Miksi maksan veroja?
Päivä alkoikin sitten uutisten puolesta vähemmän kivasti.
YLEn Uutiset kertovat Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio kokoamasta vahustenhoitoa koskevasta selvityksestä ja siitä uutisoidaan esimerkiksi seuraavasti:
Vanhuksia sidotaan peteihin, heitä teljetään lukkojen taakse, he eivät pääse vessaan, kärsivät riittävän ravinnon puutteesta, kaatuilevat ja saavat paikoin liikaa lääkkeitä.Hieman myöhemmin:
Vanhuksen oman turvallisuuden vuoksi ja ennen kaikkea henkilökunnan puutteen takia vanhuksia sidotaan yöllä ja päivällä erilaisiin tuoleihin tai sänkyihin - tai sängynlaidat pidetään ylhäällä niin, ettei sängystä pääse pois. Karkailijoita lukitaan huoneisiin ja levottomimmat rauhoitetaan lääkkeillä.Ja sitten:
Kaatumisia on paljon ja joissakin yksityisissä hoitolaitoksissa murtumia ei ole edes hoidettu tai lääkäriinmenoa on pitkitetty viikkoja.Tällainen epäinhimillinen ja vähemmän ihmisarvoinen kohtelu pistää pohtimaan moraalisia ja ihmisoikeuksiin liittyviä peruskysymysiä maassamme. Kaikki ei ole kunnossa, ei sinne päinkään. Käsitys ihmisarvoisesta elämästä pettää ja pahasti.
Toinen kysymys on se miksi minä maksan veroja tähän maahan?
Verovarojen käytössä on kyse myös priorisoinnista ja jos se tarkoittaa käytännössä sitä, että heikommat ja puolustuskyvyttömimmät jätetään yhteiskunnan toimesta yksin, on moraalinen pohja verojen keräämiselle pudonnut pois.
Tämä ei ole enää mitenkään poliittinen kysymys tai puoluepoliittisten irtopisteiden keräyspiste, vaan koko yhteiskunnan moraalinen ongelma.
Tekstit
8 kommenttia:
Mä mietin, kun tuon uutisen telkusta kuulin, että paljonko tuosta ongelmasta on kiinni siitä, ettei kommunikaatio pelaa?
Miten käy kun ne jotka ovat sinut netin kanssa ovat vanhuksia? Bloggaavat/tweettaavat/päivittävät fb-statuksiaan siitä miten heitä kohdellaan?
Totta sinänsä, että suora näkyvyys ja kuuluvuus paikan päältä lisäisi kiinnostusta asiaa kohtaa. Varmaankin pientä rajaa toimintaan syntyy, kun viestintä pelaa avoimempiin verkkoihin (ellei sitten niitä accesseja keksitä kieltää jollain syyllä).
Tosin. Moraalisesti ajatellen ei voi olla niinkään, että ihmisoikeuksia kunnioittava kohtelu olisi kiinni siitä, kuinka lujaa pystyy huutamaan.
Siihen aikaan kun itse työskentelin apuhoitajana silloisissa sairaskodeissa 1980-luvulla, "oman turvallisuutensa vuoksi" vuoteisiin laitojen väliin vangitut asiakkaat eivät olleet henkisesti siinä kunnossa, että olisivat pystyneet bloggaamaan tai tweettaamaan yhtään mitään, vaikka toimenpide olisi teknisesti ollut hallussa pienestä pitäen. Useimmat heistä olivat ns. sekaisin kuin seinäkello.
Joidenkin osastojen joidenkin potilaiden kohdalla oli mukauduttu omaisten toiveisiin ja annettu asiakkaiden vaeltaa omia teitään - siitä huolimatta että he kaatuilivat päin pattereita tai tuolinkarmeja ja näyttivät sen vuoksi, ihonalaisten verenvuotojen taloa, kunnolla turpiinsa saaneilta alicecoopereilta. Kävely ja kaatuilu ei tietenkään vähentänyt sekavuutta millään tavoin. Mutta ehkä he olivat onnellisempia?
Totta tuokin. Twittereiden yms. maailmassa tosin tarvitaan vain yksi, joka viestii.
Olen nähnyt ihmisiä, jotka on pitänyt sitoa oman tai muiden turvallisuuden vuoksi ja joskus niin on pakko tehdä.
Jos kuitenkin niin tehdään esimerkiksi siksi, että henkilökuntaa ei ole riittävästi, kyse on jo jostain ihan muusta kuin noista turvallisuusseikoista. Sama koskee nyt vaikkapa tilannetta, jossa tarkoituksella viivytetään lääkäriinmenoa viikoilla tai jätetään murtumia hoitamatta. Nämä ovat jo ihmisoikeuskysymyksiä oli ihminen sitten kuinka pihalla tahansa.
Sepä tässä viestimättömyydessä onkin... Kun olet heikoimmillasi ja haavoittuvimmillasi sinun tulisi kyetä viestimään selkeästi, pitämään puolesi systeemiä vastaan ja erittäin harva siihen kykenee (varsinkaan jos pumpataan nuppi turvoksiin kemikaaleja).
Omaisetkaan ei uskalla ryppyillä kun tiedossa on läheiselle vielä ankeampaa kohtelua kostomielessä.
Hirveätä jo nyt ja pahemmaksi käy...
Ei se saa olla viestinnästä kiinni, onko ihmisellä ihmisarvoa hoitolaitoksessa. Viestintä, jos se vain olisi mahdollista, tekisi kaikesta läpinäkyvämpää. Itseasiassa aika ikäviä ajatuksia tulee siitä moraalista, jolla asioita hoidellaan, kun asioita on pystynyt tekemään lähes piilossa julkisuudelta.
Piilossa touhuaminen on ollut mahdollista kun tämä ei oikein meinaa päästa mediakynnyksen yli jostakin syystä, mutta esim. itse olen kirjoittanut samasta jo 11.10.2007
Pitäkää mummojenne ja pappojenne puolia!
Niinpä. Epämiellyttäviä totuuksia...
Lähetä kommentti