mennen tullen.

EU kyselee

EU:lla on palveluita, joissa kysytään kansalaisten mielipiteitä erilaisista asioista.

Ja nyt heti kättelyssä, ennen kuin kirjoitan asiasta enää sanaakaan, varoitan tulevasta kielestä. Osa tekstistä on käyttäjälle aika kamalaa. Ilmeisesti tekstit on vain käännetty, mutta ei toimitettu.

Tavallaan tuo on hieman sääli, sillä perusidea palvelussa on ihan hyvä ja kannatettava.

* * *

Sinun äänesi Euroopassa-palvelu kuvailee itseään seuraavasti:

"Sinun äänesi Euroopassa" on Euroopan komission yhteinen aloitussivu monenlaisia kuulemismenettelyjä, keskusteluja ja muita sellaisia välineitä varten, joiden avulla kansalaiset voivat osallistua aktiivisesti Euroopan unionin politiikan suunnitteluprosessiin.

Siis. Kyseisessä palvelusta saa tietoja kuulemismenettelyistä, käynnissä olevista ja päättyneistä. Käynnissä oleviin kuulemismenettelyihin voi kansalainenkin sanoa sanansa, kuten vaikkapa siten, että vastaa Vapaus, turvallisuus ja oikeus - millaiset ovat tulevaisuudennäkymät? -avoimen julkisen kuulemisen kyselyyn.

Palvelussa voi myös keskustella eräistä teemoista, kuten EU:n talousarviosta, nuorisoasioista ja monikielisyydestä. Löytyypä palvelusta eräiden komission päättäjien blogikin. Löytyypä sieltä linkki Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikkö Marjatta Hautalan blogiinkin.

Omista kokemuksista voi kertoa ja saada tietoja nimettömänä muun muassa yrittäjäasioissa, EU-kansalaisuuteen liittyvissä asioissa sekä kuluttajakysymyksissä. Osa palveluista näyttää toimivan vain englanniksi, mikä tietysti on puute.

Hyödyllisiä linkkejä-sivulta pääsee esimerkiksi tutkailemaan mielipidekyselyiden tuloksia tai eräisiin EU:n instituutioiden tai henkilöiden sivuille.

* * *

Sitten vielä yksi kummalliselta kuulostava kuuleminen: Tavaroiden internetin alkuvaiheen haasteita koskeva kuuleminen. Englanniksi se on Consultation on the early challenges regarding the "Internet of Things".

Tarkempi selvitteleminen kertoo mistä on kyse eli "The Communication on the Internet of Things will propose a policy approach addressing the whole range of political and technological issues related to the move from RFID and sensing technologies to the Internet of Things".

Kyse on siis ubiikkiteknologiaan siirtymisestä eli sulautetusta tietotekniikasta. Ubiikkiteknolgiassa tietotekniikkaa upotetaan huomaamattomasti erilaisiin laitteisiin. Yksittäiset laitteet voivat kommunikoida keskenään ja säätää laitteiden toimintaa automaattisesti, esimerkiksi peruskone voisi säätää omaa toimintaansa automaattisesti sen sisäälä olevan pyykin laadun mukaan.

* * *

EU:lla on iso kasa kaikenlaisia verkkopalveluita, joista edellä on vain muutama.

Ihmettelyä tässä palvelussa tai sen takana olevilla sivustoilla herättää se, että niissä on panostettu käytettävyyteen vain hitusen tai ei ollenkaan. Se ei tällaissa verkkopalveluissa riitä.

Verkkopalvelut suorastaan huutavat avukseen käytettävyyskonsulttia ja -testaajaa. Ei luulisi olevan EU:lta kovin paljoa pyydetty.

Kokonaan toinen asia on sitten tuo kieli. Käytetty kieli on monin paikoin yhtä innostavaa kuin lakikirjassa. Kansalaisille suunnatuissa palveluissa byrokratian oikeellisuusvaatimus ei ole hyväksyttävä selitys koukeroiselle kielenkäytölle.

Mikäli tavoitteena on saada ihmiset oikeasti osallistumaan noihin kuulemisiin, olisi niissä esitetyt kysymykset ja väittämät syytä toimittaa sellaiseen kielelliseen muotoon, että ne tulevat ymmärretyksi kunnolla.

EU:ta laajemmin ajatellen nuo nyt ovat pieniä anekdootteja itse asiassa, mutta kuvaavat sitä miksi koko instituutio tuntuu kovin etäiseltä.

"Ulkorajojen suojelun vahvistaminen ottamalla käyttöön yhdennetty rajavalvontajärjestelmä" ei oikeasti sano yhtään mitään.

Vihreästä taloudesta ratkaisu?

