tiistaina, syyskuuta 28, 2010

VAPO pukkina kaalimaalla?

Nyt rupesi kiinnostamaan miksi veronmaksajat omistavat 50,1 % turveyhtiö VAPO:sta?

Yhtiö on paistatellut viime aikoina julkisuudessa muun muassa siksi, että se on halunnut hyllyttää turvesuohakemuksia käsittelevän ympäristöneuvoksen kaikista Vapoa koskevista hakemusasioista. Yhtiö jakaa verkkosivuillaan varsin värittynyttä ellei sitten väärää informaatiota turpeen polton välttämättömyydestä hakkeenpolttolaitoksissa, jos SLL:n blogin tietoihin on luottaminen.

Turvetta verotetaan helläkätisesti valtion toimesta ja tuetaan muutenkin. Samaan aikaan yhtiön toiminta ympäristöasioissa herättää muutenkin pahaa verta, kuten vaikkapa Iiro Viinasen kirjoituksesta voi päätellä, vesistöjen kohtelussa.

Miksi valtio omistaa enemmistön tällaisesta firmasta? Taloudellisilla syillä sijoitusta ei oikein voi perustella, sillä jos katsoo viime vuosien tilinpäätöksiä, niin valtio on saanut osinkoja selvästi alle 10 miljonaa euroa vuodessa. VAPO:n liikevaihto on noin 10 % Fortumin liikevaihdosta.

Aika kaukaa haettu olisi selitys myös VAPO:n strategisesta merkityksestä, sillä sellaista ei oikein edes energiasektorilta lopultakaan löydy.

Aluepolitiikkakin tuntuu huteralta selitykseltä valtion omistukselle. Vuonna 2009 VAPO:lla oli henkilökuntaa 1451.

Miksi valtio omistaa enemmistön yhtiöstä, jolla ei näytä olevan oikeastaan merkitystä sijoituskohteena, mutta jonka toiminta ympäristö on selvästi riippuvainen yhteiskunnan muiden toimintasektoreiden linjauksista?

Turvebusiness on selkeästi ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa ja löytää itsensä helposti myös havittelemasta luonnonsuojelualueita omiin käyttötarkoituksiinsa. Pukki kaalimaan vartijana-efekti ei ole kovinkaan kaukana tästä asetelmasta.

Eikö paljon puhutun energiasektroin kilpailun kannalta olisi selvempää, jos VAPO toimisi selkeästi markkinaehtoisesti ja valtio vastaisi regulaatioistaan ilman omistuksen mukanaan tuomaa suoraa tai välillistä intressiristiriitaa?

* * *

Sivujuonne kokonaisuudessa on se, että aikaisemmin HS paljasti, että "Lämmityspolttoaineiden energiaverotusta käsittelevän raportin laatinut VTT:n teknologiajohtaja Satu Helynen on kansainvälisen turveyhdistyksen IPS:n hallituksen jäsen". Samaisen turveyhdistyksen pääsihteerinä on toiminut Turveteollisuusliiton toimitusjohtaja, mikä ei estänyt Helystä väittämästä järjestöä "tieteelliseksi järjestöksi", minkä väitteen hän sittemmin on nielaissut sujuvasti takaisin: "En osaa sanoa, että mitä se tarkoittaa, että onko yhdistys tieteellinen vai ei, mikä se kriteeri on".

Europarlamentaarikko Satu Hassi on kirjoittanut ”pyöröovesta” VTT:n ja turvebisneksen välillä. Siinä on hänen mukaansa kulkenut enemmänkin porukkaa.

Samainen VTT:n Helynen on sotkeutunut myös tapaukseen, jossa ydinvoimapäätöksen valmistelua kritisoinut tekniikan tohtori Jari Ihonen sai työnantajaltaan varoituksen mm. siitä, että hän oli eduskunnan valiokunnassa kuultavana ydinvoima-asioissa. Helynen on Ihosen esimies.

Oikeusasiamies on ottanut Ihosen tapauksen eräänä kolmesta tarkasteltavakseen tutkiessaan epäilyjä VTT:n tutkijoiden sananvapauden rajoittamisesta.

* * *

Turvebusiness ei ole puhdasta, se haisee.

maanantaina, syyskuuta 27, 2010

Ilmastopolitiikan hidas eteneminen ei ole vahinko

Ilmastonmuutos alkaa hiljalleen näkyä arkipäiväisessä ympäristössämme ja muutenkin kuluva vuosi on ollut yhtä katastrofia.

