Pankin tunnistaminen

Kun kuluttaja soittaa vaikkapa pankkiin tai hoitaa asioitaan netissä, niin hänen pitää tunnistautua tilanteen vaatimalla vahvuudella. Verkossa yleensä pankkitunnuksilla ja joskus puhelimessa varmistetaan käyttäjätietoja erilaisilla kysymyksillä jne.

Tunnistautuminen on viisasta ja tarpeellista silloin kun käsitellään henkilökohtaisia tietoja.

Mutta mitä tehdä, kun soitto tuleekin pankista tai vaikkapa vakuutusyhtiöstä? Puhelin soi ja numero näkyy (tai ei näy) ja soittaja kertoo olevansa se-ja-se siitä-ja-tästä yhtiöstä ja haluaisi keskustella semmoisista-ja-tämmöisistä asioista.

Pelkät myyntipuheet eivät yleensä ole kovinkaan henkilökohtaisia, mutta joskus asia saattaa korkea jotain vastaajan henkilökohtaista asiaa.

Miten tällaisessa tilanteessa pystyy varmistamaan soittajan henkilöllisyyden tai sen, että hän todella edustaa yhtiötä, jota väittää edustavansa?

Se ei oikein riitä, että soittaja tietää vastaajasta jotain kuten vaikkapa tilinumeron. Tieto on voinut lipsahtaa tietojen urkkijoille jostain.

Puhelinnumero on tietysti yksi tieto, mutta sen tarkistaminen jostain luotettavasta lähteestä ei puhelun kestäessä ole mahdollista. Muita luotettavampiakin keinoja on, mutta miten käyttökelpoisia ne kulloinkin ovat?

Itse asiassa tämä ei ole ihan merkityksetön juttu, sillä identiteettivarkauksia tehdään ja tietojen kalastelu rikollisiin tarkoituksiin on tämän ajan ongelma.

Miksi muuten pankit, vakuutusyhtiöt eivät tarjoa tällaiseen asiaan vakiintunutta prosessia kuluttajille?

Asia tuli siitä mieleen, että lyhyen ajan sisällä tämän blogin pitäjälle on kahdesti soitettu ihan järkevissä ja hyvää (sekä myyntiä) tarkoittavissa asioissa ja molemmilla kerroilla on puheluun vastaajan pitänyt tunnistautua edes jollain tavalla, mutta soittajan ei mitenkään.

Kummankaan puhelun aikana ei tapahtunut tietojen luovutuksia.

Ensi kerralla kun joku tällainen soittaa, suoritetaan soittajan tai vähintään pankin tunnistaminen.