tiistaina, kesäkuuta 30, 2009

Tunnistamisia

Muutama tunnistamiseen liittyvä asia.

Ihan ensin pikkuinen ilmoitus. Sampsa raportoi, että OpenID:llä kommentointi ei Vaiheiseen onnistu ja kysyi, voisinko ottaa Name+URL-option käyttöön. Tätä on kysyttä hieman aikaisemminkin, joten pistin sen nyt käyttöön.

Tuo kommentointi on ollut kirjautumisen (sisältäen OpenID) takana lähinnä siksi, että aikaisemmin on esiintynyt pientä häiriökäyttäytymistä kommenteissa. Nyt niitä ei ole näkynyt. niin avataan tilannetta. Jos menee hulinaksi, niin tilanne tarkistetaan sitten.

Sinänsä hieman pulmallista, että jos ottaa Nimi/URL-osoitteen kommenteissa käyttöön, Blogger avaa myös täysin avoimen kommentoinnin.

* * *

Tuossa reissulla (joka oli kieltämättä ihmeellisen suuri menestys) tuli pohdittua tuota pankin tai vakuutusyhtiön tunnistamista. Siis vastausta siihen kysymykseen, miten voi varmistua, että soittaja todellakin on se, kuka väittää olevansa. Kysymys on ajankohtainen esimerkiksi silloin, kun yhtiö soittaa haluten esimerkiksi selvittään jonkun asian tai vaikkapa tarjotakseen lisää vakuutusturvaa.

Tänään sitten vakuutusyhtiö soitteli. Puhelun aikana soittaja pudotteli ensin ansiokkaasti toedonmurusia, joita hyvin suurella todennäköisyydellä ei ole paikoissa, mihin niitä ei ole erikseen annettu. Kun sitten oikeat vastaukset pariin yksityiskohtaiseen asiaan kuten "milloin tuo vakuutus on ollut voimassa?" meni oikein, kevyttä tunnistamista saa aikaiseksi.

Tuollaisia varmistuskysymyksiä voi olla muitakin. Tuli mieleen kysyä esimerkiksi vakuutuksen numeroa tai esimerkiksi viimeisimmän laskun summaa ja eräpäivää. Tässä puhelussa ei käsitelty esimerkiksi tulotietoja tai vastaavia, joten mitään ihan jyrkkää kyselemistä ei tarvittu.

Koko asiahan kumpuaa siitä, että erilainen tietojen urkkiminen ties mitä operaatiota varten, ei ole mikään mahdoton asia Suomessakaan. Indentiteetistään on hyvä pitää kiinni.

* * *

Yhtä asiaa täytyy ihmetellä. Miksi näitä uusia sormenjälkipasseja oikein hingutaan? Tietenkin se antaa passille lisää luotettavuutta, mutta samalla riskeeraa identiteetin.

Vaikka poliisi ei saa käyttää perustettuun kansalliseen rekisteriin tallennettuja jälkiä rikosten selvittämiseksi, kyseinen rekisteri on olemassa eikä mikään rekisteri ole sataprosenttisen turvallinen.

Sormenjälkitietoja voidaan käyttää ihmisen henkilöllisyyden varmentamiseksi tietyissä tapauksissa sekä esimerkiksi luonnononnettomuuden yhteydessä tapahtuvassa tunnistamisessa.

Asiaan sisältyy toinenkin riski. Jos passi katoaa ja päätyy vääriin käsiin, joutuvat myös sormenjälkitiedot väärille teille. On ihan turha kuvitella, ettei rikollinen saa tietoja kaivettua passista. Se taas on jotakuinkin varmaa, että ihminen ei voi omia sormenjälkiään vaihtaa. Siispä tällaista passia ei todellakaan kannata hävittää.

En siis olisi ensinkään iloinen moisesta uudistuksesta.

lauantaina, kesäkuuta 27, 2009

Huomio: Yhdysvaltain ilmastolaki

Päivän uutisista kannattaa poimia Yhdysvaltain edustajainhuoneen päätös hyväksyä ensimmäinen ilmastolaki eli nk. Waxman-Markey-laki. Laki vaatii vielä senaatin hyväksynnän.

Sen tavoitteet ovat vielä puolitiessään, mutta se on silti tyhjää parempi. Lailla on myös suuri merkitys kansainvälisille sopimuksille, sillä maailma suurimman talouden liittyminen ilmastojoukkueeseen asettaa paineita Kiinalle, Intialle ja muille suurille päästöjen rajoituksia vältelleille maille.

perjantaina, kesäkuuta 26, 2009

Pankin tunnistaminen

Kun kuluttaja soittaa vaikkapa pankkiin tai hoitaa asioitaan netissä, niin hänen pitää tunnistautua tilanteen vaatimalla vahvuudella. Verkossa yleensä pankkitunnuksilla ja joskus puhelimessa varmistetaan käyttäjätietoja erilaisilla kysymyksillä jne.

