lauantaina, joulukuuta 05, 2009

Kävin kaupassa

Oli pikkuasian vuoksi erityistä tarvetta isoon markettiin. Kokemus oli varsin hämmentävä.

Veronpalautukset ovat juuri tulleet tilille ja joulukauppa on täydessä vauhdissa. Useampi kuin yksi aikuinen ihminen käveli silmät kirkkaana puhuen ääneen itsekseen siitä mitä pitää ostaa. Eikä kyse ollut mistään välttämättömyystarpeista, vaan esimerkiksi joulurihkamakoristeista.

Eräät kanssa-asiakkaan meinasivat yksinkertaisesti kävellä päin, kun pää pyöri erilaisten tavaramaailmojen tahtiin. Pari kolaria ehdin näkemäänkin.

Kaiken hyvän lisäksi ihmisillä tuntui olevan kiire ostamaan sitä joulurihkamaa, vaikka kaupan sulkeutumiseen tältä päivältä oli vielä tunteja. Ulos tullessa olo oli kuin olisi selvinnyt pahemmastakin viidakosta.

Mikä tässä ostamisen autuudessa nyt on muka niin hienoa? Hullun hommaa se on.

5 kommenttia:

opiskelija kirjoitti...

saatto ihmisiä olla myös itsenäisyyspäivän takia liikkeellä erityisen paljon. itelle tuli kans niitä palautuksia, joten joululahjojahan niillä tuli ostettua tänään ja porukkaa oli kyllä ahdistukseen asti, ruokakaupassa sai jonottaa parikymmentä minuuttia :/

Pisarat kirjoitti...

Niinpä. Turhuusvero pitäisi määrätä, niin saatais ne palautetut veroeurot vaikka sosiaalityöhön...

Vaiheinen kirjoitti...

opiskelija,
Tottahan tuokin. Jonottaminen ei sinänsä haittaa, kun ei ole kiire. Se, että jengillä on jokin saalistamisen kiilto ja kiihko silmissä, haittaa enemmänkin.

Pisarat,
Onhan siellä jo alv, muttga totta, kuluttamista on syytä verottaa myös niin, että se ohjaa kuluttamista ja samalla valtio saa tarvitsemiaan varoja esimerkiksi terveydenhuoltoon tai sosiaalityöhön.

Tuula kirjoitti...

Helena Anhavan ajatelma:

"Tätä tauhkan määrää!
Kun on oikein onneton
tai oikein onnellinen
ei tarvitse mitään."

En tiedä kumpaa itse, mutta jouluromut saa jäädä kauppaan.

Vaiheinen kirjoitti...

Niinpä. Tiettyä viisautta tuossa ajatelmassa. Itsekin jätän kyllä jouluromut ostamatta, mitä minä niillä. Hyvää mieltä kun voi tuottaa niin monella eri tavalla eikä siihen rihkamaa ainakaan tarvita.