Some day classic: Big Country
Kas tässäpä pala viime viikkona alkaneeseen arvoitukseen. Kysymys on siis siitä, mikä itse asiassa varsin konkreettinen asia yhdistää seuraavan artistin ja bändin viime viikkoiseen klassikkotaitelijijaan eli Bobby Hutchersoniin. Kuka ekana arvaa, saa ihan uniikin haikun palkinnokseen. Se on niin tuore, ettei sitä ole edes kirjoitettu vielä. Mutta ennen sitä biisi:
Béla Fleck and the Flecktones on yhdysvaltalainen bändi, jonka keulakuva on banjonsoittaja Béla Fleck. Bändin musiikki on monipuolinen yhdistelmä bluegrassia, fuusiota sekä jazzia. Bändi on voittanut urallaan tähän mennessä 5 Grammy-palkintoa albumeistaan.
Yhtyeessä soittavat Fleckin lisäksi basisti Victor Wooten, saksofonisti Jeff Coffin ja lyömäsoittaja Future Man.
Fleck on tullut kuuluisaksi siitä, että hän on uudistanut banjonsoittoa ja laajentanut soittimen käyttöalaa esimerkiksi jazzin puolelle. Perinteisestihän banjo on yhditetty lähinnä bluegrassiin. Jazzin ja muun lisäksi Fleck on esimerkiksi tehnyt banjolla myös klassista musiikkia sisältävän albumin Perpetual Motion.
Yhtyeen levytysura alkoi vuonna 1990 albumilla Béla Fleck and the Flecktones ja viimeisin albumi on vuonna 2008 julkaistu joulualbumi Jingle All the Way. Fleck on kuitenkin julkaissut albumeja jo vuodesta 1979 alkaen, jolloin ilmeistyi hänen ensimmäinen sooloalbuminsa Crossing the Tracks.
Videolla Béla Fleck and the Flecktones esittää kappaleen Big Country ja se löytyy yhtyeen albumilta Left of Cool vuodelta 1998. Biisi toi yhtyeelle myös Grammy-ehdokkuuden. Fleck kertoo kappaleen synnystä tarinaa, jonka mukaan saatuaan idean biisiin hän soitti omaan puhelinvastaajaansa ja lauloi biisin idean sinne, jotta se ei katoaisi.
Left of Cool nousi parhaimmillaan Billboard Top Contemporary Jazz Albums-listalla sijalle 3.
Videon lähde: YouTube. Videolla bändin esittelee toinen musiikin monilahjakkuus eli David Byrne.
Lisää sunnuntaiklassikkoja löytyy Lepikseltä.
Lähteitä ja lisätietoja:
Tekstit
19 kommenttia:
Merkillinen instrumenttien kirjo, ja silti toimii! Hieno biisi. Huomaan pitäväni vuosien myötä yhä enemmän banjon soinnista.
En ole vielä hoksannut, mikä konkreettinen yhdistää valintojasi on, mutta annan harmaiden aivosolujen raksuttaa rauhassa.
Totta, Flecktonesien soinnissa on aika erikoisia elementtejä, mutta jotenkin se vaan toimii ja yllättävän kevyesti.
Joo. Kyllä se sieltä tulee. Seuraavat osat tulevat seuraavien viikkojen klassikoissa. Arvaan, että vastausta etsitään hieman väärästä suunnasta ainakin aluksi, mutta lopulta vastaus on varsin ilmeinen.
Minusta tuo sopisi hyvin Palokan Pelimannitalon ikiaikaisten hirsirakenteiden sisällä soitettavaksi. Sopisi sinne vielä myös Piirpauke ja Tuulenkantajat.
Iisi
Iisi,
Kyllähän se sinnekin sopisi ja jos paikalla olisivat nuo mainitsemasi bändit, siitä tulisi kerrassaan loistelias keikka.
Tällainen musiikki on parhaillaan livenä, keikalla mieluiten jossakin suht pienessä paikassa, tanssimista, kuumaa, kylmää juomaa.
Levyllä ei niinkään sytytä.
Aivan. Livenä parasta.