Tunnistautuminen on viisasta ja tarpeellista silloin kun käsitellään henkilökohtaisia tietoja.

Mutta mitä tehdä, kun soitto tuleekin pankista tai vaikkapa vakuutusyhtiöstä? Puhelin soi ja numero näkyy (tai ei näy) ja soittaja kertoo olevansa se-ja-se siitä-ja-tästä yhtiöstä ja haluaisi keskustella semmoisista-ja-tämmöisistä asioista.

Pelkät myyntipuheet eivät yleensä ole kovinkaan henkilökohtaisia, mutta joskus asia saattaa korkea jotain vastaajan henkilökohtaista asiaa.

Miten tällaisessa tilanteessa pystyy varmistamaan soittajan henkilöllisyyden tai sen, että hän todella edustaa yhtiötä, jota väittää edustavansa?

Se ei oikein riitä, että soittaja tietää vastaajasta jotain kuten vaikkapa tilinumeron. Tieto on voinut lipsahtaa tietojen urkkijoille jostain.

Puhelinnumero on tietysti yksi tieto, mutta sen tarkistaminen jostain luotettavasta lähteestä ei puhelun kestäessä ole mahdollista. Muita luotettavampiakin keinoja on, mutta miten käyttökelpoisia ne kulloinkin ovat?

Itse asiassa tämä ei ole ihan merkityksetön juttu, sillä identiteettivarkauksia tehdään ja tietojen kalastelu rikollisiin tarkoituksiin on tämän ajan ongelma.

Miksi muuten pankit, vakuutusyhtiöt eivät tarjoa tällaiseen asiaan vakiintunutta prosessia kuluttajille?

Asia tuli siitä mieleen, että lyhyen ajan sisällä tämän blogin pitäjälle on kahdesti soitettu ihan järkevissä ja hyvää (sekä myyntiä) tarkoittavissa asioissa ja molemmilla kerroilla on puheluun vastaajan pitänyt tunnistautua edes jollain tavalla, mutta soittajan ei mitenkään.

Kummankaan puhelun aikana ei tapahtunut tietojen luovutuksia.

Ensi kerralla kun joku tällainen soittaa, suoritetaan soittajan tai vähintään pankin tunnistaminen.

Some day classic: Thriller

Jos popista pitää se suurin löytää, niin se voisi oikeastaan olla tässä:


Eilen illalla Los Angelesissa kuolleen Michael Jacksonin kappale Thriller vuodelta 1982 on popin historian yksi suurimmista tapauksista. Kappale löytyy Jacksonin albumilta Thriller, joka taas on kaikkien aikojen eniten myynyt albumi 104 miljoonan kopion voimalla.

Thriller julkaistiin musiikkivideoiden nousun kulta-aikaan ja edellä esitetyn 13 minuuttisen videon ohjasi John Landis ja se julkaistiin joulukuussa vuonna 1983. Video oli aikansa kallein noin 500 000 $:n budjetilla, mutta myös eniten myydyin 9 miljoonalla kopiolla.

Kappaleen on kirjoittanut Rod Temperton ja on tuottanut Quincy Jones. Biisi nousi singelnä ykköseksi esimerkiksi Belgiassa ja Ranskassa. Iso-Britannian singlelistalle se nousi sijalle 10 ja U.S. Billboard Hot 100-listalla sijalle 4.

Anekdootti sinänsä, mutta lempinimen "King of Pop" Jackson sai näyttelijätär friend Elizabeth Taylorilta vuonna 1989.

Michael Jacksonin julkinen ura näyttäytyy kaksijakoisesti, yhtäältä loistava musiikillinen ura, mutta myöhemmin synkkien varjojen peittämä henkilökohtainen elämä. Olkoo nyt se musiikillinen ura, joka jää lopultakin päällimmäiseksi.

Videon lähde: Dailymotion.

Lähteitä ja lisätietoja:

Olkoon tämä samalla panokseni viikon sunnuntaiklassikoihin, koska en sunnuntaina pysty olemaan blogistanin äärellä. Reissaaminen jatkuu ja jos jotain blogiin ilmestyy, se tulee mobiilista.

torstaina, kesäkuuta 25, 2009

Asiaa aselakeihin

Näkyy suomalaiset aselait vihdoin uudistuvan. ja jatkoakin on ilmeisesti luvassa.

