Murskaavaa kilpailutusta
Kunnat ja kaupungit ovat ulkoistaneet 2000-luvulla vauhdilla terveyspalveluita. YLE:n uutiset kertoo näistä tehdyistä tutkimuksista tavalla, joka avaa ulkoistamisen mielekkyyttä:
- Terveydenhuollon ulkoistaminen ja yksityistäminen ei ole tuonut säästöjä, vaan jopa lisännyt kuluja.
- Kilpailutus ei ole laskenut kustannuksia, vaan lähinnä nostanut hintoja.
- Ulkoistetut terveysasemat tuottavat vähemmän terveyspalveluita kuin kuntien omat terveysasemat (joa 40 % vähemmän).
- Ulkoistetuilta terveysasemilta on lähetetään useammin potilaita erikoissairaanhoidon kalliisiin jatkotutkimuksiin kuin kunnanomilta terveysasemilta.
Uutinen sinänsä ei kerro tutkimusten kattavuudesta, mutta niitä on tehnyt ilmeisesti Kansaneläkelaitos, joten tuskinpa uutinen nyt ihan tyhjän päällä on.
Yksi syys miksi sitten kilpailutusta käytetään löytyy siitä, että kunnassa ei ole saatu palkattua lääkäreitä, joten ulkoistamiseen on ajauduttu.
Terveyspalvelut eivät ole ainoa julkisen talouden sektori, missä ulkoistamista tai ostopalveluja käytetään. Valtion tuottavuusohjelman yksi idea on se, että organisaatioiden pitäisi saada aikaiseksi enemmän suoritteita vähemmällä henkilöstöllä. Tätä usein kutsutaan tehokkuudeksi.
Tällaisessa tuottavuusideassa on se huono puoli, että se maksaa veronmaksajille ylimääräistä.
Otetaan esimerkki fiktiivisestä asiantuntijatyöstä, jota tarvitaan organisaatioon yhden henkilötyövuoden verran.
Jos organisaatio palkkaa tällaisen asiantuntijan, sanotaan nyt vaikkapa 4000 € kuukausipalkalla ja lasketaan sen päälle ravakasti sivukuluja eli 70 %:n verran. Tästä saadaan työn hinnaksi vuodessa 81600 €.
Ostetaan esimerkin vuoksi sama työ ulkoistuskumppanilta. Ajatellaan, että kumppanilta ostettu työntekijä tekee 200 työpäivää ja jokaisena 7 tuntia laskutusta. Oletetaan, että tuntihinnaksi asiantuntijatyöstä on sovittu 80 €/h. Tästä saadaan verottomana hintana 112 000 euroa ja arvonlisäverollisena 136 640 €.
Korostettakoon, että kyse on yksinkertaistetusta esimerkistä ja keksityistä summista, jotka kuitenkin kielivät siitä ongelmasta, joka näihin ulkoistuksiin liittyy. Organisaatiolla samasta työpanoksesta ulkoistettuna koituu helposti esimerkiksi 40 %:n ylimääräiset kustannukset, mutta saako veronmaksaja sillä yhtään sen enempää?
Sopii epäillä.
PS: Julkishallinnossa 4000 €/kk tienaavat asiantuntijat ovat lopultakin harvassa eikä sellaista työtä saa läheskään kaikilla toimialoilla ostettua 80 €/h hintaan. Lisäksi sivukulut on arvioitu ilmeisen yläkanttiin.
Yksi syys miksi sitten kilpailutusta käytetään löytyy siitä, että kunnassa ei ole saatu palkattua lääkäreitä, joten ulkoistamiseen on ajauduttu.
* * *
Terveyspalvelut eivät ole ainoa julkisen talouden sektori, missä ulkoistamista tai ostopalveluja käytetään. Valtion tuottavuusohjelman yksi idea on se, että organisaatioiden pitäisi saada aikaiseksi enemmän suoritteita vähemmällä henkilöstöllä. Tätä usein kutsutaan tehokkuudeksi.
Tällaisessa tuottavuusideassa on se huono puoli, että se maksaa veronmaksajille ylimääräistä.
Otetaan esimerkki fiktiivisestä asiantuntijatyöstä, jota tarvitaan organisaatioon yhden henkilötyövuoden verran.
