Kauppa, nyt 2000-luvulle!
YLE Uutisten mukaan "Kaupan liiton mielestä ympäristöministeriö antaa kaavoitukselle liikaa painoarvoa, kun se päättää uusien suurmyymälöiden sijoituspaikoista".
Kaupan liittoa hiertää se, että asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ei ole ollut innostunut siitä, että esimerkiksi kauppakeskuksia sijoitetaan taajama-alueiden ulkopuolelle ja pelkkien henkilöautoyhteyksien varaan. Ympäristöministeriön kielteisiä kauppakeskuspäätöksiä on perusteltu esimerkiksi ympäristöarvoilla.
Vapaavuori sanoo, että "kaupan toimijat, toisin kuin aiemmin kun näitä kauppoja pyrittiin sijoittamaan keskelle asustusta, niin nyt he hakevat sijoituspaikkoja keskelle peltoja ja moottoritien varsille".
Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala pelkää samassa jutussa, että ulkomaiset kiinteistösijoittajat pakenevat Suomesta, ellei suurkauppoja saa perustaa liiketoiminnan kannalta parhaille paikoille.
Kaupan liiton urputus on peräisin laissez-faire-markkinataloudesta, jossa annetaan mennä vaan ilman mitään rajoituksia. Samalla unohtuu se, että nyt ja lähivuosikymmeninä myös Suomessa on suurempiakin murheita kuin se, että mitkä tahansa kaupan hankkeet saisi toteuttaa ihan miten vaan.
Ilmastonmuutoksen yhteiskuntaan ei kuulu Kaupan liiton kaltaiset ideat ja hankkeet, joissa erilaisia kuvioita perustellaan sillä, että on haitaksi liiketoiminnalle se, että ympäristörasitusta kasvatetaan täysin tarpeettomasti.
Samalla haastattelussa esitetty uhkaus siitä, että " ulkomaiset kiinteistösijoittajat pakenevat Suomesta, ellei suurkauppoja saa perustaa liiketoiminnan kannalta parhaille paikoille" on menneiden aikojen uhoamista ja pelottelua. Kaupan liitolta jää näkemättä, että nämä pikavoittoja ekologisten kustannusten hinnalla etsivät sijoittajat ovat Suomesta ylipäätänsä kiinnostuneita vain siksi, että täkäläiset sinisilmäiset päättäjät antavat turhuuden tapahtua ja heidän kerätä voitot vauhdilla.
Kaupan liitto tekisi ison palveluksen itselleen ja kuluttajille, jos käyttäisi energiansa sen pohtimiseen, miten ympäristörasitusta voidaan alentaa eikä tyytyisi urputtamaan tuhlaavaisuuden aikakauden teemoilla.
Tekstit
4 kommenttia:
Kaupan suuryksikköjen rajoittamattomalle kaavoitukselle oltiin panemassa jotain suitsia ainakin vielä muutama vuosi sitten, pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa, ja teoriassa niidenkin takana, mikä on ympäristön ja kaupunkirakenteen kannalta hyvä. (Vrt. Sukarin hanke). Siitä ei pääse mihinkään, että kaupunkiyhdyskunta ei voi enää mitenkään perustua henkilöautoiluun. Turha oikeastaan edes mainita.
Tuttua on tuo suurten liikeketjujen kaavoituspolitiikkaan liittyviin neuvotteluihin osallistuneiden henkilöiden uho. Että "me menemme sitten naapurikaupunkiin, jos emme saa sitäjatätä ja tuota" jne. Se painostaminen menee aina myös pikkuasioihin saakka. Vetävät samat periaatteelliset uhkaukset esiin, väittelyssään viranomaisten kanssa joistain ao. hankkeen aivan pikkudetaljeistakin. Ei tarvitse edes yrittää lahjoa ketään, jos on riittävästi voimaa ja ns. yhteiskuntasuhteita.
Näitä ei yleensä paineta lehtiin, harvemmin, mutta olkoon se nyt kaikesta huolimatta tässä. Enkä minäkään yksityiskohtiin uskalla mennä.
On sinänsä erikoista, että juuri lähinnä oikeaa laitaa edustavat poliitikot haluavat "luoda vapaalle kaupankäynnille esteitä" (sanamuoto ja -valinta ei oma, vaan usein välineissä toistettu). Luulisi että innokkaimmat "esteiden luojat" löytyisivät jostain aivan muualta.
Mutta asiaakin oli vielä. Suurimmissa kaupungeissa ollaan mielenkiintoisessa tilanteessa, ympäristöä suojelevan politiikan saadessa nykyistä enemmän merkitystä yhdyskuntien suunnittelussa, jos ajatellaan kaupan suuryksikköjä ja vastaavan luonteisia tai niihin liittyviä oheistoimintoja, vaikka niitä ns. retail-park-tyyppisiä alueita tai suuria toimistorakennusten rykelmiä. Meillä on nyt käsissämme käytännössä yksityisautoiluun perustuvat kaupungit, yhdyskunnat ja niiden osa, erittäin kalliine infrastruktuureineen, hyvän suhdanteen aikana tehdyt. Voiko sellaisia jättihalleista muodostuvia pääväylien varsien nauhamaisia alueita (esim. Kehät, Tuusulantie ja Länsiväylä jne.) muuttaa miksikään, edes pitkällä ajalla? Ainoa asia mitä voisi kuvitella tehtävän, on säädellä suuryksikköjen kokoa ja sijoittelua entistä tarkemmin, kehittää joukkoliikennettä ja kertakaikkiaan antaa ajan kulua, jotta ne hallinauhat tulisivat jotenkin ehkä täydennysrakentamisen kautta pitkällä ajalla luontevammin osaksi kaupunkia.Päästäänkö siitä mihinkään, että ne ovat jo ehtineet olemassaolollaan räjäyttää kaupunkirakenteen kokonaan hajalle, vaikka kuinka täydennettäisiin? Ja jos jotain radikaalia muutosta tulisikin, olisiko valtavaa tuhlausta jättää tehty käyttämättä, kun vaihtoehtoista kannattavaa käyttöä kyseisen rakennustypologian edustajalle ei ehkä ole?
