Kantaverkko
Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan nykyinen verkko ei pystyisi käsittelemään uusien tuulipuistojen tuotantoa, jos hallituksen kaavailut nostaa tuulivoimatuotantoa Suomessa 2000 megawatista 4000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä toteutuvat. Näin kertoo YLE Uutiset.
Uudet tuulipuistot vaatisivat eräiden arvioiden mukaan miljardiluokan tuotantotuet ja investoinnit kantaverkkoon.
Tämä valitus oli odotettavissa. Kantaverkon edustajien tehtävänä ei oikeastaan ole selvitellä sähköntuotannon yhteiskunnallisia tukilaskelmia, vaan pitää huolta kantaverkosta ja etsiä keinot huolehtia verkon kestävyydestä valitun strategian mukaisesti. Kantaverkko, jos mikä, on monopoli.
Tuulivoimastrategia vaatii liikkeelle lähteäkseen yhteiskunnallista tukea ja tähän on olemassa syöttötariffien kautta myös välineet olemassa. Kuten tunnettua, myös ydinvoiman lisärakentaminen maksaa paljon yhteiskunnalle, vaikka ydinvoimayhtiöt muuta mielellään ovatkin väittäneet. Väitteet tuulivoiman "miljardiluokan kustannuksista" pitkällä aikavälillä ovat niin kauan tyhjän päällä ennen kuin sille esitetään uskottavat vaihtoehtoiskustannukset.
Jos taas kantaverkon kestävyys ei riitä parin tuhannen megawatin kapasiteetin lisäystä 12 vuodessa, niin on kysyttävä, miten se kestäisi vastaavan kapasiteetin lisäyksen ydinvoimalla?
Vai onko kyse siitä, että kantaverkon tekninen rakenne on toteutettu vanhakantaisen keskitetyn energiastrategian perusteella siten, ettei se salli ilman muutoksia hajautetumpaan strategiaan siirtymistä? Mitä muita muutoksia verkkoon pitäisi tehdä 12 vuodessa? Mitkä ovat siis vaihtoehtoiskustannukset tässäkin tapauksessa?
* * *
Kantaverkon kestävyydestä ei voi tehdä nk. yleistä syytä torjua ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä strategisia ratkaisuja.
Näyttää siltä, että suomalainen energiateollisuus käyttää tätä kantaverkkokorttia, jos sen nykyisiä liiketoiminnallisia perusrakenteita uhataan joltain suunnalta. Viimeksi tätä korttia käytettiin menestyksellisesti Kotkan merikaapelin tapauksessa. Kyseinen kaapeli ei ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi olisi ollut mikään ratkaisu, mutta kantaverkon kestävyyden käytöstä tuli silloin myös taktinen keino. Tai ainakin siltä tilanne pahasti näytti.
* * *
Oli miten oli, ilmastonmuutoksen hillintä maksaa. Siitä emme pääse mihinkään ja asia näkyy sähkölaskussamme joka tapauksessa. Itseasiassa hinnan nousu vähentää kulutusta ja ohjaa meitä säästäväisemmäksi, mikä tukee itse asiaa eli kestävän kehityksen tielle kääntymistä.
* * *
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen:"Meidän on nyt tehtävä poliittisia valintoja sen suhteen miten ilmastonmuutosta torjutaan, palavatko lamput jatkossakin ja mitä sähkö saa loppukäyttäjälle maksaa."
Anteeksi nyt vaan, mutta tuo on jo liki lapsellista pelottelua.
(Kuvassa voimalinja Montrealissa, Quebecissä. Kuvan lähde: Wikimedia commons)
Tekstit
2 kommenttia:
Tässä näyttäisi olevan kuva Suomen kantaverkosta.
Mulle ei ainakaan tuon selostuksen perusteella selvinnyt miksi atomilla tuotettu sähkö onnistutaan jakamaan kantaverkossa, mutta tuulisähköä ei. Venäläinenkään ydinvoima ei mahdy verkkoon, mutta Suomessa tuotettu mahtuu.
Ehkäpä omistuspohja selittää tämän "Yhtiön perustivat vuonna 1996 Imatran Voima Oy, Pohjolan Voima Oy ja Suomen valtio. Myöhemmin osakkaiksi tulivat vakuutusyhtiöt Pohjola, Sampo ja Tapiola-ryhmä. Yhtiö nimi muutettiin Fingrid Oyj:ksi vuonna 1999. Pääomistajat ovat pysyneet samoina, sillä Imatran Voiman toimintaa jatkaa Fortum Oyj."Lähde Wikipedia Koko köörihän haluaa tehdä ydinvoimalan.
Totuus, tuo mysteerinen asia joka ei aina ilmene aivan ensikatsomalta, vai?
Monta on mysteeriä näissä asioissa. Kun tuota juttua lueskeli, niin siinähän puhuttiin kovin paljon miljardiluokan tuotantotuista _ja_ kantaverkon investoinneista. Tiettävästi Fingrid suunnittelee 1,6 miljardin euron investointeja sekä tuulivoimna lisäämisen, että ydinvoiman lisäämisen vuoksi. T & T
Eli ei se ydinvoimakaan mahdu nykyiseen verkkoon ihan miten vaan, vaikka siitä nyt ei tuossa ensimmäisessä jutussa mitään sanottukaan, vaan tuulivoimasta tehtiin syntipukkia.
Tyypillistä viestintä- ja mediatoimintaa, jossa ikääkuin unohdetaan mainita jostain yksityiskohdasta ja siitä seuraa mielikuva, jossa esimerkiksi tuulivoimasta tulisi jotenkin paha juttu.
Teknisesti tuossa Fingridin tuulivoimavalituksessa on kyse siitä, että tuulivoimalla tuotetun sähkön syöttö verkkoon saattaa vaihdella lyhyelläkin aikavälillä enemmän kuin isojen voimaloiden. Tosin suurten voimaloiden kohdalla kertapudotukset ovat monta kertaa suurempia, jolloin myös niiden aiheuttama ongelma verkolle on monikertainen. Suunnittelemattomina laitosten virran syötön katkeamisina se voivat aiheuttaa pahojakin tilanteita.
Omistuspohja selittää energia-asioissa yllättävän paljon, sillä kyse on tänä päivänä erittäin kannattavasta liiketoiminnasta, jossa kerätään jopa ansiottomia voittoja kuluttajien taskuista.
Lähetä kommentti