Ilmastojahkailijoiden sukupolvi

Ilmastorintamalta ei näytä olevan edelleenkään mitään hyvää kerrottavaa.

Kuluvasta vuodesta on ilmastotutkijoiden mukaan tulossa vuodesta mittaushistorian kuumin. Tähän johtopäätökseen ovat päätyneet 48 maan ilmastotutkijat, jotka ovat julkaiseet yhdysvaltalaisten NASA:n ja NOAA:n sekä brittiläisen Met Officen johdolla raportin, joka uutisen mukaan lopullisesti todistaa ilmaston lämpenemisen.

Samaan suuntaan osoittaa toinenkin tutkimus, jonka mukaan vuoden 2010 ensimmäinen vuosipuolisto oli kuumin vuonna 1880 alkaneen mittaushistorian aikana.

Tämä näkyy myös Arktiksella, jossa NSIDC:n mukaan jääpeitteen laajuus oli toiseksi pienin vuoden 1978 jälkeen. Samassa vaiheessa vuotta pienin jääpeite havaittiin vuonna 2007.  Tutkijat kertovat myös, että jääpeitteen vanhin jää sulaa.

Luonnossa tämä näkyy siten, että esimerkiksi Grönlannista on lohjennut valtava jäälautta. Delawaren yliopiston tutkijat kertovat torstaina irronneen jäälautan olevan jopa 260 neliökilometrin kokoinen.

Maapallon merissä kasviplanktonin määrä on vähentynyt hälyttävästi ja tutkijat arvelevat sen johtuvan meriveden lämpenemisestä. Sekin tiedetään, että valtamerten kalakannat ovat romahtamassa lähivuosikymmeninä. Ylipäätänsä merten ruokaketjut ovat vaarassa ja uhkaavat aikaa myöten myös ihmisten ruokahuoltoa koko maapallolla.

80 % sademetsistä uhkaa kadota ilmastonmuutoksen seurauksena seuraavan vuosisadan kuluessa.

Tuossa vain käytännön esimerkkejä siitä, mitä seurauksia ihmisen toiminnalla Maan pinnalla voi olla.

Miten ihmiskunta reagoi asiaan? Se pistää päätä kuivuvaan pensaaseen minkä ehtii. Öljyfirmat syytävät rahaa ilmastodenialisteille ja pyrkivät estämään kaikin keinoin välttämättömien muutosten tekemisen. Oklahoman yliopiston ympäristösosiologi Riley Dunlapin mukaan ilmastoskeptistä liikettä ei olisi olemassa ilman konservatiivisia ajatushautomoita ja niiden harjoittamaa harhautusta (Tiede 3/2010 s. 30-31).

Yhdysvalloissa ilmastolainsäädännön uudistaminen on juuttunut poliittisiin kiistoihin, eikä sellaista ole ainakaan tänä vuonna odotettavissa. Tällä on merkitystä siksi, että jos Yhdysvallat eivät ole halukas ottamaan edelleenkään johtavaa asemaa ilmastoasioissa, ei sitä ihan äkkiä muutkaan tee.

Esimerkiksi kelpaa EU, joka keskustelee, mutta jahkailee riittämättömien tavoitteiden kanssa. EU:n kolme suurta maata Ranska, Saksa ja Iso-Britannia vaativat kesällä unionin yhteisen päätöstövähennystavoitteen yksipuolista nostamista nykyisestä 20 %:sta 30 %:iin. Komissiossa on kuitenkin linjailtu, ettei yksipuoliseen tavoiteen nostamiseen ole aihetta elleivät EU:n ulkopuoliset maat tule siihen mukaan.Suomi kuuluu niihin maihin, jotka näyttävät lähtökohtaisesti jarruttelevan ilmastopäästöjen vähennystavoitteen kiristämistä.

Epäonnistuneen Kööpenhaminan ilmastokokouksen jälkeen seuraava suurempi ilmastokoitos pidetään loppuvuodesta Meksikon Cancúnissa. Sen valmistelut tökkivät pahasti, eikä Meksikosta tultane saamaan mitään kansainvälisiä sopimuksia aikaiseksi. Koko konferenssista on tulossa likipitäen tarpeetonta ilmastoturismia.

Pikajuna helvettiin siis kiihdyttää edelleen ja ihmiskunta jahkailee lyhyen aikavälin pikavoittoja keräillessään, vielä kun voi. Elämme siis ilmastojahkailijoiden sukupolvien aikakautta. Milloin alamme etsiä syyllisiä?

(Kuvassa jään ikä Arktiksella, lähde NSIDC)