Kuten Climate Progress kirjoittaa, Yhdysvalloissa on nähty maan historian pahin öljyonnettomuus, maapallon lämpötilat hipovat ennätyslukemia, maapallon jäätiköistä irtoaa Manhattanin kokoisia kimpaleita, lämpöaallot ja metsäpalot rasittavat Venäjää ja huipputulat Pakistania ja niin edelleen. Lisää on tulossa eli äärimmäisten sääolosuhteiden arvioidaan yleistyvän.

Poliittisesti olennainen kysymys on ilmastopolitiikassa ollut jo pitkään se, milloin Yhdysvallat ja muut suuret kasvihuonekaasujen päästäjät saadaan mukaan päästäjen rajoittamiseen. Nykyisellään päästöt vain kasvavat ja se dead line, jonka jälkeen ilmaston lämpeneminen olisi rajoitettavissa hallittavalle tasolle, vain lähestyy.

Yhdysvalloissa lainsäädännön kehittäminen on nyt pysähtynyt senaattiin, eikä sieltä ihan heti tule ulos. Kansainvälisesti se tarkoittaa sitä, etteivät esimerkiksi Mexicossa kuluvan vuoden lopulla pidettävät ilmastoneuvottelut tule tuottamaan mitään olennaista tulosta.

Yhdyvaltojen lainsäädännön jumiutuminen se ei ole mikään poliittinen lipsahdus, vaan selvästi ostettu lopputulema:

This failure is no accident. Big Oil, Dirty Coal, and other special interests like the American Petroleum Institute combined spent hundreds of millions of dollars lobbying lawmakers and filling their campaign coffers. So far, these dirty energy corporations have gotten their money’s worth.
Daniel J. Weiss, Rebecca Lefton, Susan Lyon ovat koonneet tietoja energiafirmojen ja kauppajärjestöjen Yhdysvalloissa ilmastolainsäädännön edistamista vastaan käyttämistä lobbausrahoista (taulukko excel-muodossa).

Vuoden 2009 tammikuusta kuluvan vuoden heinäkuuhun mennessä alla listatut yhtiöt ovat kuluttaneet yhteensä noin 535 490 000 dollaria ilmastopolitiikan torppaamiseen. Siis yli puoli miljardia dollaria sen lobbaamiseksi, että eräs maailman suurimmista ympäristöongelmista saa jatkaa toimiaan kuten aina ennenkin, tulevaisuudesta piittaamatta.

Yhtiöt, jotka ovat käyttäneet miljoonia tähän toimintaan:
  • Exxon Mobil
  • ConocoPhillips
  • Chevron Corporation
  • Southern Company
  • BP
  • Koch Industries
  • Royal Dutch Shell
  • American Electric Power
  • Peabody Energy
  • Berkshire Hathaway
  • Duke Energy
  • Energy Future Holdings Corporation
  • Anadarko Petroleum
  • Williams Companies
  • Entergy Corporation
  • Exelon Corporation
  • CONSOL Energy
  • Public Service Enterprise Group
  • Constellation Energy
  • Chesapeake Energy
Kauppajärjestöt, joiden tiedetään olleen samalla asialla ovat:
  • US Chamber of Commerce
  • Edison Electric Institute
  • Business Roundtable
  • American Chemistry Council
  • National Association of Manufacturers
  • American Petroleum Institute 
  • National Rural Electric Cooperative Association
  • American Farm Bureau
  • National Mining Association
  • America's Natural Gas Alliance
  • National Petrochemical and Refiners Association
  • Independent Petroleum Association of America
  • American Coalition for Clean Coal Electricity
  • American Gas Association
Se on yhdysvaltalaisen meiningin kunniaksi sanottava, että tietoja tällaisesta rahoitustoiminnasta on saatavilla. Mitenköhän mahtaa olla Euroopassa? Paljonko firmat ovat rahoittaneet vaikkapa europarlamentaarikkojen toimia ja toimintaa tai kansallisia päätöksentekijöitä sen eteen, että välttämättömään ei pitäisi ryhtyä?

Tuskinpa vaan se euromäärä on 0.

sunnuntaina, syyskuuta 26, 2010

Some day classic: Dream Situation

Sunnuntaiklassikoissa jatketaan tämän blogin toimesta klassikkojen venyttelyä yhä edelleen. Tuli muuten mieleen, että mahtaakohan tämä kiertue päättyä enää koskaan?

