Nyrjähdyksiä #54
Nyt on syytä ihmetellä koko kansan (tai ainakin jonkun osan) kohu-Matin uusimpia käänteitä tai oikeastaan iltapäivälehtien toimintaa. Tai molempia.
Iltalehti ja Ilta=Sanomat kertovat, että pääministeri Matti Vanhanen (kesk. ja kohta ex-pääministeri) oli viihtynyt hyvin taiteilija Katariina Sourin (ex-Kata Kärkkäinen) näyttelyn avajaisissa ja sittemmin kuulemma on ollut tiivistä yhteydenpitoa sähköpostitse.
Siis sähköpostitse? Miten iltapäivälehdet saavat tietää, että Vanhanen ja Souri ylipäätänsä ovat olleet jossain sähköpostikontaktissa? Miten se nyt on mahdollista? Jos henkilö X lähettää Vaiheiselle sähköpostia asiasta A, niin millään lehdellä ei ole laillista mahdollisuutta saada tietää kyseisen postin olemassaolosta.
Vai pitääkö tulkita niin, että joko valtioneuvostossa tai Sourilla on sähköposti, jonka tunnistetietoihin on haettu Lex Nokian vaatimat luvat tai muuta sellaista?
No tuskinpa vaan. Eiköhän sähköpostin jommassa kummassa päässä ole joku, jonka mielestä tällaisen vuotaminen iltapäivälehteen joko edesauttaa jotain asiaa tai on muuten vaan hauskaa. Sourin näyttely nyt ainakin sai ilmaista palstatilaa runsain mitoin.
Sittemmin Souri on kommentoinut, että vihjailuissa ei ole perää ja että ainoa yhteydenpito heidän välillään on koskenut oikeudenkäyntejä. Mitä oikeudenkäyntejä, sitä juttu ei kerro.
Toinen kysymys nyt sitten tietysti onkin se, että halusimmeko me tietää edes tästä?
Tekstit
4 kommenttia:
Emme halunneet tietää. Taas kaatui puita ihan turhaan ja syntyi vain jätepaperia.
Juu, emme halunneet. Kysymys oli siis retorinen.
Kärkkäisen mediankipeyttä, sai julkisuutta näyttelylleen joka muuten tuskin olisi mikään uutinen. Sitten päivitellään lehdessä että "minä ja Mattiko? Apua olen shokissa!".
Kaikki turhat julkkikset jäävät melkein aina mediakoukkuun, tehdään mitä vaan että pysytään otsikossa. Jo tuo oman nimen vaihtokin lienee samanlainen temppu. On pakottava halua olla keskiössä ja kertomassa tekemisistään kaikille, halusivatpa nämä tietää tai ei.
Jos haluaa taiteilijaksi mutta ei ole mitään halua luottaa oman taiteenteon kantavuuteen, vaan heti ekana päivänä ostetaan julkisuus näin - minua pikkuisen vaan säälittää tällaiset wannabetaiteilijat.
Juuripa niinkin. Se on joskus kovin ihmeellistä miten erilaisten ihmisten mitä erilaisimpia tietoja päätyy lehtiin, vaikka luulisi niiden pysyvän ihan omana tietona.
Ja iltapäivälehdistöllehän se sopii...
Lähetä kommentti