Hallituksen esityksen mukaan tulevaisuudessa alle 20-vuotias ei voi hankkia käsiasetta ja luvan voisi saada vain, jos on harrastanut aktiivisesti ammuntaa vähintään kaksi vuotta ampumaseuran jäsenenä.Ensimmäisen käsiaseen luvan saa aina määräajaksi ja enintään viideksi vuodeksi. Metsästysaseenkin saisi hankkia vasta täysi-ikäisenä.

Ehdotus antaisi lääkäreille oikeuden tehdä poliisille ilmoitus kansalaisesta, joka saattaa olla sopimaton pitämään hallussaan asetta.

Lisäksi hallitus hahmotteli seuraavia toimenpiteitä aselakien kiristämiseksi. Selvitettäväksi tulee esimerkiksi ampumaurheiluun soveltumattomien puoliautomaattisten käsiaseiden tai isokaliiperisten revolvereiden mallien kieltäminen. Syyniin joutuvat myös voimassa olevat vanhat aseluvat ja aseiden säilyttäminen.

Onhan tässä aikaa mennyt, mutta jonkinlaista järkeä ehdotuksissa näyttää olevan. Sinänsä vähemmällä tulkinnalla käsiaseiden osalta päästäisiin, jos käsiaseet kiellettäisiin kokonaan.

Tilausohjelmapalvelu

Vaiheinen proudly presents... kaikkien aikojen ensimmäinen Vaiheisen kuvaohjelmatallenne. Palvelu toteutetaan jännittävänä ja sci-fi-henkisenä mikroelokuvana nimeltään "Pitkospuu 5".

Olkaa hyvä, kaikki 18 sekuntia:


Syy tähän on yksinkertainen. Halusin kokeilla kännykän kameralla napattua videopätkää ja sen virittämistä blogiin, sekä ilmeisesti rikkoa lakia.

Kyse on tästä. Ismo Kiesiläinen kirjoittaa blogissaan kuvaohjelmalain muutoksesta. Kannattaa lukea koko stoori.

Jo aikaisemmin elokuvatarkastamo on tarkentanut tulkintaansa kuvaohjelmalaista siten, että videoiden levittäminen netissä on aina lain tarkoittama "tilausohjelmapalvelu", johon pätee laki kuvaohjelmien tarkastamisesta. Se tarkoittaa siis sitä, että - ainakin periaatteessa - esimerkiksi netissä julkaistut videot pitäisi joko tarkastuttaa Elokuvatarkastamolla tai merkitä K-18-merkinnällä ja ilmoittaa Elokuvatarkastamolle.

Sekä tarkastamisesta, että ilmoittamisesta Elokuvatarkastamolle pitäisi maksaa 800 euroa.

Lain mukaan maksusta on vapautettu mm. sellaiset tilausohjelmapalvelut tai tallenteet, jotka on valmistettu yksinomaan koulutusta tai muuta sivistyksellistä tarkoitusta, tieteellistä tutkimusta tai harrastustoimintaa varten.

Pitkospuu 5 ei oikein taida olla mitään edellä mainittua ellei sillä ole jotain "muuta sivistyksellistä merkitystä". Sitäkin sopii epäillä. Ainoa joka tuon pätkän kanssa todennäköisesti sivistyy, on sen tekijä. Jos sitäkään.

Ei. En aio ilmoittaa tätä videopläjäystä Elokuvatarkastamolle enkä aio pyytää tarkastamoa tarkastamaan videota. Enkä merkitä sitä millään ikärajalla.

Miettikääpäs nyt vähän. Esimerkiksi kaikki videobloggaajien tilausohjelmat tai tallenteet pitäisi - periaatteessa - tarkastuttaa tai ilmoittaa K-18-leimalla sekä maksaa. Ei toimi.

Tosin, kuten Kiesiläisen tarinasta selviää Elokuvatarkastamon tulkinta on se, että "Käytännössä emme kuitenkaan katso yksittäisten ihmisten kotisivuja tilausohjelmapalveluiksi". Käytännössä ei? Mutta siis lain mukaan kyllä? Tällainen laki ei ole enää tästä ajasta.

Kenties turha anekdootti sinänsä, mutta miten "kotisivu" voi olla "tilausohjelmapalvelu" tai "kuvaohjelmatallenne"? Tämä sivu ei ainakaan ole kumpaakaan. Tosin, tämä nyt ei ole kotisivukaan.

