Kestävää kelausta
Eilisen erinomaisesti onnistuneen Porkkanamafian tempauksen jälkimainingeissa pikakelauksella viimeaikaisia uutisia.
* * *
Lujabetoni näyttää mallia. Yhtiö aikoo vähentää energiankäyttöään viidenneksellä vuoteen 2016 menneessä. Rakennusalalla toimiva kolmannen polven perheyritys haluaa olla vahvin betoniosaaja ja ottaa siksi ympäristöasiat tosissaan. Tähän mennessä yhtiö on hiilidioksidipäästönsä vuosina 1993–2008.
Niin se on. Jos haluaa olle edelläkävijä, kannattaa ottaa askeleita kestävän kehityksen suuntaan.
* * *
Euroopan komission ympäristökomitea asettui tiukempien rajojen kannalle autojen päästörajoja koskevassa keskustelussa ja tyrmäsi samalla aikaisemman Euroopan parlamentin teollisuuskomitean suosituksen, että 130 gramman kilometriraja koskisi vuonna 2012 vain 60 prosenttia valmistajan automalleista. Aiemman ehdotuksen mukaan rajat olisivat tulleet voimaan vasta vuonna 2015.
Nyt vaatii, että raja koskee kaikkia automalleja. Lisäksi komitea vaati myös kovempia sakkomaksuja rajat ylittäville päästögrammoille.
Autoteollisuus on uutisen mukaan "tyrmistynyt". Ihan suotta. Teollisuuden ei nyt kannata käyttää aikaansa tyrmistymiseen, vaan ryhtyä tekemään asialle jotain. Nämä päästörajat ovat vain alkusoittoa ja yhä tiukempia rajoituksia päästöille tarvitaan.
* * *
59 prosenttia Eurajoella ja sen naapurikunnissa asuvista ihmisistä pitää ydinjätteitä ”jatkuvana uhkana tulevien sukupolvien elämälle” ja noin kolmannes Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen tekemään kyselyyn vastanneista piti jätteitä uhkana jo omana elinaikanaan.
Kyselyyn vastanneet eivät myöskään näytä luottavan eri toimijoiden jakamaan tietoon. Työ- ja elinkeinoministeriön tarjoamaan tietoon tyytyväisiä oli vain 20 % vastaajista, Posivan tietoja piti riittävinä 32 % ja Säteilyturvakeskuksen 43 % asukkaista. Tulosta voi pitää viranomaisten toiminnan osalta vähintääkin huolestuttavana.
Eurajoelle Olkiluodon ydinvoimalan viereen rakennetaan parhaillaan ydinjätteiden loppusijoituspaikkaa. Ydinjätteet ovat yksi väkevä syy vastustaa ydinvoiman lisärakentamista.
* * *
Saksassa, Ala-Saksissa, on Assen suolakaivokseen vuosina 1967-1978 sijoitettu 126 300 kahdensadan litran astiaa keski- ja matala-aktiivista ydinjätettä. Tarkoituksena on ollut selvittää kaivoksen soveltuvuus loppusijoituspaikaksi.
Saksalaisen suolakaivoksen uumeniin haudatut ydinjätesäiliöt ovat nyt alkaneet vuotaa ja koko kaivos uhkaa romahtaa sinne valuvan veden seurauksena. Itseasiassa osa tynnyreistä on vioittunut jo sisääkuljetuksen aikana. Lähiseudun asukkaat pelkäävät pohjaveden saastumista.
Yksi ydinjätteiden maahan sijoittamisen ongelmista on juuri siinä, että ei ole todellakaan helppoa varmistua säilytysastioiden kestävyydestä tuhansien vuosien aikaperspektiivillä, kun niihin ei pysty luottamaan edes kymmeniä vuosia.
* * *
Ydinjätteen hautaaminen erilaisiin kaivoksiin ei välttämättä ole mikään ratkaisu, sillä siihen liittyy toistaiseksi ratkaisemattomia ongelmia kuten noiden luolastojen vartiointi ja merkitseminen.
Tutkijat arvioivat, että tieto alueen vaarallisuudesta on välitettävissä korkeintaan noin 500 vuotta. Kuinka hoidetaan loput miljoonasta vuodesta?
* * *
Celsiaksessa esitetty juttu suomalaisesta ydinvoimalarakentamisesta päättyy näin:
"When it comes to nuclear power, what you don't know can kill you, and a lot of other people".Mitäpä siihen sitten lisäämään enää mitään.
* * *
Lopuksi uutinen kumiankkojen valloittavasta maailmasta. Kumiankkojen sankka armeija on valjastettu nyt ilmastotutkimuksen avuksi.
USA:n avaruushallinto NASA on pudottanut 90 kappaletta GPS-laittein sekä sekä lämpö- ja painemittarein varustettua kumiankkaa Jakobshavn-jäätiköllä onkaloon, jonka kautta sulamisvedet virtaavat jäätikön ja peruskallion väliin ja saavat jäävirrat liukumaan kohti merta.
Tarkoitus on selvittää miksi jäätiköt liukuvat kesällä kohti merta nopeammin kuin talvella.
Älä siis ihmettele vastaan uiskentelevaa kumiankkaa.
* * *
(Kuvassa joukko iloisia tutkimusvälineitä. Kuvan lähde: Wikimedia Commons.)
4 kommenttia:
Siellä Ympäristöalan messuilla katselin tuosta ydinjätteen loppusijoituspaikan tulevasta rakennelmasta tehtyä 3D-mallinnosta. Hienosti oli mallinnettu, mutta ei poista ydinjätteen aiheuttamaa ongelmaa.
Kyllähän sitä on hienosti mallinnettu ja laskettu auki eri materiaalien kestävyyttä sun muuta.
Perusongelma on oikeastaan se, että asiaa ei käytännössä voida mitenkään testata ennen sen käyttöönottoa. Me emme varmuudella pysty sanomaan miten eri materiaalit tai maaperä käyttäytyy esimerkiksi 100000 tai 500000 vuoden ajanjaksolla. Emmekä me tiedä miten ihmiset tulevat käyttäytymään. Kuinka esimerkiksi terroristeja voidaan oikeasti pitää loitolla noista luolastoista?
Kaikki muu tässä jutussa pelottaa, mutta porganamafia ja kumiankat tieteen palveluksessa ei.
En itse tuota Lujabetoniakaan pelkää. Hyvä uutinenhan tuo. Ja se etteivät EU:n ympäristökomiteassa noin vaan nielleet teollisuuden hinkuamaa löysäilyä.
Noin muutenhan maailman meno nyt näyttää tuollaiselta.
Lähetä kommentti