Hieman alle keskiarvon
Yksi syy, sinänsä myönteisiin uutisiin Arktiselta, oli se, että talvikauden jääpeitteen kasvun maksimi ajoittui poikkeuksellisen myöhäiseen ajankohtaan eli maaliskuun viimeiseen päivään. Sulamiskausi alkoi siis melkein kuukauden normaalia myöhemmin.
Ilmastonmuutos ei ole ohi, eikä edes pysähtymässä, sillä pitemmän aikaväli tarkastelu osoittaa yhä edelleen mittareiden olevan vahvasti sulamisen suunnassa.
Lähde: NSIDC.
Tekstit
2 kommenttia:
Arktisen jään määrää ei ole sama kuin sen pinta-ala. Tilannetta voi verrata vaikka talven lumipeitteseen. Koko maa on valkoinen, oli lunta sitten 10 cm tai, tai metri, mutta lumen määräsä on kymmenkertainen ero. Jään tilavuus kertoo mitä Arktikalla tapahtuu:
http://psc.apl.washington.edu/ArcticSeaiceVolume/IceVolume.php
"Skeptikot" eivät vahingossakaan mainitse jään tilavuutta. Katso noita käyriä.
Olet oikeassa. Pinta-ala on vain yksi indikaattori. Pinta-alalla toki on merkityksensä sen suhteen millainen heijastavuus Maalla ulospäin on.
Jään tilavuudella on merkityksensä myös pinta-alalle, sillä tilavuuden huvetessa, myös pinta-ala supistuu. Pitemmällä aikavälillä se näkyy noissa käyrissä.
NSIDC seuraa enimmäkseen tuota pinta-alaa. Mainitsemasi linkki tuonne Polar Science Centerin sivuille on seuraamisen arvoinen. Data on aika paljon puhuvaa.
Arktis on sulamassa.
Lähetä kommentti