The Independentissä on mielenkiintoinen artikkeli Yhdysvaltojen presidentinvaaleista ja Barack Obaman energia-, ympäristö- ja talouslinjauksista kampanjan aikana.

Obama on luvannut 150 miljardia dollaria "Apollo-projektiin", jolla parannetaan Yhdysvaltojen energiaturvallisuutta uutta energiataloutta hyödyntämällä, mikäli hänet valitaan presidentiksi ensi tiistaina.

Se tarkoittaisi 15 miljardin dollarin investointeja vuosittain uusiutuvaan energiaan ja sitä kautta 5 miljoonaan uuteen työpaikkaan finanssikriisin kanssa painivaan maahan. Samalla se tarkoittaisi Yhdysvaltojen pyrkimistä eroon ulkomaisesta öljystä.

Obaman ohjelma tarkoittaisi myös muuta, kuten autoteollisuuden kannustamista ympäristöystävällisten autojen tuottamiseen katumaastureiden sijaan sekä verohelpotusten antamista sellaisille,jotka hankkivat näitä autoja.

Olennainen asia on kuitenkin se, että tällainen vihreä talous ei ole enää pelkästään Obaman vaalikampanjapuheita, vaan kuten The Independent sen sanoo:

"There is growing acceptance from economists in the US that a Green "New Deal" should be a fundamental part of the solution to the financial crisis and to America's long-term security concerns".

Ympäristöystävällinen talous nähdään siis tienä ulos talouskriisistä ja tienä pitemmän ajan turvallisuuden parantamiseksi.

The Independent toteaa myös, että asia ei ole pelkstään yhdysvaltalainen, vaan samaan aikaan brittiläiset ministerit ovat suunnitelleen vastaavia investointisuunnitelmia, Japanissa puhutaan vihreästä taloudesta suurena mahdollisuutena ja Australiassa tehdän suunnitelmia uusien vihreiden työpaikkojen luomiseksi tulevina vuosikymmeninä.

Yhdysvaltojen merkitys tällaisen talousajattelun aikaansaamiseksi on luonnollisesti varsin suuri. Mikäli politiikan suunnan muutos todellakin on niin selkeä, kuin vaalipuheissa on annettu ymmärtää, se tarkoittaisi Yhdysvaltojen ottamista keskeisen roolin esimerkiksi ilmastonmuutosasioiden eteenpäin viemisessä.

Silloin myös täällä Euroopassa on aika ryhdistäytyä ja lopettaa nykyinen ympäristöystävällisen talouden vähättely. Se koskee EU:n lisäksi myös kotimaatamme, jossa parhaillaan laaditaan ilmasto- ja energiastrategiaa ilmeisen vanhakantaiseen kulutusajatteluun pohjautuen.

Nyt olisi siis Suomessakin ymmärrettävä, että markkinatilanne muuttuu. Se muuttuu siten, että sellainen taloudellinen toiminta, joka ei nojaa kestäviin ja energiatehokkuutta korostaviin periaatteisiin, ei pärjää markkinoilla. Savupiippuajattelu johtaa vähintäänkin hitaaseen, mutta varmaan taantumiseen.

Mikäli Obama ei vaaleja voita, kehitys voi hyvinkin johtaa saman suuntaisiin toiminnan muutoksiin. Menetelmät ja aikataulut voivat olla erilaisia. McCainin lupaukset ovat ympäripyöreämpiä ja hän luottaa enemmän tai pelkästään markkinoiden vetovoimaan.

Obaman valinta olisi selkeä pulssi paremmalle ja kestävämmälle tulevaisuudelle.

Some day classic: Enola Gay

Jostain syystä tuntuu siltä, että 1980-luvun populaarikulttuuri ei ole kestänyt ajan patinaa samalla tavalla kuin sitä edeltävien vuosikymmenten tyyliaallot. Kaikkine väreineen kasarameininki näyttäytyy nykyisellään jotenkin... hmm... hassuna, vaikka oli silloinkin asiaa.

Seuraava biisi on tyyppiesimerkki 80-lukulaisesta menosta meiningistä, vai mitä?


Biisi Enola Gay on brittiläisen Orchestral Manoeuvres in the Dark-yhtyeen hitti vuodelta 1980. Kappale löytyy yhtyeen toiselta albumilta Organisation ja se julkaistiin myös singlenä syyskuussa 1980. Single nousi brittilistoilla sijalle 8.

Kappaleen nimi tulee Yhdysvaltain armeijan B-29 Superfortress-pommittajasta nimeltään Enola Gay, joka tunnetaan siitä, että se pudotti ensimmäisen atomipommin nimeltään Little Boy Japanin Hiroshimaan 6. elokuuta 1945.

