Budjettiesitys ja elvytys

Valtiovarainministriö on pitänyt tiedotustilaisuutta ensi vuoden budjettiesityksestä. Se menee vielä koko hallituksen käsittelyyn ja erilaisia ministeriökohtaisia neuvonpitoja pidetään. Budjetin tekemisen perinteinen lähtölaukaus valtiovarainministeriön esitys kuitenkin on.

Esityksessä yritetään parantaa työllisyyttä 330 miljoonan työllisyyspaketilla sekä annetaan veronalennuksia kaikista pienituloisimmille ja eläkeläisille.

Työllisyyden kohentamiseen liittyvät toimenpiteet kohdennetaan yritystoiminnan toimintaedellytysten parantamiseen (esim. yritysten veromenettelyt) sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa (esim. biopolttoaineiden ja uusien puutuotteiden demonstrointi). Joukossa on valtiovarainministeriön materiaalin mukaan myös informaatiotekniikkaan ja tietoliikenteeseen (mm. laajakaistaohjelman aikaistaminen) liittyviä sekä ilmastoon ja energiaan (mm. energia-avustukset) hankkeita.

Puolustusvoimien hankintoja aikaistetaan. Talonrakennuksen ja meriteollisuuden arvioidaan hyötyvän erityisesti työllistävästä paketista.

Työllisyysvaikutukset ovat valtiovarainiministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan kaikkiaan 10 000 henkilötyövuotta. Homma toteutetaan ottamalla lisää velkaa 13 miljardia.

* * *

Menemättä nyt pitkälle yksityiskohtiin, muutama tuuma aiheesta.

Se, että nykyisissä oloissa veronalennukset kohdennetaan kaikista pienituloisimpiin on pelkästään järkevää. Niillä, joilla on tuloja, on nyt mahdollisuus joustaa, etenkin kun deflaatio koputtelee. Kyse on siis kuluttajahintojen laskusta.

Budjettiehdotuksessa on muutakin järkevää, kuten tupakoinnin ja sähkön käytön hinnan odotettu nousu.

Yksi asia mikä tällaisten lamabudjettien kanssa on syytä huomata on se, ettei valtion budjetilla työllistymistä voida suoraan kovinkaan paljoa parantaa tai työttömyyttä hillitä. Se onnistuu vain yritysten toimintaedellytysten kautta. Peruspointti on se, että valtio ei voi - eikä ole tainnut koskaan nykyisen talousmallin aikana voinut - estää työttömyyden kasvua, jos talousjärjestelmän toiminta on sellaisen kehityksen liikkeelle saattanut.

Budjettiesityksen 10 000 henkilötyövuoden toive on pahenevassa työttömyyskäyrässä vai varsin vähäinen tekijä.

Yksi asia elvytys ja lamapuheissa jatkuvasti ihmetyttää. Nimittäin se, että niin kehitys kuin elvytyskin nähdään asiana, jota parantamaan tarvitaan rakentamista. Julkisen rakentamisen perään ovat hallituksen joukkojen lisäksi huhuilleet toistuvasti niin oppositio, työmarkkinajärjestöt kuin erilaiset talouden tutkimuslaitoksetkin.

Tämä rakentamisen paradigma tuntuu joko siltä, että muita keinoja ei ole keksitty tai siltä, että seisotaan seisovassa vedessä. Tai sitten siltä, ettei bloginpitäjä vain tajua koko asiaa.

Kun hyvinä aikoina rakentaminen huitelee kovissa lukemissa, eikä kaikkea edes ehditä tai haluta edes tehdä, niin huonoina aikoina sitten pitäisi rakentamisen hintaa pidettävä entisissä lukemissa pumppaamalla siihen toimintaan julkista rahaa? Ei kuulosta viisaalta.

Tietenkin on niin, rakentamiseen pistetty raha lähtee kiertoon ja elvyttää sitä kautta taloutta. Mutta miksi sitä ei tekisi raha, joka pistetään vaikkapa ympäristöhankkeisiin, sosiaaliseen infrastruktuuriin tai vaikkapa julkisten verkkopalveluiden parantamiseen tähtääviin hankkeisiin? Niin, miksi?

Toinen asia on sitten se, että rakentamisella (tai kehityksellä, kun näitä käytetään synonyymeinä) tuotetaan jotain sellaista, mikä kiihdyttää kulutusyhteiskuntaa, tehdään lyhyttä pitemmällä aikavälillä karhunpalvelusta meille kaikille. Tällaista elvytystä olisi esimerkiksi moottoritierakentaminen rahoilla, jotka voitaisiin pistää vaikkapa rataverkon kehittämiseen.

Otetaan nyt pöydälle vielä sekin, että yhteiskunta kouluttaa ihmisiä isolla rahalla - paljon enemmän kaikkeen muuhun kuin rakentamiseen. Lisäksi nykyisessä maailmassa julkiset rakennushankkeet on kilpailutettava EU-tasoisesti, jolloin ei ole mitenkään varmaa, että rakentamiseen pistetty raha hyödyttää suomalaisia työttömiä.

Sitten vielä yksi juttu. Missä on tästä budjettiehdotuksesta innovatiivisemmat ehdotukset?

Esimerkiksi Ranskassa suunnitellaan - lamasta huolimatta - hiildioksidiveron säätämistä. Ruotsi suunnittelee EU:n puheenjohtajamaana samaa koko EU:lle. Samaa tematiikkaa olisi syytä Suomessakin ottaa käyttöön, eikä yrittää toimia lähinnä jarruna tai mitääntekemättömänä tällä sektorilla.

Suomessakin tarvitaan verotuloja nyt otettavan velan maksamiseksi. Ilmaiseksi nyt vaan ei elvytetä.

EDIT klo 23.25
Ainiin. Podkaistassa on myös asiaa budjetista. Vaikka en ihan kaikesta olekaan samaa mieltä, niin sielläkin on pointti tuosta rakentamisesta. Lisäksi Podkaista sisältää sangen hienoa musiikkia.