Vaikeita asioita tietoyhteiskunnassamme

Viime päivät ovat tarjoilleet jälleen koko joukon nykyelämää kuvaavia uutisia, jotka saavat niskanikamat koville pyöriessään. Otetaan yksi tietoyhteiskunnan ongelma, kun ei ihan oikeasti jaksa äimistellä sitä tosiseikkaa, että meillä on pääministeri, joka ei pysy julkisuudessa politiikkansa vuoksi, vaan jatkuvan skandaalin ja kohun vuoksi.

Oikeusministeriö käsitteli "rasistiset rikokset" työryhmässään myös nettiasioita ja totesi tiedotteen mukaan, että

"Kiihottamisen kansanryhmää vastaan soveltuvuuden varmistamiseksi linkkien avaamiseen rasistista ynnä muuta kiihottamista sisältäville internetsivuille ehdotetaan, että pykälässä mainittaisiin uutena tekotapana yleisön saataville asettaminen."

Rasismin ja rasististen rikosten kitkeminen yhteiskunnasta on tärkeää, mutta esimerkiksi linkittämisen kriminalisointi on kaikkea muuta kuin helppoa. Ajatellaanpa nyt vaikka tilannetta, jossa tästä blogista ikäänkuin varoittavana esimerkkinä linkitettäisiin tietolähteeseen, jossa höpistään jotain kirjoitushetkellä epäselvää muminaa jostain. Menee viikko ja linkin takana oleva sisältö on päivitetty joksikin, minkä voi tulkita "kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan". Miten linkittäjä voi tietää mitä toisessa päässä jälkikäteen tapahtuu?

Tämä ajatus nyt vaan ei toimi, vaikka kuinka yritettäisiin selvittää, että linkittäjät tietävät mitä linkin takana on. Eivät tarkalleen ja loppun asti tiedä. Em. ehdotus siis ei vaan toimi. Tai toimii, mutta tuottaa pahimmillaan mielivaltaa lainsäädäntöön.

Otetaan toinen esimerkki. Esimerkiksi Ylen Uutiset tai Helsingin Sanomat päivättävät uutisiaan päivän mittaan. Jos nyt vaikkapa siis lehden XX toimittaja syyllistyy johonkin mahdolliseen rikokseen, niin joutuuko myös linkittäjä tästä syytteeseen, vaikka hän olisi linkittänyt ennen mahdollisia rikokseen johtaneita päivityksiä? Tai kääntäen, miten esimerkiksi oikeudessa voidaan tosiasiallisesti määritellä kuka linkitti ja mihin aikaan mitäkin sisältöä? Vastaus: Ei mitenkään.

* * *

Edellä viitatun tiedotteen takaa löytyvässä mietinnössä sanotaan myös seuraavasti:

"Esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikos, jossa on levitetty tunnusmerkistön mukaista aineistoa internetissä, katsotaan oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä yleensä tehdyksi siellä, missä aineisto on laadittu tai toimitettu yleisön saataville."

Asian monimutkaisuutta voidaan valaista sellaisella ajatuskuviolla, että jonkun rajamailla olevan tekstin Suomessa asuinpaikkaansa pitävä kirjoittaja matkustaa esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja kirjoittaa tekstin, joka on Suomen lain mukaan tulkittavissa rikokseksi ja julkaisee sen ulkomailla ylläpidetyssä järjestelmässä suomeksi, niin tämä on siis katsottava laadituksi ja julkaistuksi Yhdysvalloissa ja siis käsiteltävä Yhdysvaltain lakien mukaan eikä Suomen? Juttu pitäisi siis käsitellä Yhdysvalloissa, eikä Suomessa, eikö niin?

Ajaako juttua siellä suomalainen syyttäjä? Tuskin. Luovuttaako Suomi kansalaisensa Yhdysvaltoihin tuomittavaksi syytteestä, jonka alkuperä itse asiassa on siinä, että suomalainen viranomainen epäilee rikoksen tapahtuneen? Tuskin.

Entäpä jos kirjoittaja avaa suoran SSH-yhteyden Yhdysvalloissa sijaisevalle palvelimelle ja kirjoittaa tekstin sinne? Kone, joka tallentaa tekstin sijaisee siellä, mutta kone jolla sitä käytetään sijaisee Suomessa. Missä teksti on laadittu?

Jos kirjoittaja käyttää em. tapauksessa tarpeeksi salattua yhteyttä palvelinten välillä, esimerkiksi Ruotsin FRA ei pääse helpolla selvittämään kuka kirjoitti ja mitä missäkin^*.

Entäpä, jos teksti laaditaan ja lähetetään nettiin kansainvälisillä merialueilla?

Eikä tämä tietenkään ole näin yksinkertaista. Todistustaakka tuskin on jonkun tekstin kirjoittajalla, vaan syyttäjällä. Miten oikeasti voi todistaa vaikkapa em. tapauksia? Miten siis todellisuudessa voidaan todistaa missä teksti laadittiin tai julkaistiin em. tapauksessa?

Vaikeusastetta voidaan lisätä sillä, että kirjoittaja käyttää verkosta helposti saatavilla olevia anonyymipalvelimia tai matkalla lopulliseen kirjoituspaikkaansa tarpeellista määrää palvelimia välillä. Ja niin edelleen.

* * *

Voi olla, että edellä esitetty on saivartelua, mutta osoittaa edelleen kuinka vaikean rajatonta ja kansallisuusrajoista piittamaton tietoyhteiskuntamme on.

Rasismi ja sihen liittyvät rikokset ja kiihottaminen kansanjoukkoja vastaan ovat ilmiöitä, jotka ovat yhteiskuntamme kieroutuneita ideoita. Ne pitää lainsäädännössä käsitellä ankaralla tavalla.

Niitä kuitenkaan ei vaan voi käsitellä irrallisina siitä todellisuudesta, missä esimerkiksi netissä elämme.

*) Puolipakolliset terveiset FRA:lle: 

Hej FRA!

Jag har ingenting att göra med The Weather Underground, Mau Mau, FARC, Hizb al-Mujahidin eller Al-Aqsa-martyrerna. Jag har aldrig gjort Shahada eller tillverkat biologiska vapen, jag vet knappt ens vad убивать betyder. Men tack för visat intresse!