Sen jälkeen maailma ei ollut enää entisensä ja tuon yhden pommin merkitys toisen maailmansodan päättymiseen on edelleen keskustelun alla.

Biisin sanoitus on mustaa huumoria, jolla kritisoidaan päätöstä käyttää ydinasetta. Sanoituksessa viitataan myös siihen, ettei pommin käyttö olisi ollut tarpeellista. Kappaleen julkaisemisen aikoihin käytiin Britanniassa kiivasta väittelyä silloisen pääministerin Margaret Thatcherin päätöksestä sallia yhdysvaltalaisten ydinohjusten sijoittaminen Britannian maaperälle.

Orchestral Manoeuvres in the Dark, joka usein lyhennetään OMD:ksi on brittiläinen syntikkapopyhtye, jonka perustivat Andy McCluskey ja Paul Humphreys 1970-luvun lopulla. Ensiesiintymisensä yhtye teki vuonna 1978. Yhtye jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1989, kunnes se hajosi. Vuoden 2006 alussa ilmoitettiin yhtyeen kokoamisesta uudelleen ja sen jälkeen se onkin kiertänyt maailmaa. Yhtye on tehnyt yhteensä 10 studioalbumia.

EDIT 11.30:
Lepis on kerännyt Sunday classic-listaa, jossa on aika kiintoisia juttuja sielläkin.

Eurovaalit tulee, ole valmis

Nyt kun kunnallisvaaleista olemme selvinneet, on aika kohdistaa katse eurovaaleihin. Eurovaalit pidetään Suomessa sunnuntaina 7.6.2009 ja ennakkoäänestys kotimaassa 27.5. - 2.6. ja ulkomailla 27.-30.5.

Eurovaaleissa valitaan jäsenet Euroopan parlamenttiin kaikista EU:n jäsenvaltioista. Suomesta europarlamentin jäseniä valitaan 13, mikä on yksi vähemmän kuin edellisellä kierroksella. Muutos johtuu uusista EU:n perussopimuksista, joita matkan varrella on solmittu.

Perinteisesti eurovaaleissa on äänestysinto ollut varsin laimeaa. Hiukan turhaan.

On selvää, että kaukana Brysselissä toimiva parlamentti on varsin etäinen instituutio, jonka tehtävistä ei ole oikein selkoa. Tällaisen mielikuvan hommasta helposti saa.

EU ei kuitenkaan ihan turha pulju ole.

EU:lla on hyvin tärkeä tehtävä ilmastonmuutoksen hillinnässä jo lähitulevaisuudessa. Seuraavan europarlamenttikauden aikana mahdollisesti ratkaistaan koko maapallon tulevaisuus ilmastokysymyksissä.

Eurooppa on viime vuodet ollut ilmastoasioissa edelläkävijä, vaikka politiikka onkin ollut toistaiseksi varsin tahdotonta ja tavoitteista on luisteltu.

Viimeisin osoitus siitä, että EU:lla on tehtävä saatiin tänään. YLE Uutiset kertoo, että EU:n jäsenmaat ovat valmiita antamaan autonvalmistajille kolmen vuoden lisäajan uusien autojen hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen nykyisestä vuoden 2012 takarajasta.

EU:n ei pidä hyväksyä tällaisia lipeämisiä tavoitteista, vaan tehdä päätöksiä, joihin jäsenvaltiot keskenään eivät kykenisi.

Kun ensi viikolla valitaan Yhdysvaltojen uusi presidentti, maa saa toivottavasti uuden suunnan myös ilmastopolitiikassa. Tällöin koko ilmastopolitiikka voi saada uuden suunnan ja myös EU joutuu sopeutumaan tiukempiin päästörajoituksiin ja vaatimuksiin.

EU:n pitäisi kyetä myös uudistumaan. Sen pitäisi organisaationa tosiaankin pystyä täyttämään tehtävänsä yhteisten asioiden hoitamisessa, vaikka kaikki eivät niihin haluaisikaan sopeutua. Nyt päätöksenteko näyttää menevän jahkailuksi ja kaupankäynniksi. Siis silloin kun jäsenmaat kinaavat pelkästään omista intresseistään lähtien.

Ilmastonmuutokseen ja siihen asetettuihin tavoitteisiin kytketään väistämättä työllisyys ja sitäei saa käyttää keppihevosena tavoitteista lipeämiseksi. Näin siksi, että mikäli nyt lyhyellä aikavälillä torjutaan työllisyystilanteeseen vedoten ilmasto- ja ympäristörajoitusten kiristäminen, hieman pitemmällä aikavälillä talous- ja työllisyystilanne muodostuu entistäkin pahemmaksi.

