"Jos naiset saisivat päättää...
...Suomeen ei enää rakennettaisi yhtään uutta ydinvoimalaa". Näin todetaan Aamulehden jutussa, jossa kerrotaan siitä, että kansalaiset eivät tue lisäydinvoiman rakentamista.
Taloustutkimuksen teettämässä mielipidekyselyssä lähes puolet (47 %) vastustaa lisäydinvoiman rakentamista, naisten joukossa osuus on 64 %.
Kyselyn mukaan vain viidennes suomalaisista myöntäisi luvan yhdelle uudelle ydinvoimalalle, 11 % kahdelle ja 6 % kaikille kolmelle.
Kolmesta uudesta ydinvoimaluvasta ilmeisen kiihkeästi puhuvalle kokoomukselle on noloa, että puolueen kannttajaksi tunnustautuvista vain 14 % on sitä mieltä, että kolme uutta ydinvoimalupaa olisi paikallaan. Kokoomushan vakuuttaa Korva-kampanjoillaan kuuntelevansa äänestäjiä.
Aamulehden kyselyn mukaan suomalaiset mieluummin lisäisivät uusiutuvan energian tuotantoa ja säästäisivät energiaa kuin rakentaisivat uutta ydinvoimaa.
Kuten todettu useasti aikaisemminkin, mielipidekyselyt ovat kyselyitä, eivät päätöksiä. Taloustutkimuksen kyselyssä mielipide-erot näyttävät kuitenkin sen verran selkeiltä, että jonkinlainen peilaus kansakunnan mielipiteestä siitä välittyy.
Se, että miesten ja naisten näkemysero on noin suuri, viestii siitä mikä tiedetään muutenkin. Tasa-arvolla on väliä.
Mitä sitten tulee keskusteluun ydinvoimalupien määrästä, kyse on ilmeisesti osin taktiikasta. Ei keskustella siitä, tarvitaako koko ydinvoimaa, vaan käännetään keskustelu suoraan siihen, kuinka monta niitä tarvittaisiin. Oikea uusien ydinvoimalupien määrä on tasan nolla.
Tekstit
10 kommenttia:
Nollalinja, kiitos!
Ja mielipidekyselyitä tehdään tietenkin niin kauan, että yli puolet vastaajista sanoo kyllä.
Sopii. Nollalinja on hyvä.
Varmaan näitä gallupeja tulee vielä, mutta arvelen vähän ettei tässä asiassa mielipidettä ihan pelkästään kyselemällä käänneetä nurinniskoin.
Ei pelkästään kyselemällä mielipideitä käännetä, mutta kansalaisten asenteisiin vaikuttamalla ja se näkyy gallupeissa.
Ei voi kuin toivoa, että kansalaiset ovat aktiivisesti ydinvoimaa vastaan. Ydinvoima ei ole ratkaisu mihinkään, eikä sitä tarvita.
Nyt on hyvä hetki pelotella ihmisiä tässä talouden kurimuksessa.
Naisellista tatsia vaan peliin lisää : )
Toki gallupeilla on tuollainen vaikutuseli ihmiset haluavat olla nk. voittajan puolella. Lobbaushan on joka suuntaan rankkaa, eikä se nyt ilmeisesti eduskunnalle tuota tuskaa päättää kansalaisten mielipiteiden vastaisesti.
Kansalaisaktiivisuus on asian tiimoilta tärkeää, se on oikeastaan ainoa keino lobbareiden markkinointibudjetteja vastaan.
"Ydinvoima ei ole ratkaisu mihinkään, eikä sitä tarvita." Aivan.
Näissäkin asioissa naisiin kannattaa luottaa.
Kenenkä etu se on, että ydinvoima saadaan galluppien avulla näyttämään miepidekysymykseltä? Varsinaiset kysymykset, joihin pitäisi ottaa kantaa, ovat aivan muualla.
Johtuen ydinvoiman luonteesta ja siihen liittyvästä ylisukupolvisesta aikaperspektiivistä, ydinvoima on selkeästi myös eettinen kysymys, johon itse kullakin voi ja saa olla selkeä mielipide.
Ylisukupolvinen aikaperspektiivi on myös ydinvoiman vaihtoehdoilla. Näiden vertaaminen olisi jo parempi lähtökohta mielipidekyselyille.
Toki on niin, että energiapolitiikasta on nykyään vaikea löytää mitään vähemmän ylisukupolvista.
Kuitenkin on niin, että ydinvoiman kohdalla tilanne on aika erilainen kuin vaikkapa tuulivoiman kohdalla. Näin erityisesti siksi, että ydinvoimasta ei kaikesta puheesta huolimatta ole esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnässä niin suurta iloa kuin yritetään esittää.
Kuinka suurta iloa siitä mielestäsi on? Tai voisi olla?
Sinänsä hyvä kysymys, mutta vaatisi jotain mittatikkua, johon verrata, jos pyrkii määrälliseen arviointiin. Päälinjat ovat kuitenkin aika selvät.
Jos kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää esimerkiksi 30 % vuoteen 2020 mennessä (vuoden 1990 tasosta) ja vuosisadan loppuun mennessä 80-90 %. Vuoteen 2020 mennessä ydinvoiman merkitys on ykkösprosentteja, jos sitäkään, sillä vaikka nyt päätettäisiin pistää pystyyn kymmeniä voimaloita, ne eivät ehdi valmistumaan tuohon vuoteen mennessä.
Pitemmällä aikavälillä on huomioitava koko elinkaari, missä ydinvoima jää vaikkapa tuulivoimasta päästöjensä osalta selvästi jälkeen (tästä oli jossain jo aikaisemmin puhetta ja ero on näiden kahden välillä näkyvä). Tarkoittaa sitä, että kokonaisuutta katsoen, jos käytännössä kaikki kasvihuonekaasupäästöt pitäisi saada 90 vuodessa pois, niin ydinvoimaperustaiselle strategialle ei taida jäädä tilaa.
Yksi asia on se, että iso osa kasvihuonekaasupäästöistä syntyy muualta kuin erillisessä sähköntuotannossa. Näihin päästöihin ydinvoima ei vaikuta suoraan mitenkään.
Oma ongelmansa on se, että jos nyt oletettua maailman lisäenergiantarvetta ryhdytään ratkomaan ydinvoimalla, tarvitaan ällistyttäviä määriä uusia ydinvoimaloita, jolloin myös sen hinta lähtee nykyisiltä raiteiltaan ja loppukin kustannushyöty katoaa.
Ja jäljelle jää tuhansia vuosia jätteiden valvontavastuuta, vaikka itse energia- ja ilmastokysymys voitaisiinkin ratkaista.
Ydinvoiman merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnälle on selvästi liioiteltu, koska isommassa kuvassa tavoitteeseen ei todennäköisesti päästä ilman, että keskitytään materiaalisen kulutuksen leikkaamiseen. Eikä se taas ole esimerkiksi ydinvoimasta mitenkään riippuvaista, pikemminkin päin vastoin kun ydinvoima tukee sitä strategiaa,joka pyrkii kasvattamaan kulutusta.
Jos ilmastotavoitteisiin (joita ei vielä oikeasti ole) ei pyritä, niin se on tietysti toinen juttu.
Lähetä kommentti