keskiviikkona, syyskuuta 16, 2009

Urkintalaki, äänestäminen, rahat ja vainajat

Päivän uutisvirrasta heräsi pari pikaisempaa linjausta.

Ennen niitä yksi juoru.

Tiettävästi liikenne- ja viestintäministeriössä ollaan jälleen kerran avaamassa sähköisen viestinnän tietosuojalakia, jota aikaisemmin on kutsuttu myös nimellä Lex Nokia tai urkintalaki.

Siitä ei tässä yhteydessä ole vielä tiedossa mitä kummallista sieltä on nyt tulossa. Siitäkin on tihkunut tietoja, että nykyisen lain tulkinnassa on enemmän tai vähemmän epäselvää yhdelle jos toiselle taholle.

* * *

Sähköisestä äänestämisestä ei ole tietoyhteiskunnalle lisäarvoa.

YLE radiouutiset kertoi illalla, että oikeusministeriö aikoo viedä viime kunnallisvaaleissa surkeasti epäonnistuneen sähköisen äänestämisen marraskuussa hallituksen iltakouluun. Tietoyhteiskunta ei tarvitse demokratian toimivuuden turvaamista uhkaavia tekijöitä.

Kannattaa ymmärtää, mitä esimerkiksi Saksan perustuslakituomioistuin on periaatteellisella tasolla asiasta lausunut ja hylätä koko idea.

* * *

Puolueet ja ehdokkaat ovat palauttelemassa Nova Groupilta välikäsien kautta saamiaan vaalirahoja. Vaikka mitään lakia ei ole rikottu ja normaalia varainkeruuta ilmeisesti harrastettu, pelkästään Nova Groupin toimintaan liittyvät epäilyt ovat selkeä moraalinen syy palauttaa rahat. Sen luulisi vihdoin puhdistavan ilmaa puolurahoituksen ympärillä, vaan näin ei taida käydä. Näin siksi, että puoluerahoituksen toteutus tulevaisuudessa on vielä auki ja porsaanreikien junailemisen vaara on edelleen.

Hyvä kysymys on se, että miten politiikka ja demokratia muuttuisi, jos puolueet joutuisivat hankkimaan tukirahansa suoraan kansalaisilta? Jos puolueet joutuisivatkin yllättäen kisaamaan aidosti kansalaisten suosiosta eikä erilaisten etujärjestöjen tai yritysten?

Hetkinen... Tästähän edustuksellisessa demokratiassa nimenomaan on kyse. Valtuutuksen pitää tulla äänestäjiltä, eivätkä esimerkiksi ay-järjestöt, elinkeinoelämän etujärjestöt tai yrityksen äänestä.

* * *

Ja sitten yksi ihmettelyn aihe lopuksi.

Saako perikunta lukea vainajan sähköpostit? On aika omituista, että asiassa toimivaltainen viranomainen eli viestintävirasto ja sitä poliittisesti ohjaava liikenne- ja viestintäministeriö ovat täysin vastakkaista mieltä asiassa. Viestintäviraston mukaan nykylain mukaan ei ja ministeriön mukaan kyllä.

Kansalainen kysyy: Kyllä vai ei? Pitääkö jonkun tässäkin asiassa ensin hakea tuomioistuimesta ennakkopäätös?

5 kommenttia:

Annie kirjoitti...

Olen itsekin miettinyt tuota, että mitä minusta jää nettiin, jos yhtäkkiä kupsahdan eikä kenelläkään ole salasanoja. Jenkeissä on kuulemma firmoja, jotka poistavat nettitietosi kuoltuasi. Ei kuulosta kivalta, että perikunta lukisi sähköpostejani kuoltuani...

Lex Nokia on ihan uskomaton! Niin paljon suuryrityksillä on valtaa maailmassa, että voivat vaikuttaa lakeihinkin. Vaalirahakohu ts. lahjonta ei ole mikään yllätys, mutta siitä kyllä järkytyin, että valtakunnan mahtimiehillä, poliitikoilla ja yritysjohtajilla, on oma klubinsa, joista naispoliitikot eivät ole edes tienneet. Matti Vanhanenkin kuuluu siihen, keskiviikkokerhoon.

halo e kirjoitti...

