Vesi

Vesi on hyvin merkittävä ja merkillinen aine.

Kuten Nokian vesikatastrofi osoitti, moderni yhteiskunta on herkkä sille mitä kaikkea voi tapahtua, mikäli vesiverkostossa pääsee esiintymään vakava häiriö. Nokialla kyse oli inhimillisestä erehdyksestä, vaikka tiettävästi teknisesti sen ei edes olisi pitänyt olla mahdollista. Eikä pitäisikään eli myös jossain kohtaa ohjeissa tai suunnittelussa on tullut virhe.

Mitä muita riskiskenarioita teknologispohjaiseen yhteiskuntaamme sisältyykään? Sähkön ja puhelinkaapelin lisäksi vesijohto löytyy useimmista kotitalouksista.

* * *

Makea vesi on tunnetun elämän edellytys. Maapallon vedestä 97% on muuta kuin makeaa vettä. Jäljelle jäävästäkin makeasta vedestä 99% on erinomaisen hankalasti käytettävissä olevassa muodossa eli kallioperässä tai jäätiköissä. Jäljelle jää siis helposti hyödynnettäväksi vain 0,036% kaikesta maapallon vedestä ja sillä meidän kaikkien pitäisi tulla toimeen.

Suomessa vesi ei ole saatavuuden näkökulmasta mikään ongelma, koska meillä on järviä ja jokia, joista raakavetta saadaan varsin helposti ja siitä syystä Suomessa pestään autotkin juomavedeksi kelpaavalla vedellä. Tämä vesi tosin ei ole välttämättä pois esimerkiksi kehitysmaista, koska sen kuljettaminen sinne olisi joka tapauksessa ratkaistava ja toisaalta Suomessa riittää makeaa vettä ylenpalttisesta käytöstä huolimatta runsaasti.

Kehitysmaissa ja monilla muillakin alueilla veden saaminen on ongelma ja on johtanut konflikteihin.

Vettä käytetään varsinkin maataloudessa kasteluun ja suurinta käyttö on Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-Idässä. Näillä alueilla on usein myös muita pulmia, mutta jo elämän perusedellytykset voivat tuottaa suuria ongelmia jos päivittäistä vesiannosta täytyy hakea kilometrien päästä jalkapatikassa. Ja usein kehitysmaissa se on naisten harteille jätetty tehtävä.

Sitten on tietysti nämä ihmisen mahtipontisuudessaan keksimät viritykset, joissa on esimerkiksi kastelusyistä johtuen muutettu jokien virtaamaa ja sitä myöten aiheutettu ympäristökatastrofeja kuten esimerkiksi Aral-järven lähestulkoon häviäminen osoittaa.

Ihminen leikkiessään luomakunnan herraa on onnistunut monin paikoin vain sotkemaan asioita.

* * *

Fysikaalis-kemiallisesti divetymonoksidi eli H₂0 on mielenkiintoinen aine. Se on hajutonta, mautonta ja lähestulkoon väritöntä. Se esiintyy huoneen lämpötilassa nesteenä, mutta on samalla ainoa aine, joka voi esiintyä maapallolla luonnollisissa olosuhteissa kolmessa olomuodossa.

Veden kiehumispiste on moniin nesteisiin verrattuna varsin korkea, vesi varastoi hyvin lämpöä, puhtaana esiintyessään vedellä on huono sähkönjohtavuus ja sen lämpölaajeneminen on poikkeuksellista. Lisäksi valo läpäisee vettä varsin hyvin. Luonnon kiertokululle ja toiminnalle kaikki nämä ja moni muu ominaisuus ovat erittäin tärkeitä.

Sen alkuperä on ilmiesesti osin avaruudessa eli kaikki vetemme on syntynyt miljoonien vuosien aikana maapallolle törmänneistä komeetoista tai tulivuorenpurkauksista.

* * *

Anekdootti ja tuskin muita kuin diettiharrastajia erityisesti kiinnostava yksityiskohta veden ominaisuuksissa on se, että vesi on ainoa elintarvikkeeksi jollain tavalla luokiteltava aine, joka nautittuna kuluttaa enemmän energiaa kuin antaa.

Kenenkään ei kannata uskoa mihinkään ihmeitä aikaansaaviin "vesidieetteihin". Ihmisen fysiologia on sellainen, että pelkkää vettä juomalla ei mitenkään erityisesti laihdu. Toisaalta pelkän veden nauttimista kutsutaan paastoamiseksi ja se ei ole lähtökohtaisesti terveellistä.