tiistaina, huhtikuuta 13, 2010

Tyhjä tontti

Helsingissä on noussut poru hotellista, jota ei rakenneta. Kyse on Katajanokan arvotontille ideoidusta hotellista, jonka kaavan valtuusto tyrmäsi.

Kokoomuksessa on laskettu, että kielteinen päätös tarkoittaa 20 vuoden ajalla 35 miljoonan euron rahallisia menetyksiä. Erityistä tuohtumusta on aiheuttanut valtuutettu Osku Pajamäen (sd.) lausunnot siitä, etttä kaavaillun hotellin paikan voisi jättää tyhjäksi. HS:n jutun mukaan kokoomuslaisten mielestä älyttömin ajatus on se, että paikalle ei lähdetä tekemään mitään hanketta.

Mietitäänpäs hetki. Tontin rakentaminen on sen varaamista vuosikymmeniksi tai -sadoiksi.

Kysymys. Mikä on se ylisukupolvinen oikeus, jolla tämä nyt vallassa oleva sukupolvi rakentaa nimenomaan kaupungin perusfiguuriin kuuluvan tontin? Vastahan sama sukupolvi on raiskannut (em. termi on tietysti subjektiivinen näkemys) Töölönlahden maisemat ja Kampin alueen omilla kannanotoillaan. Harvassa eurooppalaisessa kaupungissa on keskeistä maisemaa pahoinpidelty yhtä pahoin.

Mistä lähtien 35 miljoonaa euroa 20 vuodessa on oikeasti lähes kansallismaisemaa tarkoittavan paikan muuttavan hankkeen oikeuttava hinta?

Pajamäki kärjistää kokoomuksen ongelman kuvaavalla tavalla kysyessään:"Mikä olisi sitten se euromäärä, jolla kokoomus olisi valmis rakentamaan Senaatintorin keskelle jotain?"

Toinen porukka, joka on ilmeisesti kiskonut hankkeesta herneen nenäänsä, ovat suomalaiset arkkitehdit. Hankkeen yhteydessä kun on puhuttu siitä, että vain kansainväliset huipputoimistot voivat suunnitella riittävän korkeatasoisia rakennuksia Katajanokan kaltaiselle paikalle, kuten arkkitehti Juhana Marttinen HS:ssa kirjoittaa.

Aivan. Eikö nimenomaan tuollaisella paikalla pitäisi esitellä suomalaista arkkitehtuuriosaamista, jos siinä jotain ylipäätänsä pitää esitellä?

Mikä ihme siinä on, että maa, joka on tuottanut maailman huippusuunnittelijoita useilla aloilla, ei anna heille tilaa, jotta kansakunta voi olla ylpeä siitä?

EDIT klo 20.20:
Korostettakoon nyt vielä, että 35 miljoonaa 20 vuodessa on keskimäärin 1,75 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on aivan pähkinöitä sen rinnalla, että kaupungin toimintamenot ovat vuonna 2010 noin 3,9 miljardia euroa eli 3900 miljoonaa euroa vuodessa.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

En ole koskaan tullut ajatelleeksi, että siinä olisi "tyhjä tontti". Samalla logikalla Kaivopuistokin olisi yksi iso "tyhjä tontti".

Jos skattan maisemaa haluaisi jotenkin ehostaa, ensimmäinen toimenpide olisi käydä räjäyttämässä se Enson laatikko taivaan tuuliin. Jos vielä saisi rakennettua sen aikaisemmin paikalla sijainneen linnan takaisin, niin sen jälkeen ko. kaupunginosa voisi olla valmis. Mielenkiintoista olisi mitata tällaisen hankkeen kannatus kaupunkilaistan keskuudessa. Täältä tulee yksi ääni.

Vaiheinen kirjoitti...

Pistetään toinen ääni.

Enson laatikko joutaisi mennä, oli Aaltoa tai ei.

Olennainen pointti on kuitenkin se, että siinä missä kansalainen näkee tärkeän virkistysalueen ja metsän, jotkut kaupunginisät näkevät syystä tai toisesta rakentamattoman tosntin, jota voi hyödyntää (jonkun taskuihin) taloudellisesti.

Kokoomuksen "on älytöntä, jos ei ole hanketta"-filosofia johtaa siihen, että kaikki on periaatteessa kaupan eli vaikka tuomiokirkon portaat voidaan rakentaa ravintolaksi...

Siispä. "Tyhjä tontti" näyttää olevan nyt ruttoakin pahempi kammotus... outoa.