Kuuntelin videota, aina välillä piti tehdä ruokaa, sitten taas kuuntelin ja sitten piti syödä evästä ja kuunnella vaimon viikon murheita. Biisi sopi hyvin tunnelmaan, mutta kysymykseen en ehtinyt vastausta pohtimaan :)
No hyvä, Béla Fleck and the Flecktones on siis tunnelmamusiikkia :-)
Kyllä se arvoituksen vastaus sieltä aukeaa. Tässä on tulossa vielä ainakin kaksi vinkkiä, ennen kuin vataus paljastuu tavalla tai toisella.
Pori Jazz historia?
Tällaista minäkin voisin kuunnella - taustamusiikkina... ;D
Ei vaan aika kivan kuulosta musisointia ja tykkäsin erityisesti banjosta.
Haa! Tosiaan sekä Hutcherson että Béla Fleck and the Fleckstones ovat esiintyneet Pori Jazzeilla. Ensin mainittu vuonna 1969 ja jälkimmäinen vuosina 1994 ja 2000.
Mutta se ei ole se mitä tässä varsinaisesti haetaan. Sanotaan nyt niin, että vastausta ei löydy historiasta.
Kun tuota Porin menneiden festareiden listaa katselee, niin aika hankala on keksiä artistia, joka siellä ei olisi käynyt (noh, kyllähän sellaisiakin löytyy kuten vaikkapa John Coltrane).
Hyvä veikkaus joka tapauksessa ja vielä hyvinkin tosi, joten tästäpä kehittelen myös palkinnon, jonka jaan sitten kun haettu vastaus nousee esiin.
Kolme päivää kun on putkeen kuunnellut heviä ja saanut tinnituksen siitä, niin ei voi sanoa muuta kuin että tämä oli upeata kuunneltavaa näin saunan perään!
Video oli tuttu. Jeff Coffinia on tullut livenäkin kuultua ja blogistakin löytyy vähän tekstiä, samaten Victor Wootenista.
Minä tiskasin tämän soidessa. Oikein hyvä, ja banjo sopii vaikka minne.
Mika,
Ahaa:-) Joo. Täytyypä vilkaista tarkemmin. Felck on aika rentoa meininkiä.
Pisara,
Sopiihan sinne ja tänne. Tiskimusaksikin kelpaa :-)
Sulta kyllä oppii aina paljon uutta näistä! Ja hyvältä kuulosti tämäkin musa.
Tämä oli minulle annestään tuntematon, mutta koska pidän bluegrassistakin, niin tämähän meni läpi hyvin. Aivan mainio musiikillinen sekoitus.Kiitos! Pitääkin alkaa etsiä levyjä.
Näin pitkän jolokotuksen johdosta häiriköin tunnustuksilla ja meemeillä.
Ai niin, tämä on äärettömän letkeää meininkiä ja todella pidän.
Se arvaus. Noooooo....
Joo, ei meitin korville lainkaan sopivaa musaa. Suorastaan Dee karjuu: apuvaaa!
Ilahduttaa juontajan Aung San Suu Kyi -paita. Aavikkolaisilla vahva Burma-yhteys.
Itsestänikin kuulostaa uskomattomalta että pystyisin heittämään hyvän arvauksen JAZZ-aiheisessa visailussa, olen aivan järkyttynyt suorastaan :D
Timo,
Kiitos. Maailmassa on runsain määrin hyvää musaa vielä opiskeltavaksi.
Tuima,
Eipä kestä. Huomasin, että esimerkiksi Spotifystä löytyy Fleckin musaa moniksi tunneiksi.
lepis,
Tunnustuksia ja meemejä? Hmm... Ja joo, tämä on letkeää meininkiä, josta diggailee helposti.
timbuktulaiset,
Tuo paitakin oli yksi syy valita nimenomaisesti tämä video.
Halo Aiko Efekti,
Kyllä se oli hyvä arvaus ja siis tosi. Eräällä ovelalla tavalla muuten olet itse asiassa hieman jäljillä tuo Porin kanssa, vaikka se ei olekaan se, mitä haettiin.
Lähetä kommentti