Vetisempää ja kuumempaa
Ilmastonmuutos etenee ja tietomme siitä lisääntyy. Tulokset eivät ole mitenkään rohkaisevia, vaan kielivät siitä, että oletukset kehityskulusta ovat olleet varsin maltillisia. Kenties liian maltillisia.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nyt korkeammalla kuin 2,1 miljoonaan vuoteen. Columbia-yliopiston Lamont-Doherty Earth Observatoryn tutkija Bärbel Hönisch on tutkimusryhmineen päätellyt uusien menetelmien antamista tuloksista, että noin 850 000 vuotta sitten tapahtunut jääkausien piteneminen ei johtunut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden alenemisesta.
Toisaalta Hönischin aineisto osoittaa että kasvihuonekaasut ja ilmastonmuutos ovat kytkennässä toisiinsa.
Tanskalaisen tutkimuksen mukaan Grönlannin ja Huippuvuorten välinen jääalue ei ole koskaan 1200-luvulta alkaen ollut yhtä vähäinen kuin nykyään. Tutkimusryhmä on koonnut erilaisia tietoja jäätilanteesta ja rekonstruoinut kehityksen.
Jään vähyysennätyksiä on rikottu viime aikoina joka vuosi ja jään sulaminen on nyt nopeinta 800 vuoteen.
Ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma veden pinnan nousu saattaa olla pahempaa kuin aiemmin on oletettu. Kehitys on ilmeisesti myös kiihtyvää.
Viime vuosisadalla vedenpinta nousi 17 cm, mutta vaikka päästöt lopetettaisiin heti ja lämpötila pysyisi vakiona, vedenpinnan nousu olisi noin 30 cm vuosisadassa.
Historiasta kuitenkin tiedetään, että maapallon vedenpinta on ollut aikanaan jopa 120 metriä alempana tai 70 metriä nykyistä korkeammalla.
Yksi olennainen tekijä tässä kaikessa on ihmisen itsensä tekemisten rooli. Silloin kun hiilidioksidi on kuvassa vahvasti mukana, ihminen ei voi väistää vastuutaan. Kasvihuonekaasujen päästöt ovat peräisin ihmisen omista toimista ja niiden korjaaminen näyttää hiljalleen varsin hankalalta.
Paluuta entiseen ei ole ja aikaa suuriin muutoksiin sopeutumisellekin on varsin vähän. Tässä mielessä esimerkiksi 100 vuotta ei ole kovinkaan pitkä aika ja muutokset ovat jo alkaneet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti