Piiskaa

Elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle (kesk.) luovutettiin energiatehokkuustoimikunnan 125 ehdotusta energian säästämiseksi vuoteen 2020 mennessä. Säästötoimien ei arvioida heikentävän suomalaisten elintasoa, mutta vaativat miljardin verran investointeja, joiden arvioidaan maksavan itsensä nopeasti takaisin.

Ehdotuksissa on varsin paljon nk. pehmeitä keinoja kuten neuvontaa, viestintää ja koulutusta.

T&T kertoo Pekkarisen suhtautumisesta keinoihin:

"Pekkarinen kuitenkin totesi, että valtion tukiaisia enemmän tarvitaan piiskaa eli lakeja ja säädöksiä energian säästämiseksi. Pekkarisen mukaan talouslamasta johtuvan energiankulutuksen romahdusta ei voi laskea todelliseksi energiansäästötoimeksi.

Hän huomautti, että jos Kööpenhaminassa syntyy uusi kansainvälinen ilmastosopimus vuoden lopulla, Suomi joutuu etsimään vieläkin lisää säästökohteita."

Suomi joutuu etsimään enemmän säästökohteita kuin toimikunnan ehdottaman 37 TWh:n verran, mikäli maamme edes pyrkii EU:n asettamaan 20 %:n tavoitteeseen. Toimikunnan löytämät keinot vastaavat noin 11 %:n säästöä.

Siinä Pekkarinen on oikeassa, nyt tarvitaan piiskaa. Pelkät neuvot ja suosittelut enää tässä vaiheessa, nykyisillä vaatimuksilla ja käytettävissä olevalla aikataululla eivät riitä.

Ihminen oppii ja oppiessaan osaa muuttaa käytöstään, mutta ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimusten edessä on ryhdyttävä ripeisiin ja tehokkaisiin toimiin. Sitä oppimista voi ryydittää eri tasoisin säädöksin ja taloudellisilla ohjauskeinoilla kuten verotuksella. Sekin on totta, ettei nykyisen taloustilanteen aiheuttamat säästävät ilmiöt jää pysyviksi ihan itsekseen.

Suomessa energian säästämiseen on mahdollisuuksia. Varsin helppo perustelu energian kulutukselle on ollut se, että maamme on pohjoisessa ja kylmä. Muuten hyvä, mutta se ei ole tuhlaukselle mikään perustelu.

Kukaan ei kiellä tai estä toimimasta energian kanssa vieläkin tehokkaammin.

Ympäristöjärjestöjen piiristä on toimikunnan työtä hieman kehuskeltukin mm. siitä, että toimikunnan työ on "osoittanut energian käytön tehostaminen olevan kaikkein mittavin ja nopein tapa vähentää ilmastopäästöjä ja parantaa energiaomavaraisuutta. Lisäksi energiatehokkuustoimet ovat edullisia: ne maksavat itsensä takaisin nopeammin kuin mikään energiantuotantomuoto". (SLL:n ilmastoblogi)

Päälinja on kuitenkin se, ettätoimikunnan työ ja ehdotukset ovat vasta hyvä alku. Ympäristöjärjestöjen kannanoton mukaan potentiaalia on enempäänkin.

Nyt vain sopii toivoa, että poliitikot ottavat kopin tästä pallosta ja ryhtyvät tekemään asian eteen jotain eivätkä työnnä päätään pensaaseen ja jatka samaa iänaikaista virttä siitä, että nyt tarvitaan lisää energiaa ja ydinvoimaa ja ties mitä muuta.

Samalla hallitus voisi pistää sen ilmasto- ja energistrategiansa uusiksi, sillä aika ajoi jo sen ohi.

Energian käytön tehostaminen on ensisijaisesti asenteista kiinni. Teknologiaa ja tietoa meillä on, onko halua?

Asenteista puheen ollen, kuten SLL:n ilmastoblogissa kehotetaan, kannattaa vilkaista Greenpeacen Lauri Myllyvirran postaus: EK: “Mutta sittenhän ei tarvita ydinvoimaa”.

* * *

Anekdoottina todettakoon, että Greenpeace on käynnistänyt kampanjan, jossa jaetaan noin 20 000 ”ylimääräistä sähkölaskua” postiluukkuihin. "Lasku" on seurausta pieleen menneestä reaktorihankkeesta maksaa suomalaisille sähkön käyttäjille noin 3-4 miljardia euroa, eli noin 600 euroa henkeä kohden.

Greenpeace jakama lasku (PDF) on tietenkin symbolinen ele, eikä sitä voi edes maksaa oikeasti^*.

Varsinainen lasku tulee jyvitettynä ja markkinoituna hieman myöhemmin.

*) Kun laskun tilinumeroa vertaa Finanssialan keskusliiton määrittelemiin spekseihin huomaa laskussa esitetyn tilinumeron ja viitenumeron nk. tarkistenumeron olevan vääriä. Lasku ei voi toimia oikeassa maksutilanteessa.