Tähän mennessä on kierretty Ruotsin, Viron, Islannin, Norjan, Norjan, Kanadan, YhdysvaltojenIso-Britannian, Venäjän, Tanskan, Belgian, Hollannin, Luxemburgin, Ranskan, Andorran, Espanjan, Portugalin, Yhdysvaltojen ja Japanin kautta Intiaan. Siitä ponkaistaan rajan yli Kiinaan, mistä löytyy jotain hienoa:

Dream Situation on kiinalaisen Coco Zhaon kappale saman nimiseltä albumilta vuodelta 2006. Coco Zhao yhdistelee musiikissaan perinteistä kiinalaista ja klassista länsimaista musiikkia jazziin. Covo Zhao on kotoisin Shanghaista ja hänen jazz-innostuksena sai puhtia vuonna 1997, kun pääsi esiintymään Shanghain jazzfestivaaleilla yhdessä yhdysvaltalaisen jazzlaulajan Betty Carterin kanssa. Sen jälkeen hänet on kutsuttu esiintymään ympäri maailmaa erilaisilla jazzfestivaaleille.

NPR:n haastattelussa Zhao kertoo opiskelleensa laulutyylinsä suihkussa, kuinkas muuten. Ranskassa Coco Zhao on lanseerattu muun muassa tittelillä "The Boy Billy Holiday from China".

Videolla esiintyy myös hänen yhtyeensä The Possicobilities, joka koottiin ensimmäisen kerran vuonna 2005. Yhtyeen musiikki nojaa yhdessä Coco Zhaon 1920- ja 1930-lukujen Shanghain jazziin yhdisteltynä moderniin jazzgenreen.

Videon lähde: YouTube.

Lähteitä ja lisätietoja:

lauantaina, syyskuuta 25, 2010

Ydinvoiman luotettavuudesta sähköhuollolle

Kun täälläkin on puhuttu energiastrategiasta ja siitä, että ydinvoima on huono ratkaisu, esimerkin asiasta tarjoilee naapurimaamme Ruotsi.

Ylen uutisten mukaan:

Ruotsin kymmenestä ydinreaktorista neljä on suljettuna tällä hetkellä ja yksi joudutaan lähiaikoina sulkemaan teknisten ongelmien takia.
 Ja edelleen:
Ruotsin ydinvoimaviranomaiset kertovat, ettei Oskashamn 3:a saada kuntoon talven aikana. ... Laitosta ei haluta käynnistää ennen kuin tiedetään, mistä viat johtuvat.
Tällaisesta seuraa se, että
Tuotantovaje vaikuttaa maan energiaomavaraisuuteen. Jo viime talvena Ruotsin ydinenergian tuottajat osakseen saivat arvostelua, kun kylmimmän talven aikana monet ydinlaitokset seisoivat. Ruotsi joutui ostamaan sähköenergiaa ulkomailta. Tämä on toistumassa ensi talvena.
Miten niin ydinvoima olisi jotenkin erityisen luotettava ratkaisu tai johtaisi siihen, ettei sähköä tarvitse tuoda tai parantaisi energiaomavaraisuutta? Se ei tapahdu mitenkään itsestään eikä ydinvoima ole tässä mikään ylivoimainen ratkaisu, vaikka kuinka valehdeltaisiin.

torstaina, syyskuuta 23, 2010

Tiesittekö...

... siitä, tästä tai tuosta? Oletteko pistäneet merkille, että viime aikojen poliittisessa uutisoinnissa on varsin paljon ollut puhetta siitä, tiesikö joku poliitikko jostain asiasta ja jos tiesi niin milloin ja mitä.

Esimerkiksi tänään olemme saaneet selville, että nykyinen pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) ei tiennyt edellisen pääministerin eli Matti Vanhasen (kesk.) eroaikeista kuin edellisenä päivänä. Matti Vanhaselta itseltään on udeltu tiesikö hän eroilmoitusta tehdessään vaalirahoitukseen ja jääviyksiin liittyvistä oikeusprosesseista. Ei tiennyt.

Aiemmin on udeltu vaikkapa sellaista, tiesikö Vanhanen Marja Tiuran loikkausaikeista. Tiesi, mutta ei kommentoinut.

