sunnuntai, helmikuuta 28, 2010

Se toinen hiiliongelma

Hiilidioksidin meriin aiheuttamasta hapettumisesta ei ole puhuttu ilmastokeskustelun yhteydessä kovinkaan laajasti, vaikka kyse on lähes ilmaston lämpenemisen kaltaisesta katastrofista Maan ekosysteemille.

Nopea hapettuminen uhkaa esimerkiksi koralliriuttoja, mutta myös muuta meriekosysteemiä, joka on korvaamaton esimerkiksi ihmisten ruokahuollolle. Hapettuminen johtuu merkittäviltä osin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvamisesta, sillä meret absorpoivat osan ilmakehän hiilidioksidista.

Tämä hiilidioksidin sitoutuminen meriin on ilmakehän lämpenemisen näkökulmasta kenties hyvä asia, mutta siinäkin on rajat tulossa vastaan.

Kuten Coby Beck A Few Things Illconsidered-blogissa on kirjoittanut, että mikään sellainen ratkaisu, joka jättää hiilidioksidin ilmakehään ei auta meitä tästä sotkusta ulos. Ilmasto-ongelmaa ei ratkaista esimerkiksi pumppaamalla aerosoleja kehään heijastamaan auringon säteilyä pois, jos hiilidioksidiongelma jää jäljelle.

Kikkailu teknologialla ei auta, ratkaisu on siinä, että hiilidioksidin päästäminen ilmakehään on saatava laskuun, heti ja voimakkaasti.

Kannattaa kiinnittää myös huomiota siihen, että hiilidioksidi ilmassa on merille myrkkyä ilman ilmaston lämpenemistäkin.

Natural Resource Defence Council on tuottanut asiasta kertovan ja katsomisen arvoisen filmin:


(via A Few Things Illconsidered)

Ei kommentteja: