Eduskuntakin siunaa vaatimattomuuden

Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esittämän pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaselonteon talousvaliokunnan mietinnön mukaisesti. Mietintö pitkälti nyökyttelee hallituksen esittämien linjausten suuntaan.

Taantuman mukanaan tuoma sähkön kulutuksen selkeä lasku kuitataan lähinnä sillä, että nousukauden alkaessa kuluttamisen kasvu jatkuu. Tosin, sen verran mietintö ottaa aikalisää, että siinä sähkön kulutusennusteen ja uuden sähköntuotantokapasiteetin tarpeen arvioimista uudelleen, esimerkiksi ydinvoimalupahakemusten käsittelyn yhteydessä, ja tällöin otetaan huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset.

Ydinvoiman osalta hallituksen linjaukset valiokunta ja siis koko eduskunta nielaisi sellaisenaan. Lijaus perustuu siihen, että (hallituksen) laskelmien mukaan sähköenergian riittävyyden kannalta tarvittaisiin lähivuosina eli jo nykyisen hallituskauden aikana ydinenergialain mukainen periaatepäätös ydinvoiman lisärakentamisesta. Tällä olisi tarkoitus korvata esimerkiksi hiilivoimaa.

Sinänsä positiivinen linjaus on se, että periaatepäätöstä harkittaessa lähdetään siitä, ettei ydinvoimaa rakenneta maahamme sähkön pysyvää vientiä silmälläpitäen.

Anekdootti kenties sinänsä, mutta valiokunta kirjoittaa mietinnössään, että rakenteilla oleva Olkiluodon uusi ydinvoimalayksikkö "on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2011". Näin ei tapahdu, sillä jo nyt rakentajien arvio on vuoden 2012 puolella, eikä sekään ole välttämättä viimeinen sana. Pikku moka viestii sen, miten aika on tämän strategian ohi ajanut jo paperin käsittelyvaiheessa.

Uusiutuviin energiamuotoihin mietintö suhtautuu peruspositiivisesti, mutta ilman mitään varsinaista tavoitteellisuutta.

Kuitenkin mietinnössä painotetaan sitä, että valittavien uusiutuvan energian edistämis- ja tukitoimenpiteiden tulee perustua kattavaan ja avoimeen vaikutusarviointiin. Lisäksi uusiutuvalta uusiutuvan energian käytön edistämisen edellytetään tapahtuvan mahdollisimman markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.

Esimerkiksi ydinvoimalta mitään tällaisia periaatteita ei edellytetä. Esimerkiksi ydinvoiman lisärakentamisen ja sen tukitoimenpiteiden kattava ja avoin vaikutusarviointi olisi enemmän kuin paikallaan.

Yksi mietinnön pulma on turve, jonka käytön lisäämistä mietintö ehdottaa. Turvetta ei lasketa uusiutuvaksi energiamuodoksi, vaikka aluepoliittisesti siitä sellaista yritetäänkin puhua. Kun se ei ole sitä, niin sellaista siitä ei tule.

Jos nyt joku luulee, että nyt on ilmasto- ja energiastrategiat hyvällä mallilla ja tolalla pitemmäksikin aikaa, niin täytyy tuottaa pettymys. Ilmasto- ja energiastrategian vaikutukset ilmastopolitiikkaan ovat sen verran vaatimattomat, että niihin joudutaan palaamaan varsin pian. Kenties jo joulukuussa Kööpenhaminassa järjestettävän ilmastokokouksen jälkeen.

Vaatimustaso kasvaa tästä eteenpäin jatkuvasti ja se edellyttää selvästi suurempia muutoksia niin politiikassa, taloudessa kuin kulutuskäyttäytymisessämmekin. Jos lopullinen tarvoite on leikata 80 % hiilidioksidipäästöistä vuosikymmenten päästä, niin se ei vaan voi tapahtua toivomalla.

Siitäkään ei kannata juhlia, että tämä strategia olisi jotenkin edistyksellinen. Ei ole. Suomi on kaukana eurooppalaisesta kärjestä ilmastoasioissa.

Tämän strategian kohdalla voi kenties ajatella niin, että kenties parempi olla edes joku strategia kuin ei strategiaa ollenkaan.