Ilkka Kanvervalta (kok.) on kyselty tiesikö hän synttäreilleen tulleista Nova kiinteistösijoituksen reippaista lahjoituksista. Ei tiennyt, omien sanojensa mukaan. Puolueensa puheenjohtaja Jyrki Katainen ei tiennyt mitä Kanerva tiesi tai oli tietämättä tässä asiassa.

Ja niin edelleen. Vähän väliä kysellään sitä mitä kukakin tietää. Voisi kuvitella tällaisen olevan rasittavaa, kun itse asioistakin voisi puhua.

Poliitikot saavat syyttää tästä vain itseään, sillä esimerkiksi vaalirahakohussa media on joutunut poimimaan asioita pala palalta eikä valmista ole tullut vieläkään. Siinä tapauksessa poliitikot kollektiivisesti joko eivät ole muistaneet tai tienneet asioita, joista jälkikäteen on selvinnyt sekä itse asia ja siihen liittyvä tietoisuus - joskus.

Asialla on toinenkin puoli. Median on helppo viritellä mieliä pohdiskelamalla ja kyselemällä sitä, kuka tiesi milloin ja mitä? Asia kiinnostaan yleensä aina kansalaisia, jotka haluaisivat päästä salaisuuksien verhon taakse. Tietämisen uteleminen vaan on usein kohtuullisen halpa tapa selvittää asioita, koska se on kuin oikeudenkäyntiä mediassa.

Silloin kun toiselta kysytään "tiesitkö siitä tai tästä silloin ja tällöin", joudutaan vastaukseen yleensä pelkästään luottamaan ja jos luottamukselle ei olekaan katetta päästään koventamaan panoksia "valehtelemiseen" asti.

Ja kuten huomaamme, itse asioista tällä tavalla ei tule mitään tarkempaa selvyyttä.

tiistaina, syyskuuta 21, 2010

Kolmanneksi pienin


Ensin se näytti päättyneen, mutta ei päättynytkään.

Yhdysvaltalainen tutkimuslaitos National Snow and Ice Data Center on julkistanut Arktiksenjään sulamiskauden minimin muutama päivä sitten. Lopputulema oli se, että kuluva vuosi oli jääpeitteen laajuudella mitattuna mittaushistorian kolmanneksi pienimmän jääpeitteen vuosi. 

Tänään tutkijat kuitenkin kertoivat, että vuotuisen käänteen jälkeen sulaminen yllättäen jatkuukin. Tarkemmat käyrät julkaistaan kuun vaihteessa, mutta uutta jääpeitteen minimiä tuskin nähdään.

Oli niin tai näin, niin kuvasta on vaikea löytää mitään positiivista. Vuodesta toiseen jääpeitteen pinta-ala pysyy vuosien 1979-2000 keskiarvojen ja normaalivaihtelun alapuolella. Samalla jääpeite ohenee minkä lisäksi Arkitksen vanha ja kestävä jää vähenee.

Kuvan lähde: National Snow and Ice Data Center. 

2010 Arctic Ice Update

Climate Denial Crock of the Week päivittää katsaustaan Arktiksen jäätilanteesta:

maanantaina, syyskuuta 20, 2010

Ruotsin vaalit, anekdootti

Ruotsissa kohistaan eilisten valtopäivävaalien tuloksista, joissa valtaapitävä koalitio ja varsinainen oppositio jäivät alle ehdottoman enemmistön. Jonkinlaiseen vaa'ankieliasemaan päätyi yksioikoisesti maahanmuuttajavastainen Ruotsidemokraatit.

Paketti Ruotsissa näyttää olevan vähän sekaisin. Asiaa kauhistellaan lehdissä ja Tukholmassa on osoitettu mieltä puoluetta vastaan.

Moderaattien pääministeri Reinfeldt on rauhoitellut kansalaisia sillä, että hänellä on nyt lokakuun alkupuolelle asti aikaa rakentaa maahan jonkinlainen hallitus.

On hyvä, että ksenofobiasta käyttövoimaansa saavia yhteiskunnallisiin ilmiöihin reagoidaan ja mielipide osoitetaan. Sekin kuuluu demokratiaan. Ehkä siihen on syytäkin, kun myös ihan tyylipuhtaat kansallissosialistitkin nostavat aallon vanavedessä päätään. Sellaisille liikkeille, jotka erilaisten kaapujen varjossa pyrkivät kohottamaan totalitarismin lippua tai rakentamaan yhteiskuntaa erilaisuuden vihaamiselle, ei ole tarpeen ummistaa silmiään. Ei, vaikka demokratiasssa heilläkin on ääniosuuttaan vastaava paikkansa, kuten pitää.

Niin, se anekdootti. Missä on Piratpartiet?

Kun valtiopäivävaalien tuloksia katsoo hieman tarkemmin, viime EU-vaaleissa menestynyt piraattipuolue löytyy osastosta övriga partier. Puolueen ääniosuus ennen lopullista laskentaa oli 0,72 %, mikä on linjassa edellisten valtiopäivävaalien 0,73 %:n tuloksen kanssa. EU-vaaleissa puolue keräsi 225915 ääntä ja 7,13 %:n osuuden. Mihin tämä aalto sitten sitten katosi vai onkohan kaunis väite se, että EU:ssa päätetään asioista enemmän, joten ei se nyt niin haitaa, vaikka valtiopäivät jäävätkin väliin?

Olisi luullut tietoyhteiskunta-asioilla olevan sen verran merkitystä, että näistä suunnista saisi aikaiseksi jotain järkevääkin keskustelua sen sijaan, että kohina menee maahanmuuttopopulismin puolelle.

Toisen pienen jännityksen aiheen ennen lopullisten tulosten julkistamista voi repiä siitä, mikä seuraavista käsin kirjoitetuista ehdokkaista pärjää lopulta vaaleissa parhaiten: Kalle Anka Partiet, Kalle Anka vai kalle anka parti? Ennen lopullisia tuloksia Kalle Anka Partiet johtaa.

sunnuntaina, syyskuuta 19, 2010

Some day classic: Xillob

Parin viikon tauon jälkeen palataan Sunnuntaiklassikoissa klassikkojen venytelyyn. Tähän mennessä on kierretty Ruotsin, Viron, Islannin, Norjan, Norjan, Kanadan, YhdysvaltojenIso-Britannian, Venäjän, Tanskan, Belgian, Hollannin, Luxemburgin, Ranskan, Andorran, Espanjan, Portugalin ja Yhdysvaltojen kautta Japaniin. Siitä on oiva sauma hypätä Intiaan, mistä löytyy jotain tällaista:

Videolla esiintyy Ramesh Shotham & Madras Special laulusolistinaan kuuluisa intialainen vokalisti Sandhya Sanjana.

Mumbaissa syntynyt Sandhya tunnetaan siitä, että hän kytkee perinteiseen intialaiseen musiikkiin ja lauluun jazzia ja maailmanmusiikkia. Alun perin hän on saanut klassisen intilaiaisen laulun koulutuksen, mutta sittemmin 1980 alkaneella urallaan hän on tehnyt myös rock/jazz/funk/blues-painotteista musiikkia. Levytyksiä hän on tehnyt yli 30. Hän tehnyt Ramesh Shothamin lisäksi yhteistyötä esimerkiksi Alice Coltranen tai Prem Joshuan kanssa.

Intian Madrasissa syntynyt lyömäsoitintaituri ja itseopiskellut rumpali Ramesh Shotham aloitti uransa vuonna 1970 yhtyeessä Human Bondage.

Videon lähde: YouTube.

Lähteitä ja lisätietoja:

perjantaina, syyskuuta 17, 2010

Ylilaskutusyhteiskuntia

Tuli piipahdettua Lontoossa. Pari havaintoa.

Vierailu tavallisessa pubissa on aina avartavaa. Tavallisena päivänä keskellä viikkoa jonkun verran keskimääräistä suuremmassa pubissa oli noin 60 asiakasta. Henkilökuntaa oli paikalla 8. Kansa haki juomansa tiskiltä ja keittiö oli sujuvasti kiinni.

Siis 8 asiakaspalvelua hoitavaa henkilöä. He eivät olleet opiskelijoita tai esimerkiksi maahanmuuttajia, vaan ihan perusbrittejä. Palvelu toimi ja oli ystävällistä, tyhjiä laseja ei notkunut pöydillä.

En tiedä paljonko Suomessa mitoitetaan henkilökuntaa, mutta kokemus saman kokoisesta ja samaa asiaa tekevästä ravintolasta on se, että paikalla on 2 henkilökunnan edustajaa.