Jos organisaatio palkkaa tällaisen asiantuntijan, sanotaan nyt vaikkapa 4000 € kuukausipalkalla ja lasketaan sen päälle ravakasti sivukuluja eli 70 %:n verran. Tästä saadaan työn hinnaksi vuodessa 81600 €.
Ostetaan esimerkin vuoksi sama työ ulkoistuskumppanilta. Ajatellaan, että kumppanilta ostettu työntekijä tekee 200 työpäivää ja jokaisena 7 tuntia laskutusta. Oletetaan, että tuntihinnaksi asiantuntijatyöstä on sovittu 80 €/h. Tästä saadaan verottomana hintana 112 000 euroa ja arvonlisäverollisena 136 640 €.
Korostettakoon, että kyse on yksinkertaistetusta esimerkistä ja keksityistä summista, jotka kuitenkin kielivät siitä ongelmasta, joka näihin ulkoistuksiin liittyy. Organisaatiolla samasta työpanoksesta ulkoistettuna koituu helposti esimerkiksi 40 %:n ylimääräiset kustannukset, mutta saako veronmaksaja sillä yhtään sen enempää?
Sopii epäillä.
PS: Julkishallinnossa 4000 €/kk tienaavat asiantuntijat ovat lopultakin harvassa eikä sellaista työtä saa läheskään kaikilla toimialoilla ostettua 80 €/h hintaan. Lisäksi sivukulut on arvioitu ilmeisen yläkanttiin.
Tekstit
2 kommenttia:
En lue Ylen uutisia, koska en halua suosia pakkorahastusta (suosittelen samaa sinullekin). Mutta ainakin Kalevassa viitataan samaan uutiseen.
Olennaisin kohta lienee tämä:
"Mikkolan mukaan kunnat ovat ajautuneet ulkoistamiseen lääkäripulan vuoksi."
Jos pakkoraossa jotakin tekee, niin ihan varma on, että rahastetaan. Ei siinä pitäisi mitään yllättävää olla. Suomi on täynnä elinkelvottomia kuntia, joihin ei korkeakoulutettua työvoimaa saada kuin suurilla rahamäärillä houkuttelemalla.
Noissa paikkakunnissa ongelma ei ole ulkoistaminen vaan se, että ne ovat liian pieniä, liian syrjässä tai muuten vain liian tylsiä, että niihin viitsittäisiin hakeutua töihin.
Osin tietysti vaikuttaa se, että lääkäreitä koulutetaan turhan vähän. Kun kysyntää kerran on, niin voitaisiin kouluttaa enemmänkin.
Sen sijaan, kun kunta ulkoistaa omaehtoisesti, ilman pakkorakoa, niin siinä on mahdollisuus niin säästöihin kuin palvelujen tason nostamiseen. Tästä Karjaan tapaus on hyvä esimerkki.
Olet oikeassa. Pakkorahastosta kannattaa vastustaa. Kuten tänään olemme huomanneet, myös poliitikkojen päät tässä asiassa saattavat kääntyä.
Totta. Jos on pakkoraossa, joutuu herkästi rahastamisen kohteeksi. lääkärikuvioissa tilanne on moni paikoin tuollainen. Vaihtoehdot ovat vähissä.
Oma pointtini on myös siinä, että monilla muilla aloilla on ulkoistettu asioita siksi, että ne saadaan pois kiinteistä kuluista ostomenoiksi, jolloin niistä maksetaan enemmän, mutta eivätpähän ole suorittita häiritsemässä palkkakuluina.
Yhteiskunnalle ja veronmaksajille tästä ei ole mitään hyötyä, vaan pikemminkin haittaa.
Kunnittain, toimialoittain ja tehtävittäin asiassa on runsaasti eroa. Sellainen erityisosaaminen, jota tarvitaan harvoin on mielellään ulkoistettavaa, mutta kun ulkoistetaan ydintoimintaa, jota tehdään päivästä toiseen, siinä ei välttämättä ole yhtään mitään järkeä.
Näin valtio tuottavuusohjelmansa perässä vääriä mittareita seuratessaan tekee.
Toistetaan sekin, että pakkoraossa (kun ei ole lääkäreitä saatavilla, mutta valtion säätämä hoitotakuu niskassa) kuntien on pakko tehdä veronmaksajien kannalta huonoja ratkaisuja.
Lähetä kommentti