Ilmastodraamaa?

Kööpenhaminan ilmastokokouksessa alkoi toinen viikko suurten mielenosoitusten jälkeen. Tunnelmat tuntuvat olevan varsin sekalaisia.

Kioton sopimuksen jatkoa vaatinut kehitysmaiden joukko marssi maanantaina ulos neuvotteluista, jotta heidän näkemyksensä otettaisiin paremmin huomioon. Maat palasivat myöhemmin takaisin neuvotteluihin.

Ulosmarssijoiden joukossa on kaksi suurta kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajaa eli Kiina ja Intia. Kioton sopimuksessa kehitysmaille ei aseteta velvoitteita, vain teollisuusmaille ja se taas ei käy esimerkiksi Yhdysvalloille.

Kas siinäpä solmu.

Yhdestä näkökulmasta on selkeää, että teollisuusmaiden on kannettava oma vastuunsa päästöjen vähentämisestä, mutta itse asiasta eli maapallon lämpenemisen rajoittamisesta ei tule käytännössä mitään elleivät Kiina ja Intia ole mukana päästöjen rajoittamisessa. Ilmastolle kun on yhdentekevää, kenen päästöistä on kyse. Vain määrä ratkaisee.

Loppujen lopuksi kyse koko asiassa on siitä, että arvion mukaan ihmiskunnalla on vuoteen 2050 mennessä mahdollista päästää 700 miljardia tonnia hiilidioksidia ilmaan ja nyt pitäisi vain sopia, miten oikeudet noihin päästöihin jaetaan. Enää ei ole varaa antaa avoimia piikkejä millekään maalle.

Aika paljon toiveita on siis asetettu valtioiden päämiesten osallistumiselle kyseiseen kokoukseen. Arvatenkaan kauniilla puheilla ei saada mitään sitovaa aikaiseksi. Ei enää.

* * *

Itse kokous näyttää olevan jotain hallittua kaaosta tai muuta sellaista. Kansalaisjärjesteöjen parissa tuntuu olevan turhautumisen merkkejä pahasti ilmassa ja itse kokouspaikalle näiden järjestöjen osallistujamääriä on haluttu leikata.

Poliisi valtuuksineen ei ole sekään saanut suurta sympatiaa ainakaan kaikkien keskuudessa.

Voi aika hyvin kysyä, mitä tällainen yli 30000 ihmisen kokous oikeasti voi saada aikaiseksi?

* * *

Suomi ei ole kunnostautunut mitenkään erityisenä ilmastonsuojelun kärkimaana. Nyt Suomi on rankattu sijalle 36 maailman keskeisten hiilidioksidin tuottajamaiden keskuudessa ilmastokysymyksissä. Yhteensä Germanwatchin ja Climate Action Networkin vertailussa oli mukana 57 maata.

Suomi on myös Ruotsin ja Itävallan kanssa ajanut metsien hiilinieluja koskevaa laskentatapaa, joka mahdollistaisi hakkuiden ja tuotannon välillä tapahtuvan hävikin sivuuttamisen päästölaskelmista. Tätä ei analyyseissä katsota kovinkaan hyvällä.

* * *

Kööpenhaminan kokouksessa on heiluteltu myös "climategate"-viirejä ja kampanjoitu erilaisten denialistien toimesta ahkerasti.

Itse ilmasto eri havaintosarjojen perusteella osoittaa koko ajan lämpenemisen merkkejä. Tuukka Simonen on koonnut sekä analyysejä mittaussarjoista että linkkejä tutkimustietoon, jolla kuka tahansa voi asiaa vaikka itse selvittää. AGW Observer on listannut ja koonnut merkittävän määrän erilaisia ilmastotutkimuksia, joita verkosta löytyy.