Jokin tässä yhtälössä ei täsmää, kun pakettiin lisää sen, että 7 euroa maksavat juoman saa tuosta paikasta n. 3,80 eurolla.

Ja sen ystävällisyyden kaupan päälle.

* * *

Mobiilidatan hinnoittelu kansainvälisen liikenteen osalta on mieltä ja järkeä vailla.

Jos suomalaisessa liittymässä on ulkomailla käytettäessä vaikka vaan pelkkä sähköposti saakka siten, ettei se muuta tee kuin tarkistaa uuden postin ja tuo tekstit ilman liitteitä puhelimeen tavallisen rauhallista tahtia, datalaskua tulee tolkuttomasti. Eikä saakka edes ole mitään älypuhelinten herkkuja.

EU:n ilmoitusraja paukkuu kerran päivässä ja se raja on 61,50 euroa. Sillä rahalla saa kotiin nopean laajakaistan kahdeksi kuukaudeksi. Kotimaassa saa mobiilidatan kuukaudeksi muutamalla eurolla. Teleoperaattoreiden kansainvälisen roamingin hinnoittelua voi hyvin kutsua varkaudeksi.

Siltä voi suojautua laittamalla puhelimen off-asentoon tai hankkimalla paikallisen prepaid-liittymän. Tietoyhteiskunnan kanssa tällä typeryydellä ei pitäisi olla mitään tekemistä.

torstaina, syyskuuta 09, 2010

Liikennetiedote

Radio Suomi välittää liikennetiedotteita kun sellaiset ovat tarpeen. Idea on se, että jos jossain on kolari tai muuta sellaista, kerrotaan muille tiellä liikkujille, että ongelmia on tiedossa. Hyvä niin.

Mutta ne tiedotteet. Miten niitä sitten pitäisi ymmärtää?

Radion selostus on jotain tyyliin "Välillä Vanha Jorvaksentie - Kivenlahden liittymä. Tulipalo. Yksi ajokaista on suljettu liikenteeltä. Haittaa ajosuunnassa Helsinki".

Eikö sitä voi sanoa ymmärrettäviä suomen kielisinä virkkeinä? Yksi ajokaista on suljettu liikenteeltä välillä Vanha Jorvaksentie Kivenlahden liittymä. Kyseessä on tulipalo ja se siitä on Helsingin ajosuunnassa haittaa liikenteelle". Tai jotain sellaista.

Tuollainen sähkötyskieli radiokäsittelyssä on sanalla sanoen: typerää.

Kielipolitiikkaa

Kun kepunuoret ja koko joukko muita kielifanaattisia suomalaisryhmiä haluaa poistaa esimerkiksi virkamiesruotsin, jota yleensä tarvitaan yliopisto-opintojen jälkeen, nämä ryhmät ovat väärässä.

Ensinnäkin he haluavat keskimäärin poistaa jotain sellaista, mikä ei heitä oikeasti häiritse, mutta sivistää kummasti.

Jos sen suoraan sanoo, niin kaikki nämä pakkoruotsin vastaiset kampanjat saavat elinvoimansa sisäänpäinkääntyneisyydestä ja mahdollisuuksia poissulkevasta ideologiasta, jonka johtotähti on joku vuosikymmenten takainen koivu ja tähti-ideasta tai jotain sinne päin.

Tosiasiassa näillä ruotsikohkaajilla ei ole takanaan mitään ideaa, vain inhoa jotain katteetonta stereotypiaa kohtaan.

Siis sota ilmapalloja vastaan.

Jalkapalloa

Päivän iltapäivälehdet ovat ilmiöitä täynnä, jos sellaisia kaipaa. Tosia tai eivät, niin aina niistä saa jotain revittyä. Iltapäivälehdet tehdään niin, että niistä saa kahvipöytäkeskusteluun sytykettä.

Esimerkiksi päivän Ilta=Sanomat tarjoilee papin, joka uhkaa jättää seuraavat ja muutkin hautajaiset väliin, koska sai ylinopeussakot. Lehti kertoo amerikkalaisesta typeryspapista, joka uhkaa koraanien polttamisella sytyttää ilmeisiä vastalauseita eli tahallaan ärsyttää muuhun uskovia. Lehdestä voi lukea myös sankarillisesta kirjakaupan myyjästä, joka risti ryöstöä yrittäneen hölmön puhumalla tiehensä.

