Pelin henki
Energiapelin henki on sellainen, että ydinvoiman tarvetta tai ylipäätänsä energiantarvetta liitoitellaan ja uusiutuvan energian mahdollisuuksia vähätellään.
Hallituksen tulevan energiankulutuksen arvion tuottamiseen liittyvä prosessi on jo osastoa röyhkeä. Mininsteriön virkamiehet eivät löytäneet energian kulutukselle sellaista tarvetta, että kaksi uutta ydinvoimalupaa pitäisi antaa, joten sellainen saatiin aikaiseksi metsäteollisuuden lobbareiden kynillä.
Samaan aikaan metsäteollisuus vähentää työpaikkoja tuotantoa lopettamalla ja esimerkiksi UPM kertoo avoimesti myyvänsä ylimääräisen energian markkinoille. Pelin henki on siis se, että savupiipputeollisuus maassamme on tarttumassa energianteollisuuteen kuin viimeiseen oljenkorteen ja siksi näitä ydinvoimaloita ehdotetaan pilvin pimein.
Niiden tuottamaa energiaa ei kotimarkkinoilla välttämättä tarvita, joten ydinvoimaa pistetään vientiin ja ydinjätteet hoidatetaan tulevilla sukupolvilla.
Samaan aikaan toisaalla.
Ylen radiouutiset kertoo, että Perämerelle on suunnitteilla 1000 tuulivoimalaa, joka on kaksi kertaa niin paljon kuin on aiemmin suunniteltu. Jos huomioidaan myös Ruotsin samoille kulmille suunnittelemat hankkeet, päädytään 2000 tuulivoimalaan.
Nuo kaikki tuulivoimahankkeet tuskin toteutuvat ja todennäköisyys niiden toteutumatta jäämiseen kasvaa ydinvoiman lisärakentamisen vuoksi. Sekin kannattaa muistaa, että potentiaali on muuallakin kuin tuulivoimassa tai Perämerellä.
Potentiaalia siis löytyy. Esimerkiksi hallituksessa tätä ei ole missään vaiheessa edes haluttu nähdä (koska tuo potentiaali tekisi ydinvoiman tarpeettomaksi ja sitähän taas hallituksessa ei haluta), mistä kielii aiempi hallituksen tekemä energia- ja ilmastopoliittinen strategia, joka oli jo syntyessään vanhentunut paperi ja lähinnä ydinvoimastrategian tukemista.
Hallituksen tarrautuminen tsoukkaillen ydinvoimaan muistuttaa jotenkin tilannetta, missä lapsen sylissä oleva nalle alkaa haista silkkaa pölyttyneisyyttään ja tunkkaisuuttaan, mutta siitä ei voi vaan luopua minkään järkevän syyn vuoksi.
Jos eduskunnalla on yhtään selkärankaa katsoa tulevaisuuteen hallituksen peruutuspeilipolitiikan sijaan, se hylkäisi molemmat esitetyt lupahakemukset. Esimerkiksi se työllistävä potentiaali, joka hajautetummalla energiastrategialla ja uusiutuvalla energialla olisi, jää nyt risupaketeista huolimatta käyttämättä.
Tekstit
4 kommenttia:
Ydinvoima on toistaiseksi ainoa, jolla on saatu merkittäviä päästövähennyksiä aikaiseksi:
http://planeetta.wordpress.com/2010/05/17/ydinvoima-vahensi-ranskan-co2-paastoja-110-miljoonaa-tonnia/
Hyödyntämätöntä potentiaalia on vielä runsaasti.
Eiköhän se muuten kuitenkin ole niin, että tähän mennessä merkittäviä vähennyksiä on saatu aikaiseksi taloudellisen aktiviteetin eli sähkön säästön avulla. Ja potentiaalia on vaikka kuinka, kun esimerkiksi Suomessa emme edes yritä hyödyntää näitä mahdollisuuksia.
Muuten. Ihan pohdittavaksi sellainen kritiikki tuosta linkistä löytyvästä jutusta, että kun käsittelet siinä Ranskan hiilidioksidipäästöjen vähenemistä vuosien 1973-1980 välillä, se pistetään oikopäätän runsaan ydinvoimarakentamisen piikkiin. Huomauttaisin kuitenkin, että kyse on Ranskan päästöjen vähenemisestä ajanjaksolla, johon mahtuu yhteensä kolme öljykriisiä (1973, 1979 ja 1980-88). Mikähän vaikutus näillä mahtaakaan olla? Toinen pointti on se, että ydinvoiman elinkaaren mukainen tarkastelu puuttuu.
Eli yhtäsuuruusmerkkien veteleminen on vähän turhan suoraviivaista.
Öljykriisi motivoi siirtymään öljystä pois, mikä tapahtui Ranskassa ydinvoiman avulla.
Vastaava kehitys näkyy muuallakin. Ruotsissa ydinvoiman vaikutus on vielä suurepi kuin Ranskassa.
Energiatehokkuuden parantuminen on vähentänyt päästöjä myös paljon. Uusiutuvat sen sijaan eivät ole vähentäneet päästöjä misään yhtä nopeasti ja paljon kuin ydinvoima. Sitä ei yksinkertaisesti ole varaa olla käyttämättä. Mitä nopeammin tämä ymmärretään, sen nopeammin ilmastonmuutoksen torjuntaan päästään tosissaan käsiksi. Siihen asti maailman energian kasvu on kivihiilen varassa.
Noh noh. Laskepas nyt vähän. Puhutaan nyt kuitenkin 7 vuoden ajanjaksosta ja jos öljykriisi pamahtaa kerralla päälle, niikuin teki, niin siinä nyt menee joka tapauksessa vuosia ennen kuin niitä ydinvoimaloita kasvaa eri paikkoihin.
Olisikohan kuitenkin niin, että kun öljyn hinta harppasi erittäin reippaasti ylöspäin, niin se pisti kukkaron kautta kuluttajat katsomaan paljonko sitä bensaansa kuluttavat ja niin edelleen. Frangi oli aika hyvä konsultti sekin.
Lähtökohtaisesti energiatehokkuuden parantaminen ja säätäminen ylipäätänsä on tehokkainta ilmastonmuutoksen hillintää. Kulutusta lisäämällä niin ei käy ja se sopii myös ydinvoimalla tehtyy kulutuksen kasvuun.
En muuten usko tuota selvitystä siitä, että uusiutuvilla ei saataisi vähennettyä päästöjä. Se ei loogisesti ole järkevä väite ja on olmassa (muistaakseni olen johonkin sinulle sen linkin viitteeseen ripustanut) selvityksiä, joiden perusteella elinkaarta tarkastelemalla ydinvoima ei ole ollenkaan niin päästötöntä kuin väitetään.
Lähetä kommentti