Villakoiran ydin?
Lauantain kunniaksi tuli heiluttua pölynimurin kanssa ja törmättyä villakoiraan. Suomen kielessä on sanonta "villakoiran ydin". Mikä ihmeen ydin? Missä siinä lattialla makaavassa villakoirassa on ydin? Vai onkohan sananparren loistokkuus juuri siinä, ettei sitä ydintä löydy?
Itse sananparsi esiintyy Johann Wolfgang von Goethen Faust-teoksen ensimmäisessä osassa vuodelta 1808. Faustin suomennoksista ensimmäinen eli Kaarlo Forsmanin suomennos vuodelta 1884 löytyy verkosta, eikä siitä villakoiran ydintä näytä löytyvän. Olisikohan se sitten Valter Juvan tai Otto Mannisen suomennoksissa?
Eipä tässä nyt oikein muuta. Aurinkokin paistaa.
Tekstit
6 kommenttia:
Aurinko paistaa ja villakoirat näkyvät. Yrittävät ilmeisesti ravistaa ytimensä esille. Jos ei muuta, niin meidän ;)
Ehkä juuri noin. Tosin tällä kertaa se ravisteleminen päättyi villakoirien kannalta pimeyteen (tai mistä sitä tietää millaiset olosuhteet pölynimurin syövereissä on) :-)
Faustissa villakoiran ytimeen kätkeytyneenä oli itse Mefisto.
Pirullisen nopeita ilmestymään nämä villakoirat ainakin ovat.
Sehän se siellä, vanha vainooja.
Nopeuden lisäksi nämä villakoirat ovat pirullisen nokkelia piiloutumaan, ainakin joskus.
Katselen villakoiria taas uusin silmin, onko niillä ydinkin?
Se tästä nyt enää puuttui!
Varmaan ne viihtyvät hyvin tiiviinä myttynä imurin pölypussissa.
...lähtee hakemaan imuria...
Kun noita villakoiria katseli, niin kovin alkoi kiinnostamaan missä se ydin siellä oikein oli. Oletettavasti ne saavat pölypussissa toisiltaan kunnollista vertaistukea :-)
Lähetä kommentti