Se on harvinaisen totta, että kaupunkimaiset yhteiskunnat eivät voi pitkään perustua nykymuotoiseen henkilöautoiluun, josta on yhteiskunnassamme tullut lähes ideologia. Vielä joku aika sitten on kuultu näkyvien kunnallispoliitikkojen veisaavan siitä, että "autoilu kuuluu kaupunkikuvaan". Ei kuulu, ellei sellaiseen halua väkisin uskoa. Kaupunmki kuuluu kaupunkilaisille, ei parkkipaikoille ja autoille.
Kauppaketjujen uhoa, "vaikuttamista" ja painostamista ei paljoa mediassa ole selvitelty, vaikka yhden jos toisenkin kaupungin kupeeseen on ajan saatossa noussut ties minkälaista markettia kaupunginisien suotuisalla myötävaikutuksella samalla hajottaen kaupunkirakennetta tuhlaavammaksi ja näennäisesti tehokkaammaksi.
Näistä ei paljoa puhuta, sillä kyseessä on eräänlainen yhteiskunnallinen doping, jota hetkittäin ja paikoittain harjoitetaan.
Oli kauppa omien lyhytkestoisten intressiensä vuoksi mitä mieltä tahansa, levälleen rakennettava infrastruktuuri on sekä kallista yhteiskunnalle että ympäristö- ja ilmastotavoitteiden vastaista. Se, että meillä on peltoa lähellä kaupunkia, ei tarkoita sitä, että sinne pitää rakentaa marketti.
Kun peteer ja vaiheinen puhuvat pelkästään kaupunkiyhteiskunnasta, tuon keskusteluun mukaan myös maaseudulla asuvan ihmisen näkökulman.
Oman käsitykseni mukaan kaupan suuryksiköiden perustaminen suurten taajamien ulkopuolelle on haitaksi maaseudun lähikaupoille ja muullekin palveluyritystoiminnalle.
Kauppakeskusten vetureina ovat yleensä suurmarketit, joista hankitaan kerralla jopa koko viikon ruoka- ja päivittäistarpeet. Sen seurauksena lähikaupoista tehdään ainoastaan täydennyshankintoja. Tämä johtaa niiden valikoimien ohentumiseen aloittaen samalla negatiivisen kierteen, joka pahimmillaan johtaa kauppakuolemiin.
Samansuuntainen kehitys uhkaa myös esimerkiksi polttoaineiden jakelutoimintaa sekä monia sellaisia palveluja, joita on totuttu käyttämään kauppamatkan yhteydessä - partureista pankkeihin asti.
Maaseudun palvelujen heikentyminen johtaa kuntienkin näivettymiseen. Yksi kunta voi voittaa verotuloissa salliessaan kaupan suuryksikön tulon alueelleen, mutta naapurikunnat kärsivät omien palvelujensa heikentymisestä. Huonot palvelut puiolestaan merkitsevät heikkoa vetovoimaa asukkaista ja yrityksistä kilpailtaessa.
Ympäristönäkökulma ei siis ole ainoa syy vastustaa kaupan suuryksikköjen sijoittelua "sinne tänne" pitkin peltoja. Yhtä tärkeää on turvata laadukkaiden lähipalvelujen saatavuus myös maaseudulla.
Olet kovin oikeassa. Kun kauppakeskuksia rakennetaan suurempien maakuntakeskusten ulkopuolelle, ne vetävät samalla maaseudulta ostovoimaa itselleen ja se paikallinen kauppias, joka ei pysty esimerkiksi valikoimilla mitenkään kilpailemaan, häviää.
Samalla kasvavat ostosmatkojen pituudet ja sitä myöten ympäristörasitus ja tavaran kuljettamisen kustannukset siirtyvät asiakkaalle. Tavallaan kauppakeskukset ulkoistavat noita jakelukustannuksia asiakkaalle (tosin tutteiden hinnoissa se joka tapauksessa olisi).
Hassua sinänsä, mutta nämä kauppakeskukset autioittavat myös kaupunkikeskustoja. Tiedänpä yhdenkin keskisuuren kaupungin, jossa päättäjät ensin kilvan jakoivat kaikille kauppakeskuksille tontteja ulosmenoteiden varsilta ja sitten ryhtyivät voivottelemaan, kun kaupungin keskusta hiljenee. Päättivät sitten pistää pystyyn oikein ohjelman, jolla kaupungin keskustaa elävöitettäisiin jälleen. Ja siis kaupungin keskustaan nousi uusi kauppakeskus.
Yllättäviä ratkaisuja.
Lähetä kommentti