Poliisi on oikeassa ja väärässä

Sensuurihölmöily saa yhä edelleen tyhmempiä piirteitä. Ehkä tämä tästä...

Poliisi myöntää, että on www-sisältöjen sensuroinnissa käytetty tekniikka on voinut johtaa siihen, että sensurointi ei kohdistu pelkästään lapsipornografiaa sisältäviin sivuihin. Poliisin mukaan sivujen sisältö on voinut muuttua, sisältö voidaan tuottaa saattumanvaraisesti palvelimella olevasta aineistosta tai sivut voidaan tuottaa katselijan käyttämän tietokoneen DNS-osoitteen mukaan.

Omien sanojensa mukaan sisältöjä koskevissa väitteissä voi tiedon jatkuvan muuttumisen vuoksi olla sekä oikeassa että väärässä ajankohdasta riippuen. Kivaa filosofointia. Poliisi on siis ollut koko ajan sattumanvaraisesti oikeassa ja väärässä.

Asiassa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, nykyinen tekniikka toimii noin. Hämmentävää on se, että keskusrikospoliisi ei tätä ole ilman julkista meteliä suostunut ymmärtämään. Joko koko asiaa ei ole ymmärretty tai sitten siitä ei ole välitetty ja on oletettu etteivät kiltit suomalaiset siitä mitään välitä. Kumpi näistä tulkinnoista olisi sitten pahempi, tiedä häntä. Huonoa julkisen hallinnon toimintaa joka tapauksessa.

Sitäkään poliisi ei sano, että sen käyttämä menetelmä ei siis ilmeisesti täytä lain edellytyksiä eli sitä, että pääsy ulkomaisille lapsipornosaiteille estettäisiin. Sen sijaan poliisi selittää lähteneensä liikkeelle samalla suodatustekniikalla kuin mitä esimerkiksi Norja, Ruotsi ja Tanska ovat jo vuosia käyttäneet.

Noinkohan? Jos kerran ovat sotkeneet saitit ja IP-numerot sujuvasti keskenään, niin pistää epäilemään myös tulkintaa siitä mitä tekniikkaa muualla on käytetty. Ja sitä paitsi, jos norjalaiset eivät hölmöilystä nosta meteliä, niin miksi ihmeessä siitä pitäisi seurata se, että meidän pitäisi olla nokka tukossa? Siihenhän tuo poliisin tiedote tuntuu viittaavan.

Sekin on nyt sitten selvinnyt, että tarkempi URL-pohjainen kelpaa nyt poliisille ja sitä on FiComin toimesta jo aikaisemminkin esitetty. Siis mitä? Poliisille on jo valmisteluvaiheessa ehdotettu toimivampaa teknistä menetelmää, mutta ei ole kelvannut?

Jos ja kun nyt sellainen menetelmä otetaan käyttöön, laskun pakkoproxyistä joutuvat maksamaan kuluttajat eli nettiyhteyksien hintaan se pistetään. Eikä mahdollinen muutoskaan kaikkia porsaanreikiä tuki (vaikka menetelmä paljastaa lapsipornosaitit pedofiileille, kuten kansanedustaja Kasvi on huomauttanut).

Eli tolkkua asian tekniseen puoleen saattaa olla kuluttajien rahoilla olla tulossa, mutta itse sensuurin periaatteellisimpiin ongelmiin tämäkään ei puutu (ne "salaiset listat" jne.). Periaatteelliset asiat eivät toki ole enää pelkästään poliisin asioita, vaan enemmänkin poliitikkojen. Kysymykset lähtevät liikkeelle siitä, että laki antaa poliisille mahdollisuudet tehdä ihan omia tulkintojaan ja toimia asiassa kuten parhaaksi katsoo.

Ja edelleenkään laki ei siis näytä vaikuttavan yhteenkään lapsipornosivustoon sillä tavalla, että niitä pistettäisiin kiinni. Missä on se poliisiyhteistyö ja toiminta, jolla näitä sivustoja oikeasti voidaan saattaa edesvastuuseen aineistostaan? Nyt tulokset lapsipornon kitkemiseksi ovat menneet näpertelyksi.

Kun sitten on ehdoteltu, että operaattorit ryhtyisivät valvomaan sisältöjen liikettä, on Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto Ficom oikeassa siinä, operaattori ei voi eikä saa olla se, joka päättää, mitä viestintää verkossa estetään. Operaattorille ei voi jaella poliisin valtuuksia, se nyt vasta tyhmää olisi.

Tämä keskustelu osoittaa yhä uudestaan sen, että nykyiset poliitikkomme eivät oikeasti ymmärrä sitä, miten netissä asiat toimivat. Eivätkä edes ymmärrä kysyä ennen hutilointia.