Koska nyt pitää olla otsikon mukainen pointti, niin se löytyy - kumma kyllä - urheilusivuilta. Siellä spekuloidaan jalkapallomaajoukkueen kompuroinneilla ja pyöritellään valmentajan potkuja. Suomalaisia besserwissereitä näyttää olevan jonossa kahden tappion jälkeen.

Niin tai näin, niin siinä kommentaattorit ovat oikeassa, että on jo aika päästää eräät konkarit eläkkeelle, ei sillä permanentilla tule mitään tulosta.

Ja sitten se ehdotus. Kun joskus Stuart Baxterin seuraajaa valitaan, niin palkataan sellainen Venäjältä. Nyt on ajateltu jo pitkään, että brittiopeilla päästään jonnekin. Ei päästy. Suomalaisopit ovat kivoja, mutta tekemisen ymmärrys puuttuu (paitsi Ari Hjelmiltä).

Venäläinen valmentaja ymmärtää puolislaavilaista suomalaista ajattelua ja on aika turha väittää, etteikö sieltä löydy osaamista (vaikka ne Suomessa näytöt eivät paljoa näy).

Onkohan tämä kuitenkin ehdotus, joka ei koskaan kelpaa, ihan vaan talvisotalaisista syistä?

maanantaina, syyskuuta 06, 2010

Hallituksen energiapolitiikan konkurssi?

Tässä blogissa on hallituksen energiapolitiikkaa haukuttu väärästä strategiasta eri syistä aikaisemminkin. Listalle voidaan kenties pistää vielä hiilidioksidipäästöjen reilu lisääminen.

YLE Uutiset kertoo, että

"Maakaasua Suomeen tuovan Gasum-yhtiön teettämän uuden selvityksen mukaan hallituksen energialinjaukset lisäisivät hiilidioksidipäästöjä pääkaupunkiseudulla ja Tampereella jopa neljänneksellä"
Gasum-yhtiöllä on asiassa oma lehmä ojassa, mutta  siinä se ei ole väärässä, että maakaasu on kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta parempi idea kuin turve tai hiili. Niinpä hallituksen linjauksissa ei juuri ole järkeä silloin kun se menee kuten YLE Uutiset sen sanoo:
"Hallitus on kaavaillut kiristävänsä maakaasun verotusta noin viisinkertaiseksi nykyisestä. Kivihiiltä ja turvetta sen sijaan verotettaisiin vähemmän."
 Politiikan seuraajaa se ei ehkä yllätä, että ongelma tulee hallituksen ympäristöministerille yllätyksenä:
"Ympäristöministeri Paula Lehtomäki on yllättynyt tuloksista. Kun hallitus teki ehdotelmansa energiaverouudistuksesta, taustana käytettiin VTT:n tutkimusta. Siinä ei käynyt ilmi, että voimalat siirtyisivät toisiin energialähteisiin eli niin kutsuttu ajojärjestys ei muuttuisi."
Tuota noin. Pitääkö nyt tulkita ministerin sanomista niin, että tämä varsin ilmiselvä asia ei löydy VTT:n tutkimuksesta vai eikö sellaista ole älytty kysä vai eikö koko asiaa ole edes ajateltu? Vai eikö niistä ole välitetty? Pitää olla sokea, jos ei ymmärrä turpeen verohelpotusten lisäävän kasvihuonepäästöjä.

Uutinen tietää kertoa myös, että
"Konsulttiyritys Pöyryn tekemä uusi selvitys ennustaa, että kivihiilen ja turpeen käyttö jopa kaksinkertaistuisi pääkaupunkiseudun ja Tampereen voimaloissa hallituksen verolinjauksien takia. Maakaasun käyttö sitä vastoin vähenisi jopa 40 prosenttia. Hiilidioksidipäästöt lisääntyisivät muutoksen takia 25 prosenttia."
Lähtökohtaisesti tämän hallituksen energiapolitiikka on perustunut energian kulutuksen kasvattamiseen ja aluepoliittisten irtopisteiden rakenteluun 80-luvun ideologiaa myötäillen. Turpeen ja ydinvoiman kohtelu kelpaa tästä esimerkiksi.

Hallituksen koko energiastrategia on lähtökohdiltaan väärällä vuosikymmenellä ja väärästä puusta veistetty.

keskiviikkona, syyskuuta 01, 2010

Tietoyhteiskunnassa herätys!