Business as usual ei enää käy EU:ssakaan. Nykyinen ympäristökulutuksen kasvattamiseen perustuva meno ei vaan enää voi jatkua ilman, että joudumme oikeasti pulaan.

Siispä. Kun ne vaalit kohta kuitenkin tulee, niin on aika etsiä ehdokkaita, joilla on tahtoa viedä näitä asioita eteenpäin. Ehdokkaita ei vielä ole asetettu, mutta puolueet arvattavasti ovat kohtapuolin rekrytoimassa sellaisia. Puolueiden olisi syytä huolehtia siitä, että valittavat ehdokkaat ymmärtävät mitä heiltä vaaditaan ja mitä on tulossa.

Ja meillä äänestäjillä on melkeinpä velvollisuus pitää huoli siitä, että valituksi tulee aidosti vastuuntuntoisia ihmisiä.

EDIT klo 17.49
Lisätty kuva. Kuvassa Euroopan parlamentin kokoussali Strasbourgissa. Kuvasta löytyy myös Suomen pääministeri, jos oikein tarkkaan katsoo. Kuva otettu vuonna heinäkuussa 2006. Kuvan lähde: Wikimedia commons.

Lokakuu

Lokakuussa pinnalla pysyivät teemoina yhä edelleen ilmastonmuutos ja energia. Maailmalla rävähti Yhdysvaltojen asuntolainoista liikkeelle lähtenyt finanssikriisi, jonka vaikutukset reaalitalouteen ovat vielä edessä. Loppukuusta järjestettiin kunnallisvaalit ja niiden yhteydessä harjoiteltu sähköinen äänestäminen meni mokaosastolle ja siksi ansaitsisi Sampo-prenikan.

Kuten edellisessäkin kuussa, sähköiseen äänestämiseen liittyvä postaus nousi yksittäisistä teksteistä suosituimmaksi. Sinänsä kummallista kyllä, yhä edelleen listalla pysyvät kärpäsistä ja Zangosta kertovat vanhat postaukset. Taitaa niistä kärpäsistä olla sitten laajemaltikin riesaa.

Kirjoittajan oma suosikki kuukauden postauksista taitaa olla podcasteista kertova stoori. Muuten postauksissa tuli jälleen uusi kuukauden lukumääräennätys. Postausten lukumäärä (80 kpl) oli sen verran suuri, että se tuskin tuosta kovinkaan paljoa kasvaa, ehkä postausten määrä saattaa laskea. Aikaa kun on rajallisesti käytössä. Toisaalta Vaiheisen toimituspolitiikka on sellainen, että "postaillaan, jos siltä tuntuu" ja se määrittelee lukumäärää ja postausten mittaa.

Varsin moni teksti näyttää olevan varsin pitkä viime kuussa, joten sanomisen tiivistäminen taitaa olla edessä.

Google Analyticsin mukaan blogin kävijämäärät olivat edelleen reippaassa kasvussa.

Kirjoituksia tuli viime kuussa tehtyä 80 (+10 edelliseen kuukauteen verrattuna) kappaletta. Google Analytics kertoo käyntejä viime kuussa olleen 2525 (+532), näyttökertoja 3811 (+860) ja kävijöitä 1550 (+167). Uusia ennätyksiä kaikki.

Keskimäärin viime kuussa oli siis 81,5 (+15,1) käyntiä, 122,9 (+24,5) näyttökertaa ja 50 (+3,9) kävijää per päivä.

Kaikkien aikojen keskiarvot kapuavat jälleen hieman ylöspäin eli nyt on 8.4.2007 jälkeen keskimäärin päivässä ollut 33,3 käyntiä, 51,3 näyttökertaa ja 22,2 kävijää.

Vaiheisen lukijoista 51,92 % tuli viittaavilta sivustoilta (toiset blogit, blogilista.fi jne.), 40,04 % hakukoneista ja 8,00 % suorana liikenteenä. Muutokset edellisen kuukauden lukemiin ovat varsin pieniä.

Katsotaanpas sitten hieman miltä alueellinen jako näyttää. Vaiheista luettiin viime kuussa yhteensä 33 maasta. Valtaosa lukijoista tuli Suomesta (2267 käyntiä). Kärkinelikkoon mahtuvat myös Yhdysvallat (98), Iso-Britannia (20) ja Australia (18). Kävijöitä näyttää kartan perusteella olevan kaikilta mantereilta Etelämannerta lukuunottamatta.

Kuvassa kävijätilastojen kehitys blogin aloittamisen jälkeen. Entryjen määrä esitetään omalla akselillaan, joka on pystyakseleista se oikeanpuoleinen.

Vaiheinen kiittää jälleen.