Ristiriitoja
Maaliskuu 2009 oli maapallon lämpötilan mittaushistorian 10. lämpimin ja koko alkuvuosi on ollut 8. lämpimin. Mittaushistoria ulottuu aina 1880-luvulle saakka.
Brittiläinen retkikunta, joka on matkalla kohti Pohjoisnapaa mitaten matkalla jään paksuutta on havainnut jään olevan selvästi ohuempaa kuin ennalta on oletettu. Pohjoisnapa-alueen jääpeitteen laajuuden on sulamiskauden alussa havaittu olevan 5. pienin satelliittimittausten historian aikana.
Maapallo lämpenee, jäätiköt sulavat. Katastrofaalisia ilmiöitä.
Lähes puolet suomalaisista on HS:n gallupin mukaan valmis maksamaan nk. ilmastoveroa tuotteiden ja palveluiden hinnassa, mikä on itseasiassa ihan positiivinen signaali. Prosentit saisivat olla suuremmatkin ja erityisesti asenteiden olisi syytä muuttua toiminnaksi.
Se taas ei ole, että suomalaisten halukkuus tehdä muutoksia omassa arjessa ilmaston hyväksi on vähentynyt. Kun vuosi sitten ilmastonmuutosta piti melko tai hyvin suurena uhkana 82 % kyselyyn vastaajista, nyt ilmastonmuutosta uhkana pitää 77 % vastaajista.
Ihmisten tietoisuus ja valmiudet ryhtyä todelliseen muutokseen ovat vielä rajallisia.
Syitä siihen miksi ihmisten mielissä ilmastonmuutos ei ole aivan yhtä suuri uhka voi tietysti hakea talouskriisin henkisestä ilmastosta tai ties mistä, mutta itse asiaa se ei poista.
Ilmastonmuutos etenee ja mitä ilmeisimmin aiemmat arviot ja skenariot ovat olleet alakantissa ja liian varovaisia. Tilanne ja tulevaisuus näyttävät pahemmilta, kuin on oletettu.
Gallupeilla on sellainen ominaisuus, että ne kuvaavat vain mielipiteitä tilastollisesti, eivät varmaa todellisuutta. Gallupeilla tai äänestämällä ei voi päättää ilmastonmuutoksen olemassa olemisesta tai sen vaikutuksista ympäristölle ja ihmiskunnalle. Luonto ei tottele ihmisen lakeja.
Se on ihmisen kannalta huono asia, jos ihmisen toiminnan ja luonnon ilmiöiden välillä on ristiriita. Ei päinvastoin.
Tekstit
4 kommenttia:
Mutta onko verotus se ainoa oikea ratkaisu? No, ehkä pieni siivu sitä kautta on parempi kuin ei mitään.
Onneksi tämä huhtikuu on kuitenkin aivan normaalissa menossa. Tosin huvittuneena olen seurannut ihmisten valitusta siitä miten myöhässä kevät on. No eihän se ole. Normitahti.
Huvittuneita katseita olen saanut edelleen osakseni koko talven kestäneen kampanjani suhteen, että me hukutaan kohta siihen veteen, viemärit ei vedä, tiet sortuu jne. jos ei tehdä mitään. Pitääkö niiden oikeasti kastella ne varpaansa ennenkuin alkavat uskoa.
Olenpas minä nyt ärhäkkäällä tuulella tänään... Taidan mennä päikkäreille, josko se helpottaisi ;D
Ärhäkkyys on joskus ihan hyvä juttu, adrenaliinia peliin ja taas tuntuu virkeämmältä. Kunhan ei lyö ketään tms. :-)
Parempi olisi hoitaa nämä pitkäjänteiset ongelmat pienin askelin, mutta ihmiskunta ei näytä toimivan niin. Tällainen strategia vaatii aikaa ja se näyttää juoksevan alta pois.
Ihmiskunta ei ikinä usko, ennen kuin ongelma on käsissä eli olemme huonoja reagoimaan hiipiviin ongelmiin, mutta kohtuullisia ratkomaan kriisejä. Ilmastokriisiin meillä vain ei ole mitään nopeita keinoja olemassakaan.
Keinoja on kolme:
- säädökset (kiellot, rajoitukset jne.)
- verotus (ihmisten ohjaaminen lompakolla)
- koulutus ("viisaat eivät tee tyhmyyksiä")
Näistä viimeisin on tietysti paras, mutta hitain ja epävarmin. Verotus on tehokas ja ihmisystävällinen keino, joskin vaatii myös sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta huolehtimista. Säädökset ovat nopein ja joskus myös halvin tapa ratkaista asioita. Säädökset ovat toki myös epämiellyttävin keinoista ja saattaa tuottaa virheitä siinä missä muutkin menetelmät.
Kaikkia näitä tarvitaan.
Normikevättähän tässä mennään. Ei se olisi mikään ihme, että vappuna sataa lunta. Tai siis kohta ilmeisesti on, mutta ei nykyään.
Uskon siihen, että omilla pienillä teoilla voin vaikuttaa. Kokemukseni vuoden tarkan itsetutkisteluni aikana olen havainnut, että sen tueksi tarvitaan ehdottomasti määrätietoista yhteiskunnallista toimintaa. Jos minä sitkeästi saan hommattua taloyhtiön miltei vastustuksesta huolimatta biojätteen keräilyn ja lajittelen tarkasti, mutta biojätelaitos on toimimatta puolivuotta ! Olisiko tuollainen mahdollista jos olisi todellinen tahtotila ?
Puhumattakaan monista isommista asioista.
Totta. Pienillä teoilla on merkitystä ja itseasiassa pienillä teoilla on enemmän merkitystä kuin kuvittelemmekaan. Melkein voisi kysyä, että onko meillä itseiasiassa ilmasto-ongelma edessä juuri muitakaan keinoja?
Jos pulma ratkeaisi joillain isoilla tempauksilla, niin se olisi helposti hoidettavissa. Periaatteessa.
Joka tapauksessa yhteiskunnan täytyy toimia ja tukea näitä pieniä ja isompia tekoja, joilla eteenpäin päästään sekä hoitaa oma osuutensa kokonaisuudessa.
Esimerkkisi kertoo vain siitä, ettei yhteiskunallinen taso ole vielä sellaisessa tilassa, että siellä toimivat päättäjät tekisivät oman osansa.
Lähetä kommentti