Niin suomalaista, niin suomalaista...

EU:ssa neuvotellaan uusiutuvan energiantuotannon lisäämisen taakanjaosta osana ilmastonmuutoksen hillintää liittyviä toimenpiteitä. Hallitus on asettanut tavoitteeksi 7 prosenttiyksikön lisäyksen Suomen osalta, EU ehdottelee suurempaa määrää koska periaatteeksi on päätetty, että rikkaimpien pitää ottaa taakasta suurempi osa kuin köyhempien.

Päätöksiä ei ole vielä tehty, mutta jo nyt heitellään pyyhkeitä kaikkiin kehiin. Ensin voivotellaan sitä, että Suomen tavoitteet eivät toteudu ja samaan hengenvetoon esimerkiksi EK:ssa valitetaan ettei asetettavaa tavoitetta kustannustehokkaasti saavuteta. Ihan kuin peli olisi kokonaisuudessaan hävitty ennen kuin homma on selvä.

Hallituksen tavoite on tietystikin vain neuvottelutavoite ja tilanteen tunnustaminen siinä on realismia, mutta sen asetettavan uusiutuvan energian tavoitteesta luovuttaminen jo nyt on jotenkin niin suomalaista, niin suomalaista. Hankitaan nyt ensin ne prosentit ja kysytään sen jälkeen, kuinka voimme asetetun tavoitteen oikeasti saavuttaa. Eikä jäädä rypemään odotusten pettämiseen.

Kun elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoo, että "Toivon, että Suomen velvoite alkaa selvästi kolmosella, kolmekymmentä jotain. Lähemmäs tietysti neljäkymmentä se tulee olemaan", niin tulee vain mieleen entisen jääkiekkovalmentajan kommentit toisella erätauolla tasatilantessa pukukopissa: "Hei jätkät, me hävitään tää peli".

Niin me ilmastonmuutoksen ja ympäristön edessä häviämmekin, jos emme ymmärrä, että lyhyen aikavälin taloudelliset pikavoitot ovat nyt sivuseikkoja pitkäntähtäimen tulevaisuuden pelastamiseksi.