Ennenkin on kuolinpesä setvittänyt vainajan kirjeenvaihdon, koska siitä ilmenee myös pesän taloudellinen tila.

Nyt ne tiedot ovat sähköisessä muodossa ympäri maailmaa. What a mess!

No, jos heittäisin äkillisesti veivini ainoa perillinen pääsisi olennaisimpiin käsiksi ja poistelemaan ne.

Jos taas ilmineerautuisi itselleni etukäteisetiäinen että näin on lähiaikoina käymässä, alkaisi ilmeisesti itsekin poistella, kuten ennenkin jolloin niitä poltettiin nuotiolla.

Vaiheinen kirjoitti...

Annei,
Tuo tosiaan mielenkiintoinen kysymys sinänsä. Tavallaan sähköposteissa voi olla sellaista materiaalia, jotka eivä jälkikasvulle kuulu, mutta toisaalta siellä voi olla olennaista asiaa, joka taas kuolinpesälle kuuluu.

Lex Nokia on samasta sekasotkusta kotoisin mistä tämä vaalirahoituskohu.

halo_e,
Niinpä. Tuossa on toinen puoli kolikkoa. Tietoja on vähän siellä sun täällä ja mistään ei pesässä saisi tolkkua.

Itse pyrin näköjään toimimaan niin, että se mitä on verkossa saisi kupsahdettuani hyvin pitkälle sinne jäädä ja hautautua. Olennaiset tiedot löytyvät paikoista, joihin kuolinpesän hoitajilla olisi pääsy ja kaikki selvittelemisen arvoiset asiat tulisivat selvitellyksi.

hukkajukka kirjoitti...

Siinä suunnitelmassa SVTSL:n tai lex Nokian avaamiseen liittyen on siis tarkemmin sanottuna kyse siitä, että eräät tahot (=sisältöteollisuus, oikeudenhaltijat) haluavat lisätä yhdennentoista pykälän paikkeille uuden pykälän siitä, että operaattorit saisivat tai niiden pitäisi käsitellä tunnistamistietoja edelleenlähettääkseen asiakkaillensa amerikkalaisen viihdeteollisuuden palkkaamien asianajajien uhkauskirjeitä.

Haloo.

Mainitsin pykälän siksi, että SVTSL:a tunteville se voi olla oleellista: 9 §:ssä säädetään tunnistetietojen käsittelystä "normaalimman" toiminnan yhteydessä, 20 § "palokuntaoikeuksista". Sitten 13a-13k on ns. lex Nokia -oikeudet, joiden käyttöönotto edellyttää kaikenlaista, mm. ilmoituksen tietosuojavaltuutetulle. Sinne pykälien joukkoon tämä varmaan luontevimmin (no joo) kuuluisi, mutta varmaan se sitten olisi liian hankalaa oikeudenhaltijoille tai se kuulostaisi poliittisesti liian riskilttiilta hankkeelta, en tiedä.

Tekijänoikeusmafialle ei kyllä mikään tunnu riittävän yksityisyyden polkemisessa ja muissa vastaavissa avoimen yhteiskunnan rapauttamishankkeissa.

Vaiheinen kirjoitti...

Jaha. Siis lisää kansalaisten urkintaa ja yksilön suojan murentamista joidenkin tahojen näennäisten liiketaloudellisten intressien tyydyttämiseksi siis.

Olen samaa mieltä. Yksityisyyden suojan polkeminen digitaalisessa yhteiskunnassamme on mennyt jo nyt aivan liian pitkälle ja sisältöteollisuus haluaa vain jatkaa sitä kehitystä vaikka se tuskin sillä saavuttaa yhtään mitään.

Avoin yhteiskunta on hiljalleen muisto vain.