Some day classic: Rockit
Pistetäänpäs tähän hieman sähköä:
Rockit on jazzmuusikkona paremmin tunnetuksi tulleen Herbie Hancockin biisi, joka julkaistiin vuonna 1983 varsin sähköisellä albumilla Future Shock. Biisi on äänitetty jo vuonna 1982.
Rockit-biisin ovat tehneet Hancock, basisti Bill Laswell and syntetisaatteoreita ja rumpukoneita soittanut Michael Beinhorn.
Biisi pärjäsi varsin hyvin myös erilaisilla listoilla ja se meni esimerkiksi U.S. Billboard Hot Dance Club Play-listan kärkeen vuonna 1983. Biisi ja siitä tehty video toivat Hancockille lukuisia erilaisia palkintoja kuten MTV Music Video-palkinnon sekä Grammyn parhaasta R&B-esityksestä vuonna 1984.
Edellä oleva video on liveveto vuoden 1984 Grammy-gaalasta.
Herbie Hancockista on tässä blogissa turinoitu jo pari kertaa aikaisemminkin:
- Herbie (13.2.2008)
- Some day classic: Cantaloupe Island (6.9.2009)
12 kommenttia:
Löytyy dvd:ltä.
Sillä lailla! Ihan oikeesti aika jees!
Heh heh! Tämä on aivan yhtä sykähdyttävä kuin silloin muinoin kun sitä katsottiin huuli pyöreänä. Sähäkkää menoa!
Jaa... Näin sähköisestä menosta en ole oikeastaan koskaan ollut innostunut. Mutta kuuluu sarjaan klassikot.
Niihi, silmät ympyrkäisinä ja turpavärkit apposellaan äimistellään aavikolla.
Täältä tulee hehkutusta, jota noi edelliset kommentoijat ei ymmärtäneet antaa! Tää on niin klassikko ja tää on niin hyvä ja just sopivan patinoitunut kuunneltavaks vuonna 2010, eikä aika ole yhtään syönyt sähäkkyyttä vaikka patinaa onkin! Hienoa!
Ja mikä lavarekvisiitta - neroutta!
No, tämmösellä meiningillä ja videolla jopa minutkin saa katsomaan ja kuuntelemaan kahdeksankytluvun musiikkia. Kiitos :-;
No nyt oli pojilla tosi kyseessä ja sähköinen meno päällä. Hieno lavameininki!
Mika,
Mulla ei ole kuin tuo Future Shock CD:nä, mutta sen saa nuppia kääntämällä toimimaan siitäkin :-)
Kimmeli,
On. Herbie on elävistä muusikoista aika liki siellä kärkipäässä jees :-)
lepis,
On se sähäkkää. Hmm... ja aika huvittavan näköistäkin :-)
Mymskä,
Joo. Tuo on vähän sellainen biisi ja veto, että se toimii tai on toimimatta. Siinä on sellaiset elementit kasassa, että siihen voisi jopa kyllästyä helposti (mutta mä en oikein osaa:-). Klassikkohan tuo.
Timbut,
Luukut kiinni siellä aavikolla, ettei mene tuulen mukana santaa nieluun! :-) Juu, kummallistahan tuo...
Eleanor V,
Oujes. Oujes. Hehkutus kannattaa joskus. Klassikko ja hyvää meininkiä tuossa. Tuo lavarekvisiitta muistuttaa sen videon meininkiä ja on jotenkin surrealistiseksi väännetty, mikä toimii sekin.
Hirlii,
Ole hyvä vaan. Tuossa on on tosiaan energiaa kerrakseen. Ja päällisin puolin tuosta patinasta huolimatta varsin hyvin aikaa sietänyt tuo biisi.
Taru,
Joo. Sitäpä siinä, Hancockin osalta se oli oma aikakautensa, mutta ihan hyvin hän siinäkin puhteessa pärjäsi.
Ihmeteltiinkin mikä niin nielussa ratisee, Sahelin hiekkaahan, ouh. Joka tapauksessa hienot rummut täällä ja ennen kaikkea yleisö.
:-) No se. Yleisöhän on tuossa esityksessä kovin arvovaltaista.
Lähetä kommentti