Valokuvatorstai: Rajattu
Valokuvatorstain 139. haaste on "rajattu".
Etäisen idean tähän kuvaan ja sanaan antoi Platonin tunnettu luolavertaus (jota on taidettu tässä blogissa käyttää aikaisemminkin jossain tarkoituksessa).
torstaina, syyskuuta 10, 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
14 kommenttia:
Hieno vastaus! Omaamme vain rajatun käsityksen todellisuudesta.
Suomessa on kuitenkin monta ikkunaa maailmalle, koska on sananvapaus.
Suomalaisen maailmankuva on varmasti aika lailla avarampi kuin esimerkiksi bangladeshissä asuvien kyläläisten, jotka eivät voi nähdä televisiota eivätkä osaa lukea.
Ansku,
Kiitos. Todellakin noin, todellisuus on aika iso verrattuna siihen mitä me esimerkiksi yksilöinä siitävoimme käsittää.
Myllyniemi KYLVÄJÄSTÄ,
Monta ikkunaa on hyvä asia. Voi hyvinkin olla niin, että meillä on avarampi maailmankuva täällä pohjolassa lukutaidon ja koulutusjärjestelmän vuoksi.
Jos sallit, niin olen tuosta televisiosta hieman eri mieltä, en näe (ainakaan siinämuodossa kuin sitä täällä pohjolassa harjoitetaan) sillä olevan suoraa merkitystä maailmankuvan avaruudelle. Kenties jopa päinvastoin. Tavallaan Televisio istuu aika hyvin myös tuohon Platonin luolavertaukseen, ehkä sarkastisessa mielenlaadussa ehkä ihan oikeasti.
Hyvä kuva aiheesta... minuakin on kerrostaloympäristö houkutellut samanlaisiin tulkintoihin. Kun kaikilla näyttää olevan "sama" ikkuna ja "sama" näkymä. Tietokin tulee samasta töllöstä, joka ei ole ainakaan aina kaksisuuntainen. Tulee outo olo, onko tämä totta vai valoa luolan seinällä vai miten se menikään. Rajattu maailma. Mutta onneksi samasta satelliitista tulee netti jonka nykyään koen kaksisuuntaisena.
On näkyviä ja näkymättömiä rajoja, rajaamme itse ja meitä rajataan, kaikki rajat eivät ole todellisia eivätkä edes järjellisiä, eri aikoina eri paikoissa on erilaiset rajaukset...
Oikea maailma ja varjomaailma, vain ohut raja välissä -näin näin tuon kuvan.
Miksi talo on? Että voi suojautua ympäristöltä.
Miksi ikkuna on? Että näkisi sisältä ulos ja luonnonvaloa tulisi sisään.
Jos näin yleistetään ja jätetään samalla estetiikka pois, voisi luulla, että ihminen haluaa rajata itsensä pois ympäröivästä maailmasta, silti ja samalla olla terveenä ja turvassa.
Sitten kun otetaan estetiikka mukaan, rajalle tulee ymmärrettävät kehykset. Ehkä jonkun mielestä kauniin tai ahdistavan näköiset, mitä milloinkin, kuka on arvioimassa.
@kaikki Kiitos kommenteista. Erittäin mielenkiintoisia ja hienoja tulkintoja. Itse ajattelen monen kanssa saman suuntaisesti. Ihminen rakentaa omaa ympäristöään luoden samalla myös rajoja itselleen ja pahimmassa tapauksessa rajaten itsensä ulos elämästä. Toisaalta, yksikölle se on usein 'joku muu', joka rakentaa ja minkä rajauksiin on sitten tyytyminen.
Itseäni tuossa kuvassa viehätti tuo varjo ja sen toiseen aiheuttama rajaus...
Vaiheinen, telkkari on tosiaan aika kaksipiippuinen juttu. Ihminen tarvitsee jonkin verran taustatietoa ja sivistystä voidakseen ymmärtää näkemäänsä. Ja sitten vielä tuo mediakritiikki.
En kiellä, ettetkö voi olla oikeassakin.
Kyllä tämä tästä avartuu.
Myllyniemi KYLVÄJÄSTÄ,
Totta. Kaksipiippuinen asia tuo televisio on. Itse olen sitä pitänyt jo jonkin aikaa varsin kuolleena mediana, jossa tehdään jotain enimmäkseen sananvapauden kannalta toissijaista toimintaa ja sekin hyvin yksisuuntaisesti. Mutta on sillä laaja-alaisena ja ntarvittaessa nopeana massa mediana asemansa.
Oh-show-tah hoi-ne-ne,
Epäilemättä noin käy :-)
Mainio oivallus, johon minulla ei ole paljon mitään uutta lisättävää - kaikki on jo sanottu.
Ai niin, myös ikkunasta katsova ihminen voi olla näköalaton.
Niin. Kyllähän rakennus ja ikkunat rajaavat sen mitä me voimme maailmasta nähdä.
Lähetä kommentti