Tuulta ja kehitystä

Vaikka Suomessa vähätellään niin mielellään tuulivoimaa, on sen ympärille tulossa kasvavaa liiketoimintaa. Yksi esimerkki on kestomagneettigeneraattoreita ja ja tehonmuokkaimia myyvä The Switch. Firman asiakkaat ovat lähinnä ulkomailla.

Esimerkiksi USA:ssa lisättiin viime vuonna 5 200 megawattia tuuliturbiinikapasiteettia ja Kiinassa 3 000 megawattia. Tuulikapasiteetti nousee maailmalla nopeasti, koska tuulivoimalle on asetettu selkeä neljän prosentin tavoite sähköntuotannosta. Tuulivoimassa arvioidaan olevan 10–12 miljardin euron markkinat. The Switch kertookin, että asiakkaat ovat luvanneet ostaa kaiken, mitä firma tekee. Kuullostaa hyvältä businekselta.

Suomessa touhutaan alalla vielä pienissä lukemissa, kun jahkaillaan ydinvoimalobbareiden rakentaman keskitetyn energiantuotantostrategian perässä. Kun ajattelutapa on sellainen, että vain ydinvoimalla saadaan energiaa, ei järkeville energiantuotantomuodoille jää tilaa tai tarvetta. Kyse on siis strategiasta.

Tuulivoimassa Suomi voisi saada oikeasti kotimaista energiaa, kun ydinvoima on sellaista vain lobbareiden powerpointeissa. Viidennen ydinvoimalankin kohdalla on nähty, että se kotimaisuus on pelkkää houkuttelupuhetta.

* * *

Hallitus ottaa sitten Vuotoksen käsittelyyn.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoo, että erillislaki Vuotoksen rakentamiseksi ei tule kyseeseen, joten vain vesilain muutoksella tekoallasta voitaisiin puuhata. Vihreät vastustavat Vuotoksen rakentamiseen ryhtymistä lainmuutoksen kautta ja vesilain muutoksesta on päätetty päättää yksimielisesti. Pääministeri sanookin Vuotoksen rakentamisen olevan äärimmäisen epätodennäköistä, mutta asia täytyy silti ottaa esille, koska erilaiset energiavaihtoehdot kuulemma pitää tarkastella.

Olemassa olevan vesivoiman tehostaminen on järkevää ja niillä saadaankin huomattavasti enemmän energiaa kuin Vuotoksella tai Kollajan rakentamisella.

Kun elinkeinoministeri Pekkarinen (kesk.) toteaa, että energia- ja ilmastopaketti on tullut ratkaistavaksi hallitusohjelman kirjoittamisen jälkeen, on siinä viisastelun makua. Energia- ja ilmastoasiat ovat pääpiirteissään ollut hahmotettavissa jo hallitusneuvotteluiden aikaan eikä kyseessä ole mikään ihmeellinen yllätys, joka nyt vaatisi jotain muutoksia hallitusohjelmaan.

On oikeastaan aika käsittämätöntä, että Kollajan tai Vuotoksen hankkeet pomppaavat jatkuvasti poliittiselle agendalle, vaikka niistä on päätetty jo useammankin kerran. Millä mekanismilla näiden alueiden ihmisille ja luonnolle yhteiskunta voisi luoda tulevaisuuden turvan? Siis muulla tavalla kuin rakentamalla nämä alueet?

* * *

YK:n ympäristöohjelma UNEPin vuosikirjassa kuvataan ilmastomuutoksen aiheuttamaa poliittista ja taloudellista muutosta vallankumoukselliseksi. Vertailukohta kaivetaan pari vuosisataa sitten kohdanneesta teollisesta vallankumouksesta.

Niinpä. Niin politiikassa kuin elinkeinoelämässäkin ilmastonmuutos on noussut agendojen kärkeä kohti. Vastuullinen tuotanto valtaa hiljalleen alaa ja yhteiskunnat joutuvat käyttämään ilmastomuutoksen hillintään runsaasti resursseja. Se muuttaa sitä käsitystä, joka meillä ympäröivästä yhteisöstä ja maailmasta on.

Niin täytyykin tapahtua, sillä ihminen kuluttaa nyt maapallon voimavaroja sellaisella tahdilla, ettei tuleville sukupolville ole jäämässä hyvää tarinaa kerrottavaksi.

(Kuvassa tuulivoimala Oesterwurthissä, Dithmarschenissa. Kuvan lähde: Wikimedia Commons)