Tekopyhää toimintaa

Saimaan norppa on vakavasti uhanalainen laji ja sen kanta on viime aikoina huvennut lämpimien talvien ja verkkokalastuksen vuoksi. Pelin henki on siis se, että norppia on jo reilusti alle sen, että laji voisi ilman voimakkaita toimia säilyä hengissä. Maassamme on enää noin 260 norppaa.

Jokin aika sitten Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) johtama maa- ja metsätalousministeriö torjui Saimaan kalastusrajoituksista annetun asetuksen yhteydessä esimerkiksi Luonnonsuojeluliiton esittämän verkkokalastuksen määräaikaisen kiellon norppien lisääntymisalueilla. Luonnonsuojuliitto esitti verkkokalastuksen kieltämistä alueella 77 päivän aikana, jolloin monilla muilla kalastustavoilla olisi saanut kalastaa.

Nyt Anttila on ollut avaamassa tiedotuskampanjaa norpan puolesta ja todennut "uskovansa enemmän porkkanaan kuin keppiin".

Mikä se porkkana tässä asiassa nyt oikein on?

Se, että laajennetaan suojelualuetta ja rajoitetaan verkkosiimojen paksuutta, ei oikein porkkanaksi kelpaa, sillä kuuttien kuolemaa sillä ei arvioiden mukaan estetä.

Anttilan puheisiin on kaikki lupa olla uskomatta, sillä arvioiden mukaan puolet kuuteista hukkuu ensimmäisen elinvuotensa aikana kalastajien verkkoihin.

Nyt näyttää siltä, että ainoa norpan selviytymisen keino on se, että vapaaehtoisesti jätetään verkkokalastus noilla alueilla väliin. Luonnonsuojeluliitto kampanjoikin norpan puolesta teemalla "Pelastetaan edes norppa".

Ministeriöltä ei tahtoa lajin säilyttämiseksi ole löytynyt ja puheet vapaaehtoisten toimien tehokkuuteen verrattuna selkeään kieltoon, ovat sangen tekopyhiä. Kun on kriisi - kuten norpalla lajina on - mitkään hymistelyt eivät ole oikea tai riittävän nopea keino.

Kannattaa pistää merkille montako kuuttia tänä vuonna verkkoihin kuolee ja muistaa, kuka uskoi porkkanaan.