Pointti äänestysikärajasta
Äänestysikärajan laskemista kunnallisvaaleissa nykyisestä 18 vuodesta 16 vuoteen ovat ehdottaneet esimerkiksi Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry., Vihreän liiton puoluesihteeri Panu Laturi ja sisäministeri Mari Kiviniemi (kesk.).
Enemmistö 16-18 vuotiaista ei mielipidekyselyn mukaan kannata äänestysikärajan laskemista. Tutkija Sami Borg ei ole niinikään innostunut asiasta, sillä äänestysikärajan laskeminen voi äänestänmään oppimisen sijaan ihan yhtä hyvin opettaa äänestämättä olemisen.
Tämä on vaalijärjestelmän toiminnan kannalta tärkeä asia.
Tärkein kysymys on luonnollisesti se, että ovatko 16-vuotiaat riittävän kypsiä tekemään poliittisia päätöksiä? Tätä sopii epäillä vahvasti, sillä vanhemmat tai kaverit ohjailevat tarvittaessa 16-vuotiaat tekemään haluttuja ratkaisuja. Pelkästään poliittisin intressein päätöstä äänestysikärajasta ei saa tehdä.
Toinen kysymys on se, että nostaako äänestysikärajan laskeminen äänestysikärajan nostaminen äänestysaktiivisuutta? Väitän, että ei. Itseasiassa voidaan perustellusti väittää, että äänestysikärajan laskeminen laskee myös mitattavaa äänestysaktiivisuutta. Näin siksi, että nuoremmissa ikäluokissa, poislaskien ensimmäistä kertaa äänestävät, äänestysaktiivisus on kaikista alhaisinta.
Äänestysikärajan laskeminen olisi karhunpalvelus sekä nuorten poliittiselle aktivoitumiselle että demokratian legimiteetille.
Poliitikkojen pitäisi enemmän miettiä sitä miksi ihmiset eivät mene äänestämään, eikä pelkästään teknisiä kikkailuja. Ongelma on siinä, että koko politiikka näyttäytyy kerhona, johon tavallisella äänestäjällä ei ole jäsenyyttä tai vaikutusmahdollisuutta. Kuva on tietysti virhe, sillä kuka tahansa voi liittyä jonkun puolueen jäseneksi ja puolueet olisivat siitä mielissään.
Taloudellisen vallan ja poliittisen järjestelmän nokkimissysteemin mukanaan tuoma etäännyttäminen on vain kehittynyt siihen pisteeseen, että ihmiset eivät enää yksinkertaisesti koe aidolla demokratialla olevan merkitystä.
Vai olenko väärässä?
2 kommenttia:
No jo minulta kysytään, niin et ole väärässä. Minullekin on tullut tunne, että tätä äänestysikärajaa haluavat laskevat sen vaikuttavan positiivisesti äänestysaktiivisuusprosenttiin, mutta minäkin uskon, että kokonaisuudessaan se (äänestysprosentti) laskisi entisestään sen sijaan että nousisi.
Minusta ikärajan laskeminen ei muutenkaan ole se ”oikea” tapa innostaa ja kannustaa uurnille. Kyllä sen motivoimisen tulisi tapahtua jollakin muulla tavalla. Sitä paitsi itse en usko, että 16-vuotias on pätevä (mitä se sitten tarkoittaakaan) äänestämään. Toisaalta ”päteviä” eivät varmasti ole kaikki täysi-ikäisetkään, mutta paremmat valmiudet heillä kuitenkin on.
Summa summarum. Vaikka 16-vuotiaat saisivat äänestää, ongelma olisi edelleen sama: alhainen äänestysprosentti. Ikärajan laskeminen ei ole ratkaisu tähän mielestäni.
Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että kaikki täysikäisetkään eivät ole riittävän kypsiä päättämään poliittista asioista. Johonkin se raja on vedettävä ja jos täysikäisyyden raja on 18 vuotta, niin olkoon se sitten siitä.
Periaatteessa voisin mieluummin olla sitä mieltä, että nostetaan täysikäsiyyden rajaa esimerkiksi 20 tai 21 vuoteen kuin lasketaan sitä 16 vuoteen.
Siihenhän tällaiset ikärajojen laskemiset ovat johtamassa.
Niin. En ole nuorisovihamielinen, päinvastoin. Nuorsiotyö on osa työelämähistoriaani ja nuorisotyölle annan kaiken mahdollisen tukeni, mutta tyhmiä kannanottoja siltäkään sektorilta en kannata.
Lähetä kommentti