Eurooppa palelee, Arktiksella on lämmintä

Euroopassa ja Yhdysvalloissa hytistään pakkasessa, mutta Arktiksella on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen lämmintä. Se tarkoittaa myös sitä, että pohjoisen napa-alueen jääpeitteen koko on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen pieni ja talvikaudella tapahtuva jääpeitteen kasvu on jäämässä normaalia pienemmäksi.

NSIDC:n mukaan viime vuoden joulukuussa jääpeitteen koko oli 12,48 miljoonaa neliökilometriä, mikä on 920 000 neliökilometriä vuosien 1979 - 2000 keskiarvon alapuolella. Joulukuussa jääpeitteen koko oli vuonna 1979 alkaneen mittaushistorian neljänneksi pienin.

Viime vuonna jääpeitteen laajuus vaihteli siten, että syyskuussa jääpeitteen minimi on suurempi parina edellisenä vuonna, mutta silti pitemmän ajan keskiarvojen alapuolella. Viime kesä oli Arktiksella suhteellisen kylmä. Ongelmana on silti se, että jääpeite on yhä enemmän nuorta ja herkemmin sulavaa jäätä. Vanha ja kova jää on hiljalleen häviämässä.

NSIDC:n tiedotteessa viitataan Barberin et.al. tekemään tutkimukseen (doi:10.1029/2009GL041434), jonka arvion mukaan jääpeite on sulamiskauden päätteeksi hauraampaa kuin aikaisemmin on arvioitu. Climate Progress kiinnittää myös huomiota samoihin tutkimuksiin ja viittaa myös siihen, ettei pelkästään jääpeitteen koko, vaan sen tilavuus on merkitsevää.

Climate Progress viittaa myös useammassa paikassa julkaistuun Maslowski et.al. tutkimustulokseen (FreshNor-konsortion PDF), jonka arvion mukaan saatamme nähdä jäästä vapaan Arktiksen vuosien 2011 syksyn ja 2016 syksyn välillä.

Sen jälkeen vain vähäisen määrän jäätä oletetaan selviävän kesäkauden yli Arktiksella.

Vuoden 2009 jääpeitteen kehitys näytti siis tältä:

 Kuvat:

• Average Air Temperature Anomaly: National Snow and Ice Data Center courtesy NOAA/ESRL Physical Sciences Division
• Arctic Sea Ice Extend: National Snow and Ice Data Center