Voi Maa, Aurinkoa!

Energiasta on jälleen puhuttu paljon viimeaikoina ja ydinvoimaa haikailtu vähän siellä sun täällä.

Jos asiaa katsoo globaalisti, niin ydinvoima ei ole mikään ratkaisu. Ollaan sen tekniikasta ja toteutuksesta mitä mieltä tahansa, eräs vastaanpanematon argumentti on se, että ydinvoima ei yksinkertaisesti riitä ratkaisemaan energiakysymystä globaalisti. Ei riitä, ellei Aurinkoa lasketa ydinvoimalaksi.

Tiede-lehdessä (2/2007) esitettiin hieman numeroita eli jos kehittyvät maat kuten Kiina, Intia, Etelä- ja Väliamerikan maat jatkavat nykyistä kehittymisen tahtia, energiankulutus kasvaa seuravien 30 vuoden kuluessa nykyisestä 14 TW:sta 40-45 TW:iin.

Jos tuo noin 25 TW:n lisäys tehtäisiin ydinvoimalla, tarvittaisiin 1000 MW:n voimalaitoksia lisää 25000. Siis 833 kappaletta vuodessa eli 2,3 voimalaitosta joka ikinen päivä seuraavien 30 vuoden ajan. Kuten Tiede-lehti sen toteaa, nuo lukemat ovat suorastaan absurdeja.

Vertailun vuoksi sanottakoon, että Olkiluoto-3 eli Suomen 5. ydinvoimalaitos tulee olemaan nettosähköteholtaan 1600 MW. Sellaisia tarvittaisiin siis 15625 kappaletta ja siis 1,4 voimalaitosta per päivä seuraavat 30 vuotta. Absurdismi ei katoa mihinkään, vaikka voimalaitoksia vähän suurentaisikin.

Entäpä fuusio? Yhtään fuusiolaitosta ei ole tuotantokäytössä ja eikä niitäkään voi ryhtyä viikottain pistämään pystyyn. Suora lainaus Tiede-lehden haastattelemalta professori Helge Lemmetyiseltä: "Maapallolla ei yksinkertaisesti ole sellaista energiavarantoa, jolla voisi tuottaa tuon määrän energiaa".

Asia nyt vaan on niin, että ainoa energianlähde, jolla tuo tarve voidaan maapallolla tyydyttää, on Aurinko. Sen säteilyn teho maapallolle on n. 172 500 TW eli 7000 kertainen siihen nähden mitä tarvitaan.

TV2:sta tuli vappupäivänä mielenkiintoinen ohjelma, jossa kerrottiin tanskalaisesta vetypilleristä. Siis pilleristä, johon voidaan varastoida vetyä, joka voidaan tuottaa esimerkiksi vedestä aurinkoenergialla. Näitä pillereitä voitaisiin ohjelman mukaan käyttää esimerkiksi autojen energialähteenä. Tämä voi olla yksi innovaatio matkalla kestävään vetytalouteen.

Aurinkokennoja on kehitetty maailmalla reippasti ja uusia teknologioita silläkin saralla on tulossa. On uusia halvempia raaka-aineita, materiaalit ovat joustavia ja niiden hyötysuhde on kasvanut ja niin edespäin.

Toki sitä energiaa saadaan myös muualta kuten biomassasta, mutta olennaisen tärkeää on energian kulutuksen kasvun hillitseminen ja säästäminen. Se taas vaatii teknologian kehittämisen lisäksi myös vahvaa asennemuutosta ja käytöksemme muuttumista.

Mitä vielä odotamme? Ydinvoimaloita rakentelemalla tuhlaamme yksinkertaisesti vain aikaa, kun voisimme valjastaa osaamisemme ja voimavaramme oikeasti kestävien ratkaisujen löytämiseen eli säästämiseen, bioenergiaan ja Aurinkoon. Suomessa olisi hyvät mahdollisuudet luoda myös edityksellistä liiketoimintaa näiden kestävien energiamuotojen saralla. Käytämmekö busineksessa sen mahdollisuuden?

Mutta mitä Suomessa sitten puuhataan? Lyhyellä aikavälillä on julkaistu kolmekin uutta lisäydinvoimahaketta. Pää on siis tukevasti pensaassa.

Olisikohan käynyt niin, että ydinvoimalobbarit ovat keksineet jostain, että Suomessa olisi nyt jotenkin erityinen poliittinen asenneilmapiiri ja ikäänkuin ikkuna auki kaikille mahdollisille ideoille ennen kuin seuraava asenteisiin voimakkaasti vaikuttava posahdus tulee? Ja että näin saadaan hyviä referenssejä myydä voimalaitoksia kehitysmaihin?

Tosin uutiset Olkiluodon työmaalta kertovat, että tuosta hankkeesta ei taida olla kummoiseksi referenssiksi, jo betonin valamisessa on radikaalisti töpeksitty, joten mitähän saamme nähdä kun teknisesti vaikeammat vaiheet tulevat eteen?

Saksalaista kirjailijaa ja yleisneroa Johann Wolfgang von Goethen viimeisiä sanoja lainatakseni: Lisää valoa!