Ennustaminen

Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa tai sitten vähemmän vaikeaa. Kunnon ennustaja osuu aina, kun ennustaa riittävän laveasti tai sitten jo toteutuneita asioita.

Nettikonkari Jukka K. Korpela ennustaa MikoPC:ssä:

"Kaiken uhallakin teen yhden ennusteen. Viiden vuoden kuluessa suuri yleisö hyväksyy ajatuksen netin sisällöistä maksamisesta. Ilmaiset sisällöt pysyvät kyllä tärkeässä asemassa, ja niiden varaan rakennetaan bisnestä. Kuitenkin ajatus kaikkien sisältöjen ilmaisuudesta on nykyisin suurimpia kehityksen esteitä. Jos suosittuja palveluja maksullistetaan taitavasti ja jos tulee uusia kiehtovia kohtuuhintaisia palveluja, asenteet muuttuvat. Kunhan jotkin palvelut muodostuvat tärkeiksi, niiden jatkuvuudesta ja laadusta ollaan valmiit maksamaan."

Sinänsä tähän ennustukseen on osin helppo yhtyä, maksullisuudesta on myös hyötyä, koska se antaa toisaalta resursseja palveluiden kehittämiselle, mutta myös lihaksia vaatia palvelun tuottajalta laatua. Kuluttajille suunnatuissa palveluissa maksullisuus tullee yleistymään.

Yrityselämässä maksullisuus on kuitenkin jo varsin pitkälle arkipäivää. Esimerkiksi hyödyllinen ja tarpeellinen talousinformaatio on usein kuukausimaksujen takana kuten myös esimerkiksi tutkimukset, selvitykset ja muu ammatillinen erikoisaineisto. Yksityispuolellakin on maksullisuutta eräissä lisäpalveluissa ja perinteisten sanomalehtien nettipalveluissa pyydetään rahaa. Maksaako joku näistä, en tiedä. Esimerkkejä siis löytyy.

Maksuttomuus tulee netissä säilymään kantavana voimana myös tulevaisuudessa, se on - ainakin lyhyellä aikavälillä - varsin helppo ennustus. Eikä Korpela sitä yritäkään kumota.

Mutta yhdestä asiasta voi olla kuitenkin vähintäänkin jonkin verran erimieltä. Nimittäin tästä: "Kuitenkin ajatus kaikkien sisältöjen ilmaisuudesta on nykyisin suurimpia kehityksen esteitä."

Kun puhutaan "kaikista sisällöistä", tarkoitetaan tietysti kaikkia, ihan kaikkia. Kaikki ei ole ollut enää pitkään aikaan maksutonta, joten ei se ihan kaiken "ilmaisuus" ole ollut kehityksen este tähänkään asti.

Jos sitten ajatellaan maksuttomuutta siitä näkökulmasta, että erilaiset yhteisöt ovat kehittäneet sisältöjä (tai palveluita) erilaisiin tarkoituksiin, niin niilläkin on tähän asti ollut eteenpäin vievä voima. Otetaan nyt esimerkiksi Wikipediat, joita rakennetaan käyttäjien yhteistyönä ja niitä käytetään ilman veloituksia. Sellainen projekti tuskin olisi onnistunut täysin kaupallisella vedolla. Monet avoimen lähdekoodin projektit kelpaavat niinikään kehitystä eteenpäin vieviksi esimerkeiksi.

Onko ajatus maksuttomuudesta sitten suurimpia esteitä? En usko. Yhteisön omalla yhteistyöllä on mahdollisuus innovoida ilman kaupallisen intressin asettamaa fokusta ja se saattaa tuottaa hyvinkin innovatiivisia ja järkeviä ratkaisuja. Ja on tuottanutkin. Samalla se on toki tuottanut paljon vähemmän hyödyllistä, mutta se kuuluu toiminnan luonteeseen.

Suurempia kehityksen esteitä voisi asettaa tyrkylle vaikkapa seuraavasti:

- laadun käsitteen hämäryys nettisisällöissä ja palveluissa, sitä ei osata oikein tuottaa eikä vaatia
- laatukriteerien ja -toiminnan kypsymättömyys alalla; kriteerejä on, mutta niiden käyttöön ei ole prosesseja
- lyhyen aikavälin pikavoittojen hakeminen liiketoiminnassa
- teknologiavetoisuus ilman ymmärrystä käyttäjien haluista ja tarpeista
- pyrkimys kääntää netin ulkopuolinen liiketoiminta sellaisenaan netissä tapahtuvaksi liiketoiminnaksi ilman netin ymmärtämistä
- netin ulkopuolisen liiketoiminnan ymmärtämättömyys silloin kun se viedään nettiin
- suuruudenhullut ideat minimaalisilla resursseilla ja ilman kunnon suunnitelmaa
- luulo, että sisällöt tai palvelut olisivat ikuisesti valmiita, kun ne on kerran tehty
- pelkän visuaalisuuden tai markkinointiviestinnän kautta suunnitteleminen
- mielikuvituksen puute

Melkein sanoisin, maksullisuus tai maksuttomuus ei ole kehityksen kannalta se asia, joka sitä estää tai on estämättä. Molempia tarvitaan.

Niin. En käytä sanaa "ilmainen" puhuttaessa sisällöistä ja/tai palveluista koska se on epämääräisempi kuin maksuttomuus. Joku niistä palveluista ja sisällöistä aina jotakin maksaa, vaikka ne käyttäjille maksuttomia olisivatkin.