Iltasanomat kertoo tänään keskusrikospoliisin tutkinnasta, jossa on kyse turvaluokitellun aineiston päätymisestä vääriin käsiin. Jutussa puhutaan niinkin vakavasta asiasta kuin turvallisuussalaisuuden paljastaminen, josta vähimmäisrangaistus on 4 kuukautta vankeutta.

Tutkinta on lehtitietojen perusteella kietoutunut Väestörekisterikeskuksen, sen käyttämän palveluyhtiö ja palveluyhtiön ulkomaille myymän liiketoimintayksikön ympärille. Ketä epäillään ja kuka on uhri, juttu ei selvitä. Tutkintapyynnön on tehnyt Väestörekisterikeskus.

HS:n uutisessa kerrottiin myös selvityksen alla olevan se, onko sähköisten henkilökorttien tietoturva vaarantunut.

Oli kyse melkein mistä tahansa, se on helposti jotain sellaista, mitä ei olisi saanut tai pitänyt tapahtua lainkaan. Väestörekisterikeskus ylläpitää laajoja ja arkaluonteisia tietovarantoja, joita esimerkiksi poliisi käyttää.

Mietitäänpä asiaa hieman laajemmin. Poliisi haluaa käyttöönsä passihakemusten yhteydessä kansalaisilta kerätyt sormenjäljet ja niiden rekisterin. Sormenjäljet ovat tiukasti kiinni kansalaisen identiteetissä, tiukemmin kuin sähköinen henkilökortti. Mitä tapahtuisi, jos sormenjälkirekisteri vuotaisi epämääräisiin käsiin? Seurauksia ei edes halua ajatella.

Voisiko rekisteri sitten päätyä jonnekin rikollisiin käsiin? Vastaus on kyllä. Juuri siitä uhkakuvasta Väestörekisterikeskuksen ympärillä tapahtuva tutkinta kertoo. Kuvassa on globaalisti toimiva asiantuntijayritys, sen yrityskaupat ja muu sellainen. Varmaankin turvallisuusselvityksiä on tehty, kenties virheitäkin.

On täysin väärin ajatella, että poliisille ei voisi käydä kuten Väestörekisterikeskukselle on ehkä nyt käynyt. Poliisikin ostaa palveluita markkinoilta ja saattaa tehdä kohtalokkaita virheitä. Yksi pieni virhe tai vahinko riittää ja korvaamatonta tietoa valuu ulos.

Lisäksi on niin, että jos digitaaliseen muotoon muutetut sormenjäljet tai vaikkapa sähköisen henkilökortin varmennetiedot tai muu digitaalinen aineisto päätyy väärille teille, sitä ei ikinä saada sieltä takaisin. Bitti ei ole mikään auto, jonka voi hakea jostain, vaan helposti kopioitavaa dataa.

Nyt päättäjien on viimeistään herättävä siihen, että ihan kaikkea ei turvallisessa tietoyhteiskunnassa saa tallentaa ja kerätä. Ainoa todella turvassa oleva tieto on tallentamaton tieto.

EDIT klo 23.19. YLE Uutisten mukaan poliisi epäilee rikoksesta useita henkilöitä, jotka työskentelevät Väestörekisterikeskukselle tietoturvapalveluita tuottavassa yrityksessä. IS:n mukaan kyse on nimenomaan sähköisiin henkilökortteihin liittyvistä asioista.

Sähköisiä henkilökortteja käytetään lähinnä julkishallinnossa, eikä niiden suosio ole ollut kovinkaan suuri. Käyttökohteet tekevät niistä arkoja. Sähköisissä henkilökorteissa on kuitenkin kyse niiden käyttäjien sähköisistä identiteeteistä ja tunnistamisesta. Jos sellaiseen pääsee käsiksi, tilanne on sama kuin silloin, jos joku väärentäisi sinun henkilöllisyystodistuksesi ja käyttäisi sitä johonkin tarkoitukseen menestyksellä.

Jos sähköisiä henkilökortteja vertaa sormenjälkiin, niin tilanne on erilainen. Henkilökortit on mahdollista - ainakin periaatteessa - revokoida eli pistää sulkulistalle ja organsoida kaikille käyttäjille uudet kortit. Sormenjälkiä ei voi ihmisen kädestä vaihtaa.