Kuten Kari Haakana kirjoittaa blogissaan: "Tässä ei vaan ole mitään järkeä."

keskiviikkona, kesäkuuta 24, 2009

Vapaamatkustajia EU:ssa

MTV3:n uutisista poimittua:

"Autoteollisuus painostaa Euroopan unionia lykkäämään kieltoa, joka koskee maapallon ilmastolle vahingollisten kemikaalien käyttöä autojen ilmastointilaitteissa. Kiellon on määrä astua voimaan vuonna 2011, mutta autovalmistajat vaativat vähintään kahta vuotta lisäaikaa sopeutuakseen muutokseen."
Syy tähä on kuulemma se, etteivät autotehtaat pysty nykyoloissa siirtämään mahdollisia autoa kohden 40-200 euron lisäkustannuksia autojen hintaan. Autotehtailla on ollut 5 (viisi) vuotta aikaa soputua muutokseen ja samaan aikaan on selvinnyt, että ilmastoinnissa käytettävät fluoratut kemikaalit ovat aiemmin luultua vaarallisempia ilmastolle.

EU on lipsunut autoteollisuuden edessä jo ihan riittävästi itse asettamistaan ja autotehtailijoiden kanssa sopimistaan ilmastotoimista, joten tälle on hiljalleen tultava loppu tai auroteollisuudesta tulee ilmastonmuutoksen hillinnän vapaamatkustaja. Muut saavat tehdä työt kun autoteollisuus pyrkii jatkamaan ikivanhalla linjallaan muutostarpeesta piittamatta.

Ihan vaan ihmettelynä pidettäköön sitä, että onko muka ihan totta se, että 40 - 200 euron lisäkustannus tai hinta on tässä nyt muka ongelma?

* * *
Toinen vapaamatkustamisen henkäys tuleekin paljon lähempää, nimittäin kotimaasta.

Greenpeace viestii siitä, että "Suomi ajaa EU:ssa joustoja vanhojen hiili- ja turvelaitosten päästövaatimuksiin, jotka koskevat mm. happamoittavia saastepäästöjä sekä pienhiukkasia".

Kyse on niin sanotusta teollisuuslaitosten ilmansaastepäästöjä koskevasta ns. IED-direktiivistä, jota käsitellään torstaina EU-maiden ympäristöministerien kokouksessa. Direktiivin tarkoituksena on suitsia teollisuuden ja energiantuotannon saastepäästöjä Euroopassa.

Suomi siis on kannattanut ideaa, jonka mukaan vanhat ja suuret hiili- ja turvevoimalat EU:ssa saavat käydä kolme ja puoli kuukautta vuodessa vuoteen 2024 asti. Suomi on lisäksi mahdollisuuksia lisäpoikkeuksiin.

Valitettavasti tämäkin juhlapuheiden vastainen konkreettinen linjaaminen liittyy sellaiseen poliittisen lipeämisen ketjuun, jossa puhutaan edistyksellisyydestä, mutta tosiasiassa jättäydytään selvästi EU:n kärkimaiden taakse ja pikemminkin jarrutetaan ilmastotoimia kuin edistetään niitä. Suomi ei ole EU:ssa mikään edelläkävijä vanhentuneine strategioineen ilastoasioissa.

Hiljalleen on alkatunut näyttää siltä, että itse asiassa Suomen strategiana onkin poimia rusinat pullasta eli tehdä näennäisesti ilmastotekoja, mutta vain niin vähän kuin suinkin mahdollista ja samalla mieluummin jarruttaa EU:n muutosprosessja kuin tukea niitä.

Vapaamatkustamiseen Suomi päätyy sitä kautta, että päästöjen vähennystaakka annetaan koko EU:lle jaettavaksi ja se mitä Suomi ei ota vastatakseen, muut maat joutuvat hoitamaan.

Tällainen piilostrategia vaan on tyhmää. Ilmastonmuutos sekä vihreä teknologia ja -talous ovat nähtävissä olevan lähitulevaisuuden suurimpia taloudellisia muutosvoimia hetkellisestä talouskriisistä huolimatta.

Tuon muutosvoiman kautta syntyy Eurooppaan uusia työpaikkoja ja kenties kokonaisia tuotannonaloja ja vastustamalla tätä kehitystä Suomi jää vanhaan ajatteluun nojaten katselemaan peruutuspeiliin ja putoaa tästä kelkasta pois.

Esimerkkejä tästä löytyy jo nyt tuulivoiman puolella, tarjolla oli merkittäviäkin markkinanäkymiä, mutta kotimaan nuiva suhtautuminen on jarruttanut liikkeelle lähtöä.

Vapaamatkustaminen ei ole yhteisen hyvä kannalta viisasta, mutta tässä tapauksessa se ei ole myöskään Suomelle hyödyksi. Vaikka se sellaiselta lyhyellä aikavälillä saattaisi jonkun silmissä sellaiselta näyttääkin.