Lukuvuosimaksut - mistä näitä ideoita tulee?
Opetusministeriön työryhmä ehdottaa HS:n mukaan monen muun ehdotuksen ohessa tuhannen euron suuruista lukuvuosimaksua kaikille opiskelijoille.
HS kertoo työryhmän ideoinnista seuraavaa:
"Opiskelijat valmistuisivat nopeammin, jos he maksaisivat esimerkiksi tuhannen euron suuruisen opintomaksun joka lukuvuosi."Mihinköhän tällainen ideointi oikeasti perustuu? Jo nykyisellään opiskelijat ovat lukuvuoden aikana ahkerasti töissä - poissa opintojen parista. Esimerkiksi Helsingissä opiskelijoista noin 70 % tekee lukuvuoden aikana töitä.
Ajatus siitä, että taloudellisilla kannustimilla vai pitäisikö tässä tapauksessa sanoa kepillä, ihmiset saataisiin tekemään asioita tehokkaammin ja nopeammin, on joissain asioissa tosi. Mutta ei kaikkialla.
Taloudelliset kannustimet toimivat usein esimerkiksi siellä missä tavoitellaan taloudellista hyötyä lyhyellä aikavälillä tai ylipäätänsä käsitellään rahaa. Opiskelu on sen sijaan varsin abstrakti investointi, jonka hyötyjä taloudellisessa tai mitattavassa mielessä on hyvin vaikea hahmottaa. Jos sellaisia edes on olemassa.
Monet akateemiset ammatit jäävät taloudellisesti selvästi jälkeen esimerkiksi ahtaajien kokonaisansioista, jotka Taloussanomien mukaan kipuavat 47 700 euroon vuodessa. Ahtaaja ei tarvitse pitkää koulutusta, ei suuria opintolainoja.
Lukuvuosimaksut ovat jälleen yksi idea, missä yhteiskuntaa yritetään paketoida sokean kapitalismin sisälle asiassa, jossa taloudellinen raippa ei edes toimi tavoitteiden mukaisesti.
Kannattaisikohan opetusministeriössä etsiä keinoja poistaa opiskelemisen esteitä?
Lukuvuosimaksut eivät toteudu ainakaan tällä hallituskaudella, mutta tällaisilla ideoilla on joskus paha taipumus jäädä eloon sen jälkeen kun niitä on näissä työryhmissä ideoitu.
Tekstit
4 kommenttia:
Seuraavassa arvauksia ja päätelmiä.
Luulen, että lukukausimaksujen käyttöönotattaminen on seuraava iso looginen askel Suomen kaikissa eri tasoisissa koulujärjestelmissä. Se on ollut vain ajan kysymys ja odotettavissa. Se edistää kahta asiaa. Ensimmäinen on epätasa-arvo yhteiskunnassa. Toinen on tilisiirtojen suurentuminen, tai "rahoituksen saattaminen terveelle pohjalle".
Sitten oppivelvollisuutta voisi seuraavassa vaiheessa pienentää. Sekin olisi loogista. Jatkumo. Koska onhan toisaalta yhteiskunnan kannalta ollut aiemmin tarkoituksenmukaista, ei velvollista, järjestää opetusta kaikille. Jatkossa ei enää, jos ei kykene opetusta vastaanottamaan, kun tulot eivät riitä?
Mitä vielä pitäisi tehdä sille, kun suuri keskiluokka tulee lopulta tuskailemaan yhtäaikaisia sekä korkeita veroja, että lukukausimaksuja? Toisen voi huikeana poliittisena, pelastavana eleenä sitten aivan vihonviimeisenä toimena kokonaan poistaa, mikä on omiaan lisäämään siinä sivussa myös kannatuslukuja. Onhan se hyvä että saadaan lisää äänestäjiä.
Haluaisin uskoa että tämä ei ole kyniikkaa, eikä minusta se ole välttämättä tässä vaiheessa enää edes ns. vasemmistolaisuutta. Se on vain arvailua, jota on vielä toistaiseksi voinut tehdä huvikseen. Saa nähdä mitä sellaisille arvailijoille kaiken jälkeen, loppujen lopulta tehdään.
Ihan hyvää pohdiskelua. Lukukausimaksujen pitäminen agendalla tavalla tai toisella ei välttämättä ole mitenkään kirkasotsaista vahinkoa. Hivutustaktiikalla yhteiskunnassamme on ennenkin tehty virheitä.
Lukuvuosimaksut (kuvioon kuuluu myös se, että lukukausimaksut nimetään uudestaan lukuvuosimaksuksi vrt. TV-lupa -> Mediamaksu) edistävät tosiaan epätasa-arvon lisääntymistä ja talouspohjan muutoksia. Se on tiedossa jo nyt, että korkeakoulutus uusintaa itseään siten, että akateemisten perheiden lasten osuus korkeakouluopiskelijoista on selvästi suurempi kuin heidän osuutensa väestöstä muuten. Lukukausimaksut edistäisivät myös korkeakouluopiskelun elitisoitumista edelleen, mikä varmuudella ei ole hyväksi osaamista kaipaavalle yhteiskunnallemme.
Kuviossa on vähän samaa kuin siinä selostuksessa, jonka mukaan palkkaerojen suurentaminen olisi hyödyllistä. Väitettä on toki perusteltu ties millä käyrillä, mutta silti katsantokanta jää vain taloudelliseksi.
Sopii muuten epäillä sellaistakin ajatusta, että jos opiskelijoilta nyt kerättäisiin 250 miljoonaa euroa, se palautettaisiin muka korkeakoulusektorille vaikkapa opettajien palkkaukseen. Yleensä tällaisetkorvamerkinnät karahtavat viimeistään valtionvarainministeriössä karille.
Jatkumon jatkeena on itse asiassa poliisivaltio. Jos vaikkapa mainitsemaasi oppivelvollisuutta kavennettaisiin, ihan vaikkapa siksi, että se maksaa, tarvittaisiin sitten lisää poliiseja yms. vahtimaan porukkaa. Samalla tuo osaamispääoma hupenisi tai muuttaisi maasta.
keskiluokalta lukukausimaksut katkaisevat ylimääräiset siivet, ei kannata, ei pysty. Se olisi paluuta jonnekin 1950-luvun ajatteluun.
Ei tämä ole mitään erityistä vasemmistolaisuutta, vaan pikemminkin huolta sivistysvaltiosta. Se ei katso poliittisten aatteiden perään, vaan kantaa laajemmin huolta yhteiskuntamme tilasta.
Spekulaatiotahan tämä kaikki tässävaiheessa, mutta jos asiat joskus tuohon suuntaan kääntyvät, niin pääseepähän sanomaan: "mitäs mä sanoin" :-)
Opiskelijoiltahan noita ylimääräisiä senttejä lukukausimaksuihin juuri löytyykin!
Ministeriössä ovat nyt päät jäätyneet 8)
Mitä tehdään suuremmalla määrällä opettajia, kun opiskelijat vähenevät.
Sinäpä sen sanotkin. Ilmeisesti joku jossain olettaa, että a) vanhemmat maksavat täysi-ikäisten lastensa opiskelun kulut tai b) ideaan sisältyvä mahdollisuus nostaa 1000 euroa suurempaa opintolainaa on haluttu ajatus. Tokkopa toimii kuten kuvitellaan.
Aivan. Hyvä havainto. Opettaja/opiskelija-suhde paranee kuin itsestään, jos pistetään lukukausimaksut päälle.
Ja taas voidaan osoittaa tehokkuutta tai jotain muuta epämääräistä.
Lähetä kommentti