Ilmastopolitiikka luo kasvua

Useiden maiden poliitikot kiemurtelevat ilmastopolitiikan kanssa. Sitä väitetään kalliiksi ja taloutta kutistavaksi. Näin myös Suomessa. Tämä asenne vaatii tuuletusta.

Esimerkiksi Barack Obaman hallinto Yhdysvalloissa ei ole tällaisia puheita omaksunut, vaan lähtenyt edistämään vihreää taloutta.

Kiina on panostamassa dollarimääräisesti laskettuna jopa Yhdysvaltoja enemmän uusiutuvaan energiaan. Siinä missä Yhdysvallat aikoo sijoittaa 112 miljardia dollaria vihreään talouteen, Kiina pistää 221,3 miljardia. Intia aikoo sijoittaa 100 miljardia dollaria aurinkoenergiaan seuraavan kahden vuosikymmenen aikana.

Myös EU on selvitellyt asiaa ja päätynyt siihen, että sen ilmastostrategia, joka sisältää myös päästökaupan, luo talouteen kasvua ja satoja tuhansia työpaikkoja seuraavan vuosikymmenen loppuun mennessä. Uusiutuvien energiamuotojen mukaanan tuomat ilmastonmuutoksen hillinnän hyödyt voivat kulkea käsi kädessä taloudellisten etujen kanssa.

Uusiutuviin energiamuotoihin panostaminen ja energian hinnan nouseminen vähentää työpaikkoja perinteisillä teollisuuden alueille, mutta Euroopan komissiossa on laskettu, että uusiutuvien energiamuotojen osuuden nostaminen jo aikaisemmin päätettyyn 20 % osuuteen luo yhteensä 410 000 uutta työpaikkaa lisää.

Kokonaisvaikutus on siis positiivinen.

EU:n päätökset ovat yhä edelleen vain osa siitä mitä voitaisiin tehdä. Samoin EU:n rahapäätökset ovat hyvin vaatimattomia esimerkiksi Yhdysvaltojen vastaaviin. Tietenkin on niin, että pelkkä EU:n budjetti ei tässä mielessä ole merkitsevä, sillä budjetit ovat kansallisvaltioilla.

Silti on on itseasiassa varsin arveluttavaa, että EU:n 5 miljardin elvytyspaketista noin miljardi lohkaistiin hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin (CCS) liittyviin hankkeisiin kun samaan aikaan uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen jäi murusia. CCS-teknologiat ovat hyvin epävarmalla pohjalla ja joka tapauksessa tulevaisuuden kannalta kustannustehokkainta on keskittää voimavarat energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuviin energiamuotoihin.

Tämän kaiken rinnalla suomalainen ilmasto- ja energiastrategia näyttäytyy hiljalleen jopa Suomen talouden pieneen kokoon suhteutettuna naurettavalta näpertelyltä ja suomalaisen politiikan asenne uusiutuvia energiamuotoja kohtaan tunkkaiselta ja kovin vanhanaikaiselta. Ydinvoimaan nojaamalla olemme yksinkertaisesti jäämässä taloudellisesti tästäkin junasta pois.

Tuuletusta tarvitaan.