Politiikkaa tsoukkaillen

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) töräytti eilen julkisuuteen poliittismoraalisen strategiansa ydinvoimalupien päätökselle.

Siteerataan keskustalaista Verkkoapilaa:

"Pekkarinen antoi tammikuussa virkamiehille ohjeen valmistella päätöstä kahdesta ydinvoimalaluvasta. Hän pysytteli kuitenkin asiasta hissun kissun. Julkisuudessa eli vanha käsitys, että Pekkarinen mielessä on nolla – ”sehän oli tsoukki” - tai enintään yksi ydinvoimala."

Tsoukilla hän tarkoitti sitä, että ministeri aiemmat puheet nollasta uudesta ydinvoimaluvasta olivat vitsi. Pekkarinen kiirehti pahoittelemaan sanavalintaansa HS:ssa.

Millainen vitsi Pekkarisen aiemmat sanomiset oikeastaan olivatkaan, kun huomioidaan se, että metsäteollisuus pääsi YLE:n mukaan mestaroimaan ministeriön sähkönkulutusennusteita yläkanttiin pariinkin otteeseen? Siis se sama teollisuuden haara, joka hallituksen ydinvoimalinjausten jälkeen kiirehti irtisanomaan työntekijöitään.

Ministeri Pekkarisen tsoukkailu ja valmisteluprosessi kertoo siitä poliittisesta moraalista ja suhmuroinnista, millä yhteiskunnan kokonaisetua tarkastellaan ja käsitellään. Se on sanalla sanoen niljakasta.

Se ei ole mikään uutinen, että ministeri Pekkarinen on nopea kääntämään takkiaan erilaisten kysymysten edessä, mutta vakavien poliittisten sanomien vääntäminen jälkikäteen vitsiksi on. Mikä kaikki muu Pekkarisen sanomisista on ollut vitsiä? Voiko omaa uskottavuuttaan poliitikko enempää syödä?

Pekkarisen lausunnot ja toiminta ydinvoima-asiassa on omiaan murentamaan uskottavuutta politiikkaan ja sen legimiteettiin. Jos sitä moraalista ryhtiä nyt jostain löytyy, niin sitä kannattaisi käyttää.

Lainataan ministeri Pekkarista itseään samaisesta Verkkoapilan haastattelusta: "Ja